Author: Deleted User

Kurssin lähestyessä loppuaan, ajattelimme hieman reflektoida omaa oppimistamme ja tarkastella mahdollista tulevaisuuttamme tutkijana. Kurssin alussa kaukana odottava tutkijatentti pelotti ja tuntui melkein mahdottomalta suoritukselta. Olikin hassua huomata, miten viimeisten viikkojen aikana tenttiä jo odotti tulevaksi, jotta pääsemme vihdoin keskustelemaan tutkijamme kanssa kurssin aikana heränneistä kysymyksistä ja ajatuksista. Vaikka olimme jo ehtineet Miran kanssa tavata, oli kurssin aikana mieleemme juolahtanut kysymys jos toinenkin. Tentin jälkeinen fiilis oli kaikilla positiivinen ja siinä konkretisoitui hyvin kaikki kurssilla oppimamme. Oli myös helpottavaa huomata, että tutkijatkin ovat tavallisia ihmisiä, joiden kanssa noviisinkin on mahdollista käydä keskustelua.

Kurssin alussa yksi haastavammista ajatuksista tuntui olevan, kuinka uskallamme haastaa tutkijan hänen omasta tutkimuksestaan ja mahdollisesti esittää artikkelista tai tutkimusmenetelmistä jotain kritiikkiä. Mukavuusalueen ulkopuolelle meno kannatti tälläkin kertaa ja tutkijamme Mira Kalalahti kertoi miettineensä samoja asioita, mitä me nostimme tutkimuksesta esille mahdollisiksi kehityskohteiksi. Oli mukava huomata, kuinka Mira Kalalahden vastauksista tuli mieleemme usein uusi kysymys ja pääsimme tutustumaan vielä syvällisemmin tutkimukseemme. Oli positiivista huomata, että olimme oikeilla jäljillä, kun tarkastelimme artikkelia ja tutkimusmenetelmiä, sekä mietimme mitä olisi voinut tehdä toisin.

Tutkijatentissä meidän varjotiiminämme oli Suunnannäyttäjät, jolla oli tutkittavanaan tutkimuksemme jatkotutkimus. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka samanlaisia kysymyksiä heillä oli tullut tutkimuksesta mieleen. Suunnannäyttäjien tutkijatenttiä oli myös hauska ja helppo seurata, koska heidän tutkimuksensa oli jo osittain meille ennestään tuttu. Jokainen ryhmämme jäsen oli kiinnostunut tutkimuksessamme käsiteltävästä aiheesta, maahanmuuttajien koulutussiirtymistä, joka teki tutkimuksen lukemisesta sekä tutkimisesta mielekästä.

Loppujen lopuksi koimme, että kurssi selvensi ajatusta tutkijoiden työnkuvasta ja siitä, mitä kaikkea tutkimuksen tekeminen vaati ja pitää sisällään. Lisäksi jokaiselle varmasti tuli jonkinlainen kuva siitä haluaisiko tulevaisuudessa itse toimia tutkijana. Varmasti kurssista on myös tulevissa opinnoissa paljon hyötyä.  Kiitos kurssista kaikille !

Kuinka moni teistä kokee, että haluaisi tulevaisuudessa tutkijaksi?

Terkuin,

Mamut rokkaa

Seikkailulliset tervehdykset! Kurssin loppu alkaa jo häämöttää horisontissa ja pian on aika siirtyä joulun viettoon. Tämän syksyn kurssi on todellakin ollut antoisa, se on antanut paljon uusia näkökulmia tutkimiseen, oppimiseen ja opettamiseen. Ennen tätä kurssia ei olisi tullut mieleenkään miten paljon erilaisia tapoja on opettaa ja oppia. Oppimista tapahtuu niin oppilaitoksissa, kuin myös niiden ulkopuolella, mikä tulee ilmi meidän nimikkotutkijan artikkelissa. Kokemusoppiminen oli minulle aivan uusi asia ja sen takia erityisen kiinnostava aihe.

Tieteellinen tutkimus on kuitenkin ollut se kurssin pääaihe kokoajan, ja se onkin tässä syksyn mittaa tullut hyvinkin tutuksi, niin Tutkimuksen Voimasanat-teoksen kautta, kuin lähitapaamisten ja nimikkotutkijoiden artikkelien muodossa. Tärkeintä kuitenkin mielestäni oli yhdessä ryhmänä toimiminen sekä uusien haasteiden kohtaaminen. Mielenkiintoista oli myös perehtyä Suomessa tehtävään kasvatustieteelliseen tutkimukseen sekä tutkijoihin. Kurssi oli erityisen mukavasti toteutettu, koska se poikkesi perinteisistä luento kursseista ja Minerva-tori tilaratkaisuna suorastaan kutsui vuorovaikutukseen. Oli mukavaa myös kun pääsi työskentelemään ja tutustumaan toisen opintosuunnan opiskelijoihin, ja sen avulla saimme kaikki varmasti uusia näkökulmia niin kurssin töihin, kuin muihinkin opiskeluihin. Yhteistyömme parani myös huimasti kurssin aikana.

Tutkijatenttiäkin jännitettiin paljon ja pohdittiin osuvia kysymyksiä, ja hyvinhän se loppujen lopuksi meni. Vaikka aluksi olikin varmasti jännitystä ilmassa, niin äkkiä tutkijatentti muuttui ilmapiiriltään rennoksi. Mielestäni haastoimme hyvin tutkijaamme Hanna Posti-Ahokasta, ja kaikki ryhmästämme pääsi ääneen. Kiitokset hänelle mukavasta ja antoisasta tutkijatentistä. Olisi ollut mukava tavata myös hänet henkilökohtaisesti, mutta välimatkaa häneen oli yli 250 kilometria. Välimatka ei ollut kuitenkaan este hänen kanssaan kommunikointiin ja tutkijatenttiin, kiitos Skypen.

Kaikenkaikkiaan kurssi on ollut mielestäni tosi antoisa ja mielenkiintoinen, ja siitä on varmasti hyötyä jatkossa. Tästä on hyvä lähteä kohti tutkivaa työtapaa!

Mikko/Seikkailijat

Kurssi lähestyy loppua ja pelätty tutkijatenttikin on jo ohi. Kuten opettajat kurssin alussa ennustivat, aiheutti kurssi ryhmällemme moneen kertaan ahdistusta ja epätietoisuutta. Meille aiheutti päänvaivaa tutkimus, josta kurssin tehtävät teimme. Päädyimme vaihtamaan orientoivan artikkelin kokonaan toiseen tutkimukseen koska emme olisi saaneet orientoivasta tekstistä paljonkaan irti. Varsinainen tutkimuksemme oli vielä keskeneräinen ja käsittelimme vain jo julkaistua artikkelia. Kaikista tehtävistä kuitenkin selvittiin yhteistyöllä ja voimme olla itseemme tyytyväisiä.

Ryhmällämme oli koko kurssin ajan hyvä meininki. Jos jollakulla meinasi loppua usko tehtävistä selviytymiseen, oli aina myös joku joka keksi ratkaisun ongelmaan. Ison ryhmän hyvä puoli olikin mielipiteiden ja kokemusten kirjo, vaikka välillä näin monen ihmisen aikataulujen yhteensovittaminen tuottikin ongelmia. Ryhmässämme oli useamman alan opiskelijoita ja kurssin aikana oli hyödyllistä jakaa kokemuksia koulunkäynnistä. Eri alojen opiskelijoista koostuva ryhmä oli yksi kurssin parhaista asioista ja toivottavasti käytäntö säilytetään jatkossakin.

Tutkijatentti häämötti koko kurssin ajan jännittävänä peikkona tulevaisuudessa. Valmistauduimme tenttiin huolella ja se helpotti tentin kulkua, tentti oli lopulta jopa miellyttävä kokemus. Olimme sisäistäneet ja ymmärtäneet tutkimuksen ja keskustelu tutkijan kanssa oli sujuvaa ja mielenkiintoista. Iso vaikutus oli tutkijalla, joka vastaili kysymyksiimme ja otti osaa keskusteluun. Oli todella mielenkiintoista myös seurata ”varjoryhmänä” muiden ryhmien tutkijatenttiä ja saada uusia näkökulmia eri tutkimustavoista ja aiheista. Sekä Luova verkosto, että Salaseura esittivät kriittisiä ja pohdiskelevia kysymyksiä tutkijoilleen.

Kurssin aikana tutustuimme paitsi tutkimukseemme ja tieteellisen tutkimuksen tekemiseen, myös toisiimme. Kiitämme kaikkia kanssamme kurssilla hikoilleita ja toivotamme kaikille onnea opintoihin!

 

Heidi ja Sandra/Digijengi

Tutkijatentti oli positiivinen kokemus. Tutkija vastasi kysymyksiin hyvin ja esiin tuli uusia puolia tutkimuksesta vielä tässä vaiheessa. Saimme myös kysyttyä spontaaneja kysymyksiä, jotka avasivat uutta keskustelua. Mielestämme tilanteesta muodostui hyvin vuorovaikutuksellinen. Tämä tenttimuoto sopi hyvin tähän kurssiin. Tilanne oli todella rento ja paineeton. Oli kiinnostava verrata tutkijatenttiä ensimmäiseen tutkijatapaamiseen. Varjoryhmänä toimiminen syvensi omaa oppimista ja oli hyödyllistä kuulla palautetta meitä seuranneilta.

Kurssin alussa olimme hieman hukassa kurssin sisällöstä ja tehtävistä. Tutkijan tapaaminen avasi monia asioita ja selkeytti tutkimusta, mutta koemme, että kurssin rakenne on ollut koko kurssin ajan hieman repaleinen.

Tutkimuksen aihe herätti keskustelua niin meidän ryhmässä kuin koko kurssin kesken. Kävimme paljon keskustelua, missä menee opettajalle soveliaan käytöksen raja ja vaikuttaako siihen esimerkiksi paikkakunta. Tutkijatentissä tutkijamme Jukka Rantala totesi, että opettajat eivät voi elää kuin kanat pellossa, vaan heillä tulee olla tietty kasvattajan ja esikuvan rooli. Jäämme pohdiskelemaan missä menee soveliaan käytöksen raja ja kuka sen määrittää? Raja on muuttunut 1910-luvulta ja muuttuu todennäköisesti jatkossakin.

Vallankumoukselliset kiittää ja kuittaa.

Kyllä sitä ilmeisesti on, koska olemme vielä hengissä. Päällimmäisenä tunteena taisi olla helpotus. Se oli siinä.

Mitä nyt sitten? Hajaannummeko maailman tuuliin ja kadotamme toisemme? Unohdammeko koko kurssin kevääseen mennessä? No ei, päätimme, että kun saamme arvosanan kurssista, itkemme tai nauramme yhdessä ja menemme kahville (tai kaljalle) tarpeen mukaan.

Mikähän voisi olla kurssin suurin anti juuri meidän ryhmällemme? Varmastikin se, että olemme nyt hyvin perillä siitä, mitä tutkimuksen tekeminen vaatii; hyviä kysymyksiä ja istumalihaksia. Paljon päättelyä ja hyvää aineistoa. Asioiden pallottelua yksin tai yhdessä, paljon kahvia sekä sateenvarjon ja kumpparit. Useimpina aamuina nimittäin taivaskin itki, kun raahasimme itsemme Minervaan ihmettelemään, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä..?

Lisäksi itse tentissä kävi ilmi tutkijan kanssa puhuessamme, että me ryhmäläiset olimme toisistamme tietämättä tulleet samaan pisteeseen. Syksyn ensimmäisessä harjoittelussa olimme kukin tarkkailleet ohjaavaa opettajaamme “hiljaisen tiedon” silmälasit silmillä. Olimme ymmärtäneet, että opettajan otsaluun takana tapahtuu paljonkin nopeita päätöksiä, vaikka niitä ei kommunikoida suullisesti mitenkään. Näihin tilanteisiin pystyimme palaamaan myöhemmin ja kysymään miksi opettaja teki niin tai näin? Voisi siis sanoa, että valitsimme tutkittavan lööppimme kaukaa viisaasti itseämme (ja toivon mukaan muitakin) hyödyttäen. Ymmärrämme nyt, että asioista voi ja pitääkin puhua, koska noviiseina saamme silloin syvempää ymmärrystä omaan opetukseemme. Sekä hyvässä että pahassa, koska hiljaisen tiedon luonteeseen kuuluu myös sen arviointi, sopiiko kyseinen kokemusperäinen tieto omaan etiikkaan ja ajattelumalliin vai ei?

Tentti vilahti ohi nopeammin, kuin olimme osanneet etukäteen ajatellakaan. Nimikkotutkijamme Auli Toom on tehnyt omalla tavallaan uraauurtavaa työtä opettajan “salaisen toiminnan” selventämiseksi ja mikäpä onkaan mielenkiintoisempaa kuin ihmisen mieli ja sen toiminta erilaisissa tilanteissa. Opettajan työ on yksi haastavimmista ammateista; opettaminen ja nuoren ihmisen tai lapsen ohjaaminen onnistuneesti ei ole helppoa. Alan ymmärtää lampaita paimentavaa koiraraukkaa jo aika hyvin. Moni varmasti haluaakin välttää pahimmat sudenkuopat, jos se vain on jotenkin mahdollista. Uskon, että jo tietoisuus siitä, miten tekee asioita myös tiedostamattaan ja vaistoihin perustuen voi auttaa paremmin reflektoimaan omaa toimintaansa päivän päätteeksi.

Ainoa huono puoli tenttipäivässä oli mielestämme se, että emme voineet nähdä kaikkien tenttejä. Olisi ollut nimittäin erittäin mielenkiintoista tietää vieläkin enemmän Hulda Salmen kommelluksista tai nähdä tutkijat, joiden tutkimuksista raflaavat lööpit oli kehitelty. Samassa saunassa kanssamme olivat Digijengi ja Luova yhteisö ja haluammekin ryhmänä esittää kiitokset heidän hyville esiintymisilleen ja naseville kysymyksilleen. Itse käytän tässä seuraavat kaksi riviä oman ryhmäni kiittämiseen. Kiitos! Ilman teitä olisin luovuttanut. Olette ihania ja viisaita naisia. <3

Ensi viikolla ryhmämme jäsen Reeta on luvannut tehdä jotain jännää tänne blogiin, joten tulkaahan katsomaan, mistä se kana pissii!? :O

Anne/Salaseura

Tutkijatentti koitti,

kumpi meistä voitti? 

Skype-yhteys luotiin,

Anne tilaan tuotiin.

 

Aiheena opettajaidentiteetti,

sen tutkimisessa hommaa riitti.

Puhelu meni välistä poikki,

uudestaan Anne meille soitti.

 

Hauska oli tutkijaa haastaa,

kysymyksillä tutkimusta raastaa.

Molemmille jäi tentistä hyvä mieli,

nyt sujuu tutkimuksen kieli!

 

Kurssi alkaa olla lopuillaan ja on aika pohtia mitä olemme oppineet. Ryhmätyöskentelystä saimme mukavia kokemuksia ja huomasimme ryhmätyön tehokkuuden. Myös isossa ryhmässä työskentely sujui yllättävän luontevasti ja ristiriidoitta. Tehtävä tehtävältä opimme lisää kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, termistöstä ja kriittisestä suhtautumisesta tieteelliseen tekstiin. Yhteistyö ja kommunikointi tutkijamme kanssa on ollut sujuvaa ja opettavaista. Oli mukava huomata, että tutkijat ovat myös ihmisiä, joita on helppo lähestyä. Saimme tutkijalta myös kehuja ja kiitosta, mistä jäi hyvä fiilis koko porukalle!

Koemme saaneemme hyvän pohjan, josta on hyvä jatkaa kohti tutkivaa työtapaa.

Pedagogit

 

Moi!

Siitä on nyt reilu kaksi kuukautta, kun kurssi alkoi ja ensimmäiset tehtävät lyötiin tiskiin. Silloin tuleva tutkijatentti kauhistutti ainakin mua, koska se oli  jotain ihan uutta ja koko tutkimus tuntui todella vieraalta. Onneksi kurssin aikana on kuitenkin ehtinyt perehtyä aiheeseen sen verran hyvin, että tämänhetkinen fiilis tutkijatentistä on oikein positiivinen!

Kurssin aikana on opittu paljon muun muassa tutkimuksen tekemisestä, tutkijuudesta ja ryhmätyöskentelystä. Kurssin edetessä on ollut siistiä huomata, miten oma tietämys tutkimuksen tekemisestä on lisääntynyt, eikä se tunnu yhtä vaikealta ja kaukaiselta kuin kurssin aluksi. Itselleni on jäänyt varmasti parhaiten mieleen kurssin aikana käydyt kiinnostavat keskustelut ja pohdinnat. Tutkimuksemme kouluruokailun kasvatustavoitteista on saanut ryhmämme ja monet kuulijamme palaamaan omiin kouluaikoihin ja muistelemaan omia asenteitaan kouluruokaa kohtaan. On syntynyt keskustelua mm. siitä tarvitseeko kouluruokailun olla kasvatuksellista enää yhdeksännellä luokalla ja toisaalta olemme pohtineet miksi kasvatustavoitteita ei sitten enää toisen asteen koulutuksessa huomioida.

Motivaatiosafka on oppinut myös ryhmätyöskentelystä erittäin paljon. Meille on ollut hieman hankalaa saada ajatukset kasattua selkeään esitettävään muotoon, koska isossa ryhmässä ideoita ja ajatuksia on niin valtavasti. Monesti on tullut pyöriteltyä samaa asiaa pitkään, vaikka lopputulos olisi yksinkertainen ja jo tiedossa. Tänään homma kuitenkin toimi paremmin kuin koskaan! Meillä oli viimeinen ryhmätapaaminen ennen tenttiä ja päätimme jakaa porukkamme pareihin, jotta työskentely olisi tehokkaampaa. Työstimme tutkijatenttisuunnitelmaa ensin yhdessä ja sen jälkeen mietimme pareittain kysymyksiä tutkijallemme. Oli hyvä veto jakaa ryhmä pienempiin osiin, koska silloin keskittyminen asiaan oli helpompaa. Tästä päivästä jäi tosi hyvä fiilis 🙂

Mikä on teidän mielestänne ollut kurssin tähän mennessä paras juttu? Entä hankalin tai ikävin?

Ensi viikkoa odotellen, Wilma ja koko Motivaatiosafka <3

Moi!

Kurssin lähestyessä kohokohtaansa eli tutkijatenttiä, päätimme hieman pohtia fiiliksiämme kurssista tähän mennessä. Ryhmämme yhteistyö lähti alusta asti toimivaan hyvin ja tutkimuksen aihe kiinnosti selkeästi kaikkia ryhmän jäseniä. Ensimmäinen tutkimukseen orientoiva tehtävä sai meidän pohtimaan mistä tutkimuksessa on oikein kysymys ja miten itse lähtisimme tutkimaan kyseistä aihetta. Mielestämme tämä oli erittäin hyvä tapa lähestyä tutkimusta ja jouduimme pohtimaan heti alusta asti tutkimusta monista eri näkökulmista. Mikä olisi paras keino tutkia kyseistä aihetta, miten tutkimus kannattaisi käytännössä toteuttaa, mitä mittareita tulisi käyttää yms. Kun saimme Kalalahden tutkimuksen luettavaksemme, oli hauska huomata, että olimme lähteneet käsittelemään tutkittavaa aihetta melko samalla tavalla kuin nimikkotutkijamme. Pitkän pohdinnan jälkeen olimme myös valinneet 9.luokkalaiset tutkimuksen kohderyhmäksi ja aineiston keräämiseen kyselytutkimuksen. Tässä vaiheessa emme vielä toki osanneet huomioida kaikkea olennaista. Esimerkkinä tästä se, että pelkän kyselytutkimuksen sijasta tutkijat viettivät paljon aikaa kouluilla tutustumassa oppilaisiin.

Kurssin edetessä pääsimme myös tapaamaan nimikkotutkijaamme Mira Kalalahtea. Koko ryhmää taisi hieman jännittää tutkijan tapaaminen, mutta tapaamisesta jäi erittäin positiivinen fiilis. Tapaamisessa saimme lisää tietoa tutkimuksen toteutuksesta sekä pääsimme kysymään tarkemmin mitä asioita tutkija tekisi tässä vaiheessa eri tavalla ja mitkä asiat oli hänen mielestään onnistuneet hyvin. Tapaamisesta saimme tutkimukseen erilaisia näkökulmia, joita emme olisi saaneet pelkästään tutkimusta lukemalla. Huomasimme, että olimme myös onnistuneet kysymään oikeita asioita, sillä palasimme Kalalahden vastauksiin moneen otteeseen kurssin aikana.

Kenties haastavin oppimistehtävä ryhmällemme oli tehtävä, jossa pohdittiin tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ja teoreettista näkökulmaa. Teoreettisen näkökulman löytäminen tutkimuksesta oli haastavaa ja sen etsiminen sai jopa kiivasta keskustelua aikaan ryhmätapaamisissa. Saimme lopulta nimikkotutkijamme avulla teoreettisen näkökulman kaivettua tutkimuksestamme esiin.

Kurssin aikana olemme saaneet kuulla paljon myös muiden ryhmien tutkimuksista. On ollut mielenkiintoista seurata miten muut ryhmät ovat edistyneet ja miten jokaisella ryhmällä on ollut täysin omanlaiset haasteet tutkimuksensa kanssa. Esimerkiksi ero laajan kvantitatiivisen kyselytutkimuksen ja yhden opettajan tarkastelun välillä on suuri.

Kurssin alussa hyvin paljon jännittänyt tutkijatentti alkaa lähestyä ja on mukava huomata, että nyt odotamme sitä jopa innolla! Olemme tarkastelleet tutkimustamme monilta eri kanteilta oppimistehtävien avulla ja oppineet paljon uutta tutkijan työstä. Tutkimuksen ”purkaminen palasiin” on ollut erinomainen tapa oppia tutkimuksen eri vaiheista ja osioista.

Kuten kurssin alussa varoiteltiin, kurssin suoritustapa on hyvin erilainen verrattuna perinteiseen luentomalliseen suoritustapaan. Suoritustapa on mielestämme ollut hyvä ja on ollut erittäin antoisaa työskennellä ryhmässä. Blogin kirjoittaminen on myös ollut hyvä nykyaikainen oppimismuoto, jossa on päässyt vuorovaikutukseen muiden ryhmien kanssa.

Mitä mieltä te muut olette kurssin suoritustavasta? Onko ryhmätyöskentely teistä ollut paras tapa lähestyä käsiteltävää aihetta?

Tsemppiä loppuviikkoon!

Mamut rokkaa/Emmi & Rosanna

Moikka kaikille!

Nyt on vihdoin Mamut Rokkaa-ryhmän vuoro ottaa blogialusta viikoksi haltuun! Viikon aikana tulemme käsittelemään tutkimuksemme eri osia, sekä pähkäilemään mitä hyvää ja huonoa kyseisissä osissa on.

Käydäänpäs aluksi lyhyt tiivistelmä tutkimuksesta, jotta kaikki pääsevät kärryille mistä on kyse. Tutkimuksessamme tutkitaan 9. luokkalaisia nuoria ja heidän koulutusvalintojaan yläasteen jälkeen. Erityisessä tarkkailussa on maahanmuuttajataustaisten nuorten eroavaisuudet suomalaistaustaisiin verrattuna. Maahanmuuttajat usein jäävät pois koulujärjestelmästä yläkoulun jälkeen. Tämä ongelma on tiedetty jo pitkään, mutta ei sitä mistä se johtuu. Tutkimuksessa pyritään siis selvittämään, miten voitaisiin tukea maahanmuuttajien siirtymiä koulutusasteelta toiselle. Tutkimus on yhä käynnissä oleva seurantatutkimus ja meidän tutkimusarkitteli käsittelee vain tämän tutkimuksen ensimmäistä vaihetta, kyselytutkimusta. Koko tutkimuksen toivottu tulos on, että koulujen opinto-ohjausta parannettaisiin, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset koulutus mahdollisuudet.

Halusimme ensimmäisessä postauksessa käsitellä aihetta, joka on puhutellut paljon meitä, sekä myös teitä. Ne, jotka ovat käyneet kuuntelemassa meidän esityksiä, ovat ihmetelleet tutkimuksessamme erästä seikkaa: miksi maahanmuuttajataustainen on määritelty tutkimuksessa niin laajasti? Olemme itse miettineet tismalleen samaa kysymystä ja pohtineet, miten erilainen määrittely olisi voinut vaikuttaa tutkimustuloksiin.

Tutkimuksessamme maahanmuuttajataustainen nuori määrittyy sen perusteella, onko nuori itse tai vähintään toinen vanhemmista syntynyt ulkomailla. Kyseisen määrittelyn mukaan samaan tarkasteltavaan ryhmään voi kuulua nuori, joka on syntynyt ja asunut koko ikänsä Suomessa, sekä nuori, joka on vastedes muuttanut Suomeen, eikä osaa ollenkaan kieltä. Voiko näin vahvasti taustoiltaan eroavia nuoria tarkastella yhtenä ryhmänä?

Tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajataustaisista nuorista reilusti yli puolet on syntynyt Suomessa, eli he ovat toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ulkomailla syntyneistä nuorista suurin osa oli syntynyt Aasian maissa, mukaan lukien Lähi-Itä, seuraavaksi useimmin Itä-Euroopassa, Länsi-Euroopassa, Afrikassa, sekä pieni osa muissa maissa, joita ei oltu lueteltu artikkelissa. Aineiston mukaan vanhemmat olivat useimmiten syntyneet Irakissa, Iranissa tai Virossa.

Tutkimusartikkelista kävi ilmi, että tutkijat olivat tietoisia, ettei yhtä yhtenäistä maahanmuuttajien ryhmää todellisuudessa ole. Silti mietityttää, olisiko tutkimuksen tulokset olleet erilaiset, jos maahanmuuttajat olisi rajattu tai luokiteltu tarkemmin. Koulutusvalintoihin kun vaikuttavat perhetausta, kulttuurit, kielitaito ja monet muu tekijät. Miten te muut aloittelevat tutkijat olisitte määritelleet maahanmuuttajan?

Terkuin, Mamut rokkaa/Linda ja Anniina

Osana tutkijatenttiin valmistautumista päätimme tutustua nimikkotutkijamme Janne Varjon muihin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Häneltä löytyykin varsin paljon mielenkiintoisia artikkeleita liittyen mm. peruskouluun, koulutukseen, kouluvalintoihin, koulutusasenteisiin jne. Kannattaa tutustua mikäli yhtään kiinnostaa, ihan googlettamalla löytyy!

Tutustuimme artikkeliin Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat. Aihe näyttäisi olevan hyvin lähellä Mamut rokkaa –ryhmän aihetta, lieneekö peräti sama artikkeli? Joka tapauksessa sekä Mira Kalalahti että Janne Varjo ovat tehneet tätä tutkimusta yhdessä muiden tutkijoiden kansa.

Kyseinen tutkimus on osa laajempaa toisen asteen siirtymiä tarkastelevaa tutkimusta ja toteutettu samalla kuin nimikkotutkimuksemme ”Ei oikein mikään oo mun juttu – Ei-tyypillinen koulutuksellinen siirtymä peruskoulusta eteenpäin.

Artikkelissa todetaan, että maahanmuuttajataustaiset nuoret saavat usein jo peruskoulussa muita huonompia arvosanoja ja jäävät muita useammin vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, keskeyttävät koulutuksen keskimääräistä useammin ja jäävät yleisesti muita matalammalle koulutusasteelle. Tutkittavat aiheet kietoutuvat siis todella mielenkiintoisesti yhteen!

Tutkimuksesta löytyi monia meitä kiinnostavia mutta myös hämmästyttäviä seikkoja, kuten se, että huolimatta siitä, että monenlaiset koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet ovat yleisempiä maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa verrattuna kantasuomalaisiin, suhtautuvat maahanmuuttajanuoret koulunkäyntiin positiivisemmin kuin suomalaisnuoret. Mikä mahtaa olla salaisuus tämän takana?

Kysymyksiä herättävä seikka oli myöskin se, että toisen polven maahanmuuttajat suorittavat korkeakoulutuksen yhtä usein kuin muutkin, mutta silti heistä keskimääräistä suurempi osa jää myös koulutuksen perusasteelle. Miten tämänkaltaista polarisaatiota voitaisiin pienentää? Mitä me tulevaisuuden opettajat ja kasvatustieteilijät voimme asian eteen tehdä?

Näissä pohdinnoissa jatkamme valmistautumista tutkijatenttiin. Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Suunnannäyttäjät

PS. Alla oleva linkki johtaa artikkeliin. Lukekaa ja kommentoikaa, herääkö kysymyksiä, ajatuksia, ideoita? Kaikenlaiset kommentit otamme ilolla vastaan.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131968/YP1701_Kalalahti_ym.pdf?sequence=4