Moikka kaikille!
Nyt on vihdoin Mamut Rokkaa-ryhmän vuoro ottaa blogialusta viikoksi haltuun! Viikon aikana tulemme käsittelemään tutkimuksemme eri osia, sekä pähkäilemään mitä hyvää ja huonoa kyseisissä osissa on.
Käydäänpäs aluksi lyhyt tiivistelmä tutkimuksesta, jotta kaikki pääsevät kärryille mistä on kyse. Tutkimuksessamme tutkitaan 9. luokkalaisia nuoria ja heidän koulutusvalintojaan yläasteen jälkeen. Erityisessä tarkkailussa on maahanmuuttajataustaisten nuorten eroavaisuudet suomalaistaustaisiin verrattuna. Maahanmuuttajat usein jäävät pois koulujärjestelmästä yläkoulun jälkeen. Tämä ongelma on tiedetty jo pitkään, mutta ei sitä mistä se johtuu. Tutkimuksessa pyritään siis selvittämään, miten voitaisiin tukea maahanmuuttajien siirtymiä koulutusasteelta toiselle. Tutkimus on yhä käynnissä oleva seurantatutkimus ja meidän tutkimusarkitteli käsittelee vain tämän tutkimuksen ensimmäistä vaihetta, kyselytutkimusta. Koko tutkimuksen toivottu tulos on, että koulujen opinto-ohjausta parannettaisiin, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset koulutus mahdollisuudet.
Halusimme ensimmäisessä postauksessa käsitellä aihetta, joka on puhutellut paljon meitä, sekä myös teitä. Ne, jotka ovat käyneet kuuntelemassa meidän esityksiä, ovat ihmetelleet tutkimuksessamme erästä seikkaa: miksi maahanmuuttajataustainen on määritelty tutkimuksessa niin laajasti? Olemme itse miettineet tismalleen samaa kysymystä ja pohtineet, miten erilainen määrittely olisi voinut vaikuttaa tutkimustuloksiin.
Tutkimuksessamme maahanmuuttajataustainen nuori määrittyy sen perusteella, onko nuori itse tai vähintään toinen vanhemmista syntynyt ulkomailla. Kyseisen määrittelyn mukaan samaan tarkasteltavaan ryhmään voi kuulua nuori, joka on syntynyt ja asunut koko ikänsä Suomessa, sekä nuori, joka on vastedes muuttanut Suomeen, eikä osaa ollenkaan kieltä. Voiko näin vahvasti taustoiltaan eroavia nuoria tarkastella yhtenä ryhmänä?
Tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajataustaisista nuorista reilusti yli puolet on syntynyt Suomessa, eli he ovat toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ulkomailla syntyneistä nuorista suurin osa oli syntynyt Aasian maissa, mukaan lukien Lähi-Itä, seuraavaksi useimmin Itä-Euroopassa, Länsi-Euroopassa, Afrikassa, sekä pieni osa muissa maissa, joita ei oltu lueteltu artikkelissa. Aineiston mukaan vanhemmat olivat useimmiten syntyneet Irakissa, Iranissa tai Virossa.
Tutkimusartikkelista kävi ilmi, että tutkijat olivat tietoisia, ettei yhtä yhtenäistä maahanmuuttajien ryhmää todellisuudessa ole. Silti mietityttää, olisiko tutkimuksen tulokset olleet erilaiset, jos maahanmuuttajat olisi rajattu tai luokiteltu tarkemmin. Koulutusvalintoihin kun vaikuttavat perhetausta, kulttuurit, kielitaito ja monet muu tekijät. Miten te muut aloittelevat tutkijat olisitte määritelleet maahanmuuttajan?
Terkuin, Mamut rokkaa/Linda ja Anniina
Moi!
Hyvä postaus ja keskusteluun herättelevä kysymys! Olin kuuntelemassa esitystänne ja myös minua jäi mietityttämään tutkimuksessa käytettävä maahanmuuttajan määritelmä. Jos tutkimuksessa on tavoitteena saada dataa, jonka pohjalta pyritään parantamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten opinto-ohjausta ja tasoittaa heidän ja kantasuomalaisten välisiä eroja jatko-opintoihin sijoittumisessa, on käytetty määritelmä mielestäni heikohko. Kuten tekin totesitte, tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten ryhmään kuuluu hyvin sekalainen joukko nuoria. Mutu-tuntuman peruseella olettaisin, että nuorten, joiden toinen vanhempi puhuu äidinkielenään suomea ja etenkin, jos tämä vanhempi on ollut aktiivisesti läsnä nuoren elämässä, koulumenestys ja täten jatko-opintoihin sijoittuminen ei poikkea merkittävästi, jos laisinkaan, kantasuomalaisista. Tälläiset nuoret pärjännevät samassa suhteessa täysin suomalaisten nuorten kanssa, toisin kuin esimerkiksi he, jotka eivät ole syntyneet täällä, eikä suomi ole kummankaan vanhemman äidinkieli. Olisikin mielenkiintoista kuulla, onko siitä tehty tytkimusta!
Kysymykseen vastatakseni sanoisin määritteleväni maahanmuuttajataustaiset eri tavalla kuin tutkimuksessa on määritelty. Jättäisin pois joukosta ne nuoret, joiden toinen vanhempi on suomalainen ja nuori itse on syntynyt Suomessa. Uskoisin tämän ryhmän erottuvan muusta maahanmuuttajataustaisten ryhmästä ja mahdollisesti vääristävän tutkimuksessa saatavai tuloksia. Toivottavasti ei!
Moi Susan ja kiitos kommentistasi! Olen samaa mieltä kanssasi, sellainen nuori joka on itse syntynyt Suomessa tai toinen vanhemmista, ei mielestäni kuuluisi tässä tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisen rajaukseen.
Olisi mielenkiintoista lukea sellainen tutkimus, jossa on tutkittu koulumenestystä ja maahanmuuttaja olisi määritelty nuoreksi, joka ei ole syntynyt Suomessa. Olisikohan eroavaisuuksia tämän tutkimuksen kanssa vai olisiko tulokset samansuuntaiset?
Anniina/mamut rokkaa
Mielenkiintoinen aihe. Tuo rajaus on tietenkin ollut helppo rajata, mutta ei ole minunkaan mielestäni täysin toimiva tähän tutkimukseen. Olisiko parempi rajaus henkilöt joiden molemmat vanhemmat eivät puhu suomea äidinkielenään?
Moikka Riina! Kiitos kommentistasi. Tämä voisi olla yksi hyvä vaihtoehto rajaukselle myös, tämän rajauksen myötä joukko olisi silti varmasti tarpeeksi heterogeeninen tutkimuksen onnistumiseksi.
Tervehdys,
täällä käydäänkin samaa peruskeskustelua jota maahanmuuttajatutkijat käsittelevät päivittäin. Maahanmuuttajataustaisia nuoria voidaan tosiaan määritellä monin tavoin, Tilastokeskuksella on parikin hyvää artikkelia aiheesta, esim. tämä: http://tietotrenditblogi.stat.fi//paaseeko-maahanmuuttajuudesta-ikina-eroon/.
Mitä rajatumpi määrittely on, sitä kiistattomampi se on, mutta kaikkiin luokituksiin liittyy omat ongelmansa. Ovatko esimerkiksi alle kouluikäisenä maahan tulleet samassa asemassa kuin Suomessa syntyneet lapset tai peruskoulun loppupuolella maahan tulleet, entäpä perheet joissa kaikki lapset ovat syntyneet Suomessa, mutta vaikkapa perheen suomen kielen taito ei riitä koulutukseen tai työpaikan saantiin? Luokituksia tehdään myös lähtömaan tai maahantulosyyn perusteella. Transitin aineiston suhteen variaatio on lähes yhtä suuri kuin nuorten määrä.
Transit-tutkimuksessa luokituksia käytetään monin tavoin. Mamut rokkaa ryhmän artikkelissa kaikkia maahanmuuttajataustaisia (huom. paino sanalla tausta) analysoitiin yhtenä ryhmänä. Tälle on muutamakin perustelu – ensiksi se, että aineiston pilkkominen pienempiin ryhmiin kaventaa tilastollisten tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia eikä mahdollista kuitenkaan kovin tarkkaa analyysia esimerkiksi lähtömaan suhteen. Toiseksi tiedämme aiempien tutkimusten perusteella, että toisen sukupolven maahanmuuttajat, jotka olisitte jättäneet tästä tutkimuksesta pois / luokittaneet suomalaistaustaisiin nuoriin, jäävät vielä koulutussaavutuksiltaan jälkeen suomalaistaustaisista nuorista. Tästä syystä haluamme pitää heidät tutkimuksessa mukana ja verrata suomalaistaustaisiin. “Selittäviä” tekijöitä toisen polven maahanmuuttajien heikommalle koulukiinnittymiselle on etsitty myös muista seikoista kuin varsinaisesta maahanmuutosta eli asenteista, koulunkäyntivaikeuksista, kielihaasteista ja myös syrjintään liittyvistä ylisukupolvisista kokemuksista. Pyrimme analyysin avulla purkamaan tällaista epätasa-arvoisuutta luokittelemalla ja purkamalla auki luokituksia.
Transitin muissa tutkimuksissa tarkastelemme myös erilaisin haastatteluaineistoin niitä tekijöitä, jotka etnisyydessä yhdistyvät koulutusodotuksiin ja -kokemuksiin. Aiempiakin tutkimuksia aihepiiristä on, esimerkiksi Lotta Haikkolan väitöskirja vuodelta 2014 on kiinnostava luokitusten ja identiteettien näkökulmasta. Toisen polven maahanmuuttajista on tutkimusta tehnyt mm. Elina Kilpi-Jakonen, jonka yksi tiivistelmä löytyy täältä: http://etmu.fi/maahanmuuttajien-lapset-suomalaisissa-kouluissa/.
Hyvää keskustelua aiheesta!
Hei Mira ja kiitos vastauksestasi! Maahanmuuttajiin liittyvät tutkimukset varmasti herättävät paljon keskustelua ja onkin hyvä, että tällaisia tutkimuksia tehdään. Kuten sanoit, on tärkeää yrittää purkaa epätasa-arvoisuutta ja näin luoda kaikille nuorille samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen. Nähdään huomisessa tutkijatentissä, mukava päästä keskustelemaan mielenkiintoisesta aiheesta kanssasi!
Anniina/Mamut rokkaa