Suunnannäyttäjät #aineisto

Aineistolla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin kuten: “Minkälaisen ammatillisen suunnan yhdeksäsluokkalaiset ottavat?” Ja “Mitkä tekijät vaikuttavat suunnan muodostamiseen?”

Aineisto koottiin yhteensä kahdeksasta peruskoulusta Turusta ja pääkaupunkiseudulta keväällä 2015. Tutkimuskoulut valittiin tutustumalla kouluihin ja asuinalueisiin sekä kouluja koskeviin tilastotietoihin. Harkinnanvaraisuudella turvattiin maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten nuorten tasapainoinen edustus. Perusteet mukana olevien koulujen valikoitumiseen olivat mm. että kyseisissä kouluissa oli paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja kansainvälisyys oli keskiössä koulun toiminnassa. Kaikki oppilaat kahdeksasta koulusta eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, vain ne joilla oli lupa vanhemmilta. Kyselyt järjestettiin tyypillisesti oppilaanohjaustunnin aikana, haastattelut koulupäivän päätteeksi koululla.

445 nuorta täytti kyselylomakkeen, heistä noin sataa haastateltiin. Näistä sadasta nuoresta 11 valikoitui tutkimusaineistoon. Nuoret olivat haastatteluhetkellä kaikki suurten kaupunkimaisten kuntien peruskoulun yhdeksännellä luokalla, 6 tyttöä ja 5 poikaa. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle ei jäänyt muita kuin nämä 11 nuorta,  joiden haastattelut otettiin lähempään tarkasteluun.

Haastattelurunko laadittiin yhteistyössä kaikkien tutkijoiden kesken. Haastattelut tekivät tutkijat, Helsingissä neljä tutkijaa ja kolme tutkijaa Turussa. Tutkimusavustajan työnkuvaan kuului mm. haastatteluajankohtien sopimista oppilaiden kanssa, aineiston hallintaa eli mp3-tiedostojen lähettämistä ja valmiiden litteraattien vastaanottamista ja arkistointia.

Kyselylomakkeiden ja haastatteluiden ohella käytettiin aineistona asiantuntijahaastatteluita, joita on käytetty Kasvatus-lehden artikkelissa. Haastattelut nauhoitettiin mutta ei kuvattu.

Tutkija ei voinut antaa koko kyselylomaketta tai edes laittaa sitä näytille, sillä he ovat saaneet käyttöönsä sellaisia mittareita (esim. motivaatiomittarit), joita alkuperäiset kehittäjät eivät ole julkaisseet kokonaan. Tutkija oli kuitenkin valmis tarvittaessa jakamaan rajatun kohdan, mikäli ryhmämme sitä tarvitsee. Saimme kuitenkin luettavaksi haastattelurungon, joka löytyy tämän tekstin lopusta.

Ryhmämme mielestä hankitulla aineistolla on päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön hyvin. Haastattelujärjestys oli looginen ja tutkittavat elivät siirtymävaiheessa samalla kun ilmiötä tutkittiin. Haastattelu oli hyvä tehdä ensin, sillä haastateltavien käsitykset voisivat jälkikäteen muuttua. Syyt päätöksentekoon ovat luotettavammat kun kysytään ennen päätöksentekoa, eikä muistelemalla menneisyyttä.

Ryhmäämme mietitytti, miksi tutkimukseen oli valikoitunut  juuri nämä yksitoista nuorta. Saimme tutkijalta kuitenkin vastauksessa tarkennuksen, että vain nämä nuoret jäivät ammatillisen- ja lukiokoulutuksen ulkopuolelle.

Syksyisin terveisin Suunnannäyttäjät

 

Haastattelurunko:

  1. Yhteisvalinta ja muu peruskoulun jälkeinen koulutus

1a Mikä oli yhteisvalinnan ensimmäinen hakukohteesi?

1b Miksi? (kuinka tietoinen valinta on, tutustumisvierailut?)

1c. Aiotko jatkaa opintojasi vielä toisen asteen jälkeen?

1d Mikä on suunnitelma B, jollet pääse?

1d Miten luulet lukion/ammattikoulun eroavan peruskoulusta? (erityisesti vaatimustaso ja tuki)

1e Jollei tule esille edellä: Oletko tietoinen yhteisvalinnan ulkopuolisista koulutusvaihtoehdoista? (10. luokka, valmentavat, talouskoulu, ammattistartti jne.) Onko näitä vaihtoehtoja esitelty/markkinoitu sinulle?

1f Mitkä tekijät/tahot vaikuttivat eniten koulutusvalintaasi?

1g Mihin koulutukseen vanhempasi sinua kannustivat?

HUOM! Jos oppimisvaikeuksia: millaista apua sait?

HUOM! Myös kielitaidon merkitys ja oppimiseen liittyvät vaikeudet

  1. Kaverit, perhe, maahanmuuttajuus, syrjintä

Tässä voi sillata edelliseen tilanteesta riippuen kavereiden tai perheen kautta.

2a Kaveripiiri ja kavereiden merkitys (Kenen kanssa vietät aikaa koulussa/ koulun ulkopuolella?)

2b Perhetilanne ja perheen merkitys

2c Perheen Suomeen muuton ajankohta ja lyhyt historia

2d Mitä mieltä olet termistä ’maahanmuuttaja’ tai mamu?

2e Jollei tule esille edellä: mikä (muu) termi kuvaa parhaiten itseäsi?

2 f Oletko kokenut syrjintää/rasismia? Missä, miten, milloin, kuka?

  1. Tulevaisuus

3a Millaisena näet tulevaisuutesi? Millaisia ovat tulevaisuuden unelmasi? Millaisia unelmia sinulla on ollut aiemmin, ovatko ne täyttyneet?

3b Millaiset asiat sinua huolettavat? (esim. uudessa opiskelupaikassa tms.)

  1. Kehittämisehdotuksia

4a Jos saisit muuttaa jotain peruskoulussa, niin mitä se olisi?

4b Mitä opettajat/koulu olisi voinut tehdä toisin?

2 Replies to “Suunnannäyttäjät #aineisto”

  1. Heippa!

    Mielenkiintoinen blogikirjoitus aineistostanne! Meillä oli sama tilanne, ettemme saaneet kyselylomaketta nähtäväksemme, joka on harmillista mutta tietysti ymmärrettävää. Oli kuitenkin mielenkiintoista lukea saamaanne haastattelurunkoa!

    Jäin vielä kaipaamaan mielipiteitänne siitä, mitä aineistonhankinnassa olisi ollut parantamisen varaa tai mitä olisi voinut esimerkiksi tehdä toisin. Onko tämä aineistonhankintapa voinut mahdollisesti vaikuttaa jotenkin tuloksiin?

    Kivaa syksyn jatkoa!

    Rosanna / Mamut rokkaa

  2. Heippa Rosanna.

    Kiitos kommenteista. Huomenna onkin sopivasti ryhmätapaaminen jolloin voimme jatkaa keskustelua aiheesta. Kommentissasi onkin oiva perä ja meidän pitäsi uskaltaa olla kriittisempiä tutkimusta kohtaan. Paljon olemme pyöritelleetkin ajatuksia siitä, kuinka aineistohankinnan kautta on päädytty kohtalaisen suppeaan ja homogeeniseen otantaan yhdesluokkalaisista.
    Tästä on taas hyvä jatkaa.
    Terkuin Susanna/Suunnannäyttäjät

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *