Tekijä: Maria K Ruutuoksa

Kategoriat
Uncategorised

Kadonneet opot, fiiliksiä tutkijatentistä

Yleiset fiiliksemme tutkijatentistä ovat todella hyvät. Tentti tuntui aluksi todella jännittävältä, mutta ryhmänä selviydyimme tentistä hyvin. Tenttitilaisuuteen valmistautumisemme oli onnistunut ja olimme tehneet ennakkoon selvän aikataulun ja työnjaon. 

Olisimme toivoneet, että tutkijamme olisi jäänyt juttelemaan tentin jälkeen, sillä meillä ja ehkä myös varjoryhmällä olisi ollut muutama tarkentava kysymys ja kommentti. Olisimme myös halunneet antaa positiivista palautetta tutkijalle artikkelista. Varsinainen artikkeli julkaistaan joulukuussa ja onkin mukava päästä lukemaan lopullinen valmis teksti. 

Jännitimme hieman suunnitelmamme ajankäyttöä ja ajan riittävyyttä ennen tenttiä. Tentti tilanteessa olimme kuitenkin minuutilleen aikataulussa (kiitos PJ Marialle), joten sen suhteen tentti oli onnistunut. Jätimme muutaman kysymyksen tietoisesti pois. Halusimme kaikki olla äänessä, joten jaoimme kysymyksiä kaikille tasaisesti. Puoleen tuntiin emme saaneet hirveästi keskustelua kysymyksistämme ajan niukkuuden vuoksi.  

Oli ilo päästä seuraamaan myös varjoryhmämme tutkijatenttiä. Varjoryhmämme oli kehitellyt nimikkotutkijalleen hyviä kysymyksiä ja he suoriutuivat hyvin tentistä.  

<3 Kadonneet opot

Kategoriat
Uncategorised

Kadonneet opot

Olemme kurssilla oppineet paljon asioita niin itse opetettavista aiheista kuin yleisestä toiminnasta. Kun kurssi on toteutettu maailman tilanteen takia etänä, meistä on tullut taitavia Zoomin ja Teamsin käyttäjiä. Siinä samalla olemme oppineet, kuinka toimia ryhmässä tehokkaasti etäyhteyden välityksellä, ja ajanhallintamme on kehittynyt. Mitä itse kurssin aiheisiin tulee ovat ne valloittaneet mieltämme suurissa määrin. Uusia käsitteitä on tullut valtavasti. Olemme oppineet analysoimaan akateemisia tekstejä syvemmin sekä keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa. Kaiken tämän lisäksi meidän taitomme antaa vertaispalautetta ovat kehittyneet ja olemme hyviä kannustamaan toinen toisiamme. 

Kuva meidän ryhmän keskustelusta 🙂

Kategoriat
Uncategorised

Kadonneet opot – Aineisto

Tutkimuksen aineistona on käytetty kaikkia peruskoulussa käytössä olleita opetussuunnitelmien perusteita vuosilta 1970-2014. Tarkemmin katsottuna tutkimuksessa on eritelty ja vertailtu kahta aikakautta 1970-1980 (POPS 1970 ja 1985) ja 1990-2010 (POPS 1994, 2004 ja 2014).  Opetussuunnitelmat ovat kaikille julkisia dokumentteja, joten niiden hankintaan sekä analysoitiin ei liity lupakysymyksiä. Opetussuunnitelma aineistona on itsessään poliittisesti hyväksytty ja sen analysointiin ei liity eettisiä ongelmia. 

Opetussuunnitelmat koostuvat hallinnollisista asiakirjoista, joissa määritellään opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetukseen käytettävä aika ja työtavat sekä oppimisen arviointi. Ne tiivistävät myös koulutuksen yhteiskunnalliset päämäärät ja oletukset lasten, nuorten ja aikuisten tarvitsemista tiedoista, taidoista ja asenteista. Aineistoa on helppo lähteä tutkimaan, sillä keskitytään vain opetussuunnitelmien perusteisiin. 

Tutkimusaineiston perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 

  • Miten ylikansalliset ohjauksen diskurssit ovat muokanneet peruskoulun opintosuunnitelmien perusteissa rakentuvia suomalaisia opinto-ohjauksen rationaliteetteja? 
  • Miten opinto-ohjauksen suomalaiset rationaliteetit rakentuvat moraalisesti, epistemologisesti ja idiomaattisesti opetussuunnitelman perusteissa? 

Lähestymistapa korostaa kontekstin (peruskoulu) ja ajallisuuden (suomalaisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan periodisointi) merkitystä. 

Tutkimusaineistoa on analysoitu hyödyntäen diskursiivista luentaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistoa on luettu kielellisesti rakentuneina, historiallisesti, sosiaalisesti ja institutionaalisesti muuttuvina ja vaihtelevina tapoina määritellä tietoa ja totuuksia. Diskursiivinen luenta koostuu kolmesta osasta:  

  1. Aineiston pilkkominen, luokittelu, jäsentäminen ja järjestäminen
  2. Aineiston käsitteellistäminenja tulkinta  
  3. Aineiston luenta ja tulkintaideoiden haku

Opintosuunnitelmissa oli melko niukasti tietoa opinto-ohjauksen osalta, mikä on osittain hankaloittanut tutkimuksen tekemistä. Tutkimustapa mahdollistaa analysoinnin yksiselitteisesti, sillä aineisto on tarkkaan harkittua. Toisaalta opetussuunnitelmaa voi tulkita monella eri tapaa, sillä se sisältää implisiittistä tietoa. Myös koulut soveltavat opetussuunnitelmaa omien näkemyksiensä mukaan.