Helsingin yliopisto
Joskus voi olla hyvä lähestyä jo tutuksi tulleita asioita eri näkökulmasta. Voisiko jo olemassaolevan tutkimuksen aineiston avulla, tai sitä hieman muokkaamalla saada vastauksia aivan eri näkökulmasta asetettuihin tutkimuskysymyksiin? Nimikkotutkijamme Mari Nivan tutkimuksessa Online weight-loss services and a calculative practice of slimming tarkoituksena oli tuottaa tuloksia, jotka lisäävät ilmiön ymmärtämistä, eikä niinkään selkeitä ”kyllä” tai ”ei” tyyppisiä vastauksia. Tutkimuksen vastaajat olivat naisia, jotka käyttivät Keventäjät.fi ja Kiloklubi.fi -painonhallintasovelluksia. Aineistona käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja sekä kyselylomakkeita, joilla kartoitettiin vastaajien lähtötilannetta, painonpudotustavoitteita ja elämäntapamuutosten onnistumisia. Lähdimme miettimään, pystyisikö eri teoreettisten näkökulmien avulla löytämään merkittävämpiä, tai hyödyllisempiä tuloksia esimerkiksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyödyntäen samoja menetelmiä ja aineistoa.
Voitaisiin esimerkiksi pohtia, miten aineistosta saatu tieto vastaa sivujen antamia lupauksia. Tutkimusaineistosta saatuja tietoja vastaajien omaksumista asioista ja laihdutustuloksista voitaisiin vertailla internetissä toimivien painonhallintasovellusten lupauksiin ja myyntipuheisiin. Teoreettisen näkökulman tavoite olisi saada laadullisia tutkimustuloksia internet-palveluiden toimivuudesta ja tehokkuudesta. Niiden ollessa suosittu keino painonpudotukseen ja sen hallintaan, olisi hyödyllistä saada tutkimuksellista tietoa neutraalista tulokulmasta. Jos vastaajien kokemukset kohtaisivat hyvin palveluiden antamiin lupausten kanssa, palvelisivat tutkimuksen antamat tulokset kaikkia osapuolia. Kuluttajat luottaisivat palvelujen laatuun ja toimivuuteen mahdollisesti enemmän, mikä saattaisi lisätä ylipainoisten omatoimista painonhallintaa ja näin ollen vaikuttaa myönteisesti kansanterveyteen. Myös palvelut luonnollisesti hyötyisivät kasvavasta käyttäjämäärästä. Jos aineistosta saadut tulokset eivät vastaisikaan palveluiden lupaamia muutoksia, voisi tutkimuksen tuottamalla tiedolla olla mahdollinen laskeva vaikutus kansanterveyteen. Tällöin helposti lähestyttävien internet-palveluiden käyttöaste laskisi, mikä voisi olla myös monille ylipainoisille tai painoa pudottaville syy olla muuttamatta elintapojaan.
Toisaalta aihetta voidaan lähestyä myös yksilön näkökulmasta. Vuonna 2017 kaksi kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Lihavuus on elintapasairaus, johon on pyritty jo pidemmän aikaa löytämään ratkaisuja esimerkiksi politiikan kautta. Jotta ylipaino ilmiönä saataisiin kuriin, on katsottava asioita myös ylipainoisten näkökulmasta. Ymmärrystä voitaisiin lisätä tutkimalla ylipainoisten subjektiivista kokemusta omasta kehosta ja laihdutustavoitteista. Tutkimus voitaisiin toteuttaa nimikkotutkijamme aineistoa hyödyntämällä. Mahdollisia haastattelukysymyksiä modifioimalla voitaisiin täsmentää vastausten kohdistumista uusien tutkimuskysymysten suuntaan. Tällä tavoin pystyttäisiin keräämään tietoa esimerkiksi siitä, miten ylipainoiset itse kokevat liikakilojen vaikuttavan hyvinvointiin. Myös laihdutusprojektin motivaationlähde olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä voidaan jopa kärjistetysti sanoa, että omasta vartalosta huolehtiminen on nykyään terveellisen kansalaisen moraalinen velvollisuus.
Pohtiessamme näitä esimerkkejä havaitsimme, että tutkijan on valittava yksi teoreettinen näkökulma ja pysyttävä siinä tarkasti koko tutkimuksen ajan. Myös toinen tärkeä tekemämme havainto oli laadukkaan aineiston merkitys uuden tiedon tuottamisessa. Laadukas aineisto voi taipua moneen. Haluaisimmekin kuulla, millaisia vaihtoehtoisia näkökulmia muiden ryhmien aineistoista voisi löytyä.
Jaakko, Sanni & Sonja / Cogitem
Hei Jaakko, Sanni ja Sonja!
Valitsitte blogipostauksen aiheen mielestäni hyvin, sillä erilaisten näkökulmien pohtiminen on aina paikallaan – erityisesti tieteellisen tutkimuksen kehittymisen kannalta. On totta, että tutkijan on hyvä pysyä valitsemassaan viitekehyksessä, sillä tarkoitushan on nimenomaan päästä syventymään tutkittavaan aiheeseen.
Tuotte pinnalle erittäin tärkeän näkökulman pohtiessanne painonpudottajan subjektiivista kokemusta omasta kehosta ja laihdutustavotteista. Uskon, että jo näiden vastausten kirjo veisi ymmärrystä ilmiöstä syvemmälle.
Nimikkotutkimuksessamme (Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus) vaihtoehtoisia näkökulmia aiheeseen voisi tuoda haastattelemalla yksilöiden lisäksi ympäröivää verkostoa kuten vanhempia, sillä tällä hetkellä aineistot painottuvat vahvasti yksilöiden kertomiin kokemuksiin. Uuden näkökulman pohtiminen on yllättävän haastavaa, mikä osaltaan kertoo siitä, että tutkimus on onnistunut avaamaan ilmiötä kattavasti mutta pääosin se herättää siihen, että tätä taitoa on ehdottomasti hyvä vielä harjoittaa pidemmällekin. Muiden blogipostausten kommenttien lukeminen on antaakin usein uusia näkökulmia aiheisiin!
Mayling / Maahanmuuttivat