Tekijä: Annika K S Arvonen

“Tutkijatentti oli oppimista edistävä kokemus ja mielestämme paljon parempi ratkaisu, kuin perinteinen paperinen tentti. “

“Kurssin toteutus oli onnistunut ja se valmisti meitä todella hyvin tutkijatenttiä varten. “

“Jotkut tehtävistä toistivat itseään, mikä oli mielestämme tarpeetonta. “

“Kurssin aikana oli mielenkiintoista seurata myös toisten tutkimuksia. Lisäksi se, että kävimme omaa tutkimustamme läpi muiden kanssa auttoi prosessissa eteenpäin. “

“Toinen tutkijahaastattelu olisi voinut olla hyödyllinen, mutta voi olla, että sitten tutkijatenttiin ei olisi jäänyt yhtä paljon kysymyksiä. “

“Aluksi kokemuksemme omasta nimikkotutkimuksestamme oli, että tutkimuksesta ja sen aiheesta ei tule olemaan meille mitään hyötyä. ”

“Lööpin väite oli vaikea löytää tutkimuksesta. “

“Varjoryhmän tutkimukseen olisi ollut kiva tutustua vielä enemmän esimerkiksi lukemalla koko tutkimusartikkeli. Tuntui, että varjoryhmän tutkijatentin aikana ei välttämättä päässyt tutkimukseen sisälle, vaikka olisikin lukenut ryhmän tekemän tiivistelmän. “

“Vaikka oma artikkelimme oli maltillinen, olisi kiva, että tulevaisuudessa jokaisella ryhmällä olisi suurin piirtein saman verran työtä tutkimukseen perehtyessä. Englannin kieliseen väitöskirjaan tutustumisessa on huomattavasti enemmän työtä kuin lyhyessä suomenkielisessä artikkelissa. “

“Opimme paljon tutkimuksesta sekä sen tekemisestä ja nyt voimme jatkaa matkaamme turvallisesti kohti tutkivaa työtapaa ja sen yli!”

– Arvuuttelijat

Nimikkotutkijamme tutkimuksen pääteemana on yhteisöllisyys. Mutta mitä on yhteisöllisyys? Se voi tarkoittaa monia asioita yhteisen päämäärän tai laajemman näkökulman tavoittelusta aina luotettavamman tuloksen saavuttamiseen asti.  

Yhteisöllisyys on tärkeä osa myös Kohti tutkivaa työtapaa -kurssia. Meidät on jaettu melko satunnaisesti pienempiin ryhmiin, joissa työskentely kuvastaa käytännön yhteisöllisyyttä. Tällä kurssilla olemme saaneet maistiaisia ryhmätyöskentelystä ja sen tuomista rikkauksista sekä haasteista. Ihmisten eri taustat tuovat uudenlaisia sekä eriäviä näkökulmia, jotka tekevät ryhmästä ainutlaatuisen. 

 
Ryhmätyöskentely ei aina ole helppoa, sillä ryhmäläisten motivaatio, suhteet ja erilaiset sosiaaliset asemat vaikuttavat ryhmän dynamiikkaan (Lahti ym. 2016). Joskus ryhmätyöskentelyn tökkiessä, kannattaa ottaa huomioon kyseiset seikat ja keskustella ryhmäläisten kanssa asiasta. Tämä saattaa helpottaa ryhmän toimintaa. Jo asian tiedostaminen voi helpottaa. Huono ryhmähenki vaikuttaa ideoiden kehitykseen ja ulostuontiin negatiivisesti ja päinvastoin hyvä ryhmähenki positiivisesti. Monipuolisempi ja rikkaampi lopputulos saadaan, kun ryhmän osallistuminen on tasapuolista. 

Ryhmätyöskentely voidaan nähdä osana yksilön kehitystä ja ihmisenä kasvua. Tiimityöskentelyssä on tärkeää olla tarpeeksi itsevarma tuodakseen omia ajatuksia sekä ideoita esille, tätä helpottaa ryhmän avoimuus. Liisa Kainulaisen tutkimuksen (2014) mukaan opiskelijat voivat kokea ryhmän yhteisöllisyyden joko voimaannuttavana tai ulos sulkevana henkilöstä riippuen. Avoin ilmapiiri, ryhmäläisten sitoutuneisuus ja positiivinen suhtautuminen asioihin kasvattaa ryhmän kommunikaatiota ja lopputuloksen laaja-alaisuutta.   

 

Parhaimmillaan toimivan ryhmän tuottama lopputulos voi olla hyvinkin pitkälle mietitty ja organisoitu kokonaisuus. Hyvät ryhmätyöskentelytaidot voi oppia ja ne auttavat suunnitteluvaiheessa ongelmien ratkaisussa ja ideoinnissa.  

Millaisia kokemuksia sinulla on ryhmätyöskentelystä? Miten sinä voisit parantaa ryhmäsi toimivuutta? 

 

Hanna, Noora & Annika / Arvuuttelijat  

 

Lähteet:  

• Lahti, H., Seitamaa-Hakkarainen, P., Kangas, K., Härkki, T. and Hakkarainen, K. (2016), ‘Textile teacher students’ collaborative design processes in a design studio setting’, Art, Design & Communication in Higher Education, 15: 1, pp. 35–54, doi: 10.1386/adch.15.1.35_1 University of Helsinki
   
• Liisa Kainulainen (2014) Koettu yhteisöllisyys – Tutkimus yhteisöllisyydestä koululuokassa ja nuorten arjen politiikasta nuorten yhteisöissä, Pro gradu- tutkielma, ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunta, Tampereen Yliopisto