Tekijä: Deleted User

Kohti tutkivaa työtapaa- kurssi alkaa olla lopuillaan ja jokainen meistä on tutustunut ja oppinut lisää tutkimuksesta ja tutkijan työstä. Olemme myös tutustuneet kasvatustieteellisten tutkimusten runsaaseen kirjoon. Monesta meistä ei tule yliopiston tutkijaa, mutta kurssi on monella tapaa hyödyllinen muuten. Tarvitsemme tietoa tutkimuksesta kanditöissämme ja graduissamme ja luultavasti muutama opiskelija innostuu kurssin myötä tutkijan työstä.

Kurssi on hyödyllinen myös yleisesti. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tavoitteena onkin kouluttaa opiskelijoistaan oman työnsä tutkijoita. Opettaja oman työnsä tutkijana tuntee ja seuraa aktiivisesti alansa tutkimuksia kriittisellä otteella (Hellström). Tutkimusten tuottamalla uudella tiedolla opettaja kehittää työtään jatkuvasti soveltaen, kokeillen ja erehtyen. Tärkeintä on pitää yllä innostustaan ja kiinnostustaan omaan työhönsä.

On siis tärkeää nähdä, minkälaisia eväitä tämäkin kurssi tarjosi meille; yhteistyötaitoja, kriittistä ajattelua ja ennen kaikkea kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Monille kurssi tuntui aluksi haastavalta, työläältä ja ylitsepääsemättömältä, mutta siitä on nyt selvitty! Toivomme, että kaikilla oli yhtä yhteistyökykyinen ja uutta näkökulmaa antava ryhmä kuin meillä.

Kiitos kaikille! 

Sensitiiviset

Lähteenä Martti Hellströmin blogi: http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/02/opettaja-oman-tyonsa-tutkijana.html

Tervehdys kaikille ahkerille blogin lukijoile. Tässäpä Virhekäsityksien avaus virhekäsityksiä koskevan tutkimuksen jännittävään maailmaan.

Nimikkotutkimuksenamme toimii Ilona Södervikin väitöskirja ”Understanding biological concepts at university– Investigating learning in medical and teacher education”, jossa tutkitaan millaisia käsityksiä luokanopettaja opiskelijoilla on fotosynteesistä ja lääketieteen opiskelijoilla on verenkiertoelimistöstä ja miten nämä käsitykset muuttuvat erilaisten oppimateriaalien lukemisen jälkeen. Ennakkokäsityksiä usein on ja niihin liittyy myös virhekäsityksiä. Niillä voi olla suuri vaikutus oppimiseen ja niiden muuttaminen on vaikeaa, joten aihe on tärkeä. Aiheella on myös laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Nykyisestä ajasta annetaan usein kommentteja, jonka mukaan elämme ”totuuden jälkeistä aikaa”. Informaatiota on nykyisin yhä enemmän saatavilla. Internetin myötä valvonta sen suhteen millaista tietoa saatetaan julkisuuteen on muuttunut mahdottomaksi. Koska kuka tahansa voi laittaa esille minkälaista tietoa tahansa on yhä vaikeampi erottaa totuutta, virheellistä tietoa, päteviä teorioita, oikeita tutkimustuloksia, harhaanjohtavaa propagandaa ja suoranaisia valheita toisistaan. Tämä tekee nykyisestä ajasta otollista kasvualustaa virheellisten harhakäsityksien syntymiselle, omaksumiselle ja leviämiselle laajasti. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-10777109 käsittelee aihetta laajasti ja suosittelen kaikkia tutustumaan siihen, mutta muistakaa arvioida myös sen sanomaa, ettette omaksu mitään automaattisesti.

Toimiakseen järkevällä tavalla nykyinen yhteiskunta kuitenkin tarvitsee oikeata ja paikkaansa pitävää tietoa. Jotta demokraattisessa yhteiskunnassa voitaisiin tehdä oikeanlaisia päätöksiä, on tiedon pohjauduttava totuudenmukaiseen tilanneanalyysiin. Muuten päätökset tehdään väärältä pohjalta. Tästä syystä on tärkeätä kehittää keinoja opettaa asioita niin, että se tehokkaasti kykenee kumoamaan omaksuttuja virhekäsityksiä.

Meillä kaikilla on virheellisiä käsityksiä. Syitä näiden virhekäsityksien syntymiseen voi etsiä monesta eri suunnasta. Olemme saattaneet saada virheellistä tietoa läheisiltämme, medialta tai jopa opettajiltamme. Olemme myös saattaneet ymmärtää tai omaksua sinällään oikean tiedon väärin. Kuinka voimme sitten korjata virhekäsityksiämme? Ilona Södervikin tutkimus kartoittaa tätä aihepiiriä, etsimällä vastauksia siihen, kuinka erityyppiset tavat esittää tieto kykenevät kumoamaan aiemmin omaksuttuja virheellisiä käsityksiä.

Lähteet:

Södervik Ilona 2016. Understanding biological concepts at university– Investigating learning in medical and teacher education, Turun yliopisto.

Virhekäsitykset

Moikka! Me ollaan ryhmä yleisen ja aikuiskasvatustieteiden fukseja Helsingin yliopistosta. Kohti tutkivaa työtapaa -kurssilla valitsimme meitä kiinnostavaksi aiheeksi lööpin “Maahanmuuttajien koulutuspolkujen pientareilta löytyy puutteellista kielitaitoa ja rasismin kokemuksia”. Päätimme yhdessä ryhmämme alkuun ryhmämme nimeksi Maahanmuuttajat, sillä lööpin tutkimuksen otos koostuu maahanmuuttajista. Halusimme kuitenkin nimeemme hivenen persoonallisuutta, ja koska lööpissä mainittujen tutkittavien elämä on jo vakiintunut Suomessa ja he ovat olleet koulutuksen parissa jo jonkin aikaa meistä tuli Maahanmuuttivat.

Keitä me ollaan ja miten tiemme päätyivät yhteen?

Helka Heikkilä
Olen 21-vuotias nuori nainen Oulusta. Harrastelen kavereiden kanssa kahvittelua, musisointia sekä säännöllisen epäsäännöllisesti urheilua (lähinnä kuntosalia). Kahden välivuoden aikana ehdin työskennellä au pairina Tukholmassa samalla ruotsia opetellen sekä perustaa siivousyrityksen, jota pyöritin viime vuoden. Nyt olo on erittäin motivoitunut opiskelemaan ja tuntuu, että pääsee taas elämässä eteenpäin. Psykologia ja johtaminen kiinnostavat erityisesti kasvatustieteen ohella ja toivonkin työskenteleväni henkilöstöpäällikkönä opintojen loputtua.

Henna Luoma
Asun tällä hetkellä Vantaalla ja täytän muutaman viikon päästä 22 vuotta. Lukion jälkeen pidin kolme välivuotta töiden ja matkustelun parissa. Olen jo pari vuotta miettinyt kasvatustieteitä ja päätin keväällä hakea yleisen ja aikuiskasvatustieteen linjalle. Hyvin kävi ja pääsin vielä tänne Helsinkiin mikä oli ensimmäisenä vaihtoehtona. Tykkään lenkkeillä ja nähdä kavereita vapaa-ajalla sekä haaveilen aina uudesta ulkomaanmatkasta.

Viola Viiri
Muutin vuosi sitten Oulusta Helsinkiin puolivahingossa, kun halusin tehdä toisen välivuoteni aikana jotain uutta. Pääkaupunkiseudulla oli myös paremmat mahdollisuudet kehittää itseään jalkapalloerotuomarina, jonka vuoksi jäin tänne enkä palannut enää Ouluun. Olen aina ollut todella kiinnostunut psykologiasta ja ihmisten kanssa toimiminen on lähellä sydäntäni, rakastan myös uuden oppimista ja siksi odotan innolla tulevia yliopisto-opintoja. Kevään yhteishaussa hain ensimmäistä kertaa yliopistoon, ainoana hakukohteenani oli Helsingin yleinen ja aikuiskasvatustiede, ja niin: täällä ollaan!

Mayling Laihosola
Ihmisläheiset alat ovat aina kiinnostaneet minua ja psykologian lisäksi kasvatustieteet vetivät puoleensa, kun pääsin työskentelemään välivuosien aikana kouluttamisen ja työhyvinvoinnin parissa. Kaksiverisenä olen aina ollut hyvin kiinnostunut uusista kulttuureista ja tavoista, miten ihmiset suhtautuvat niihin joten maahanmuuttajia koskeva aihe veti luonnollisesti puoleensa. Vapaa- ajalla minut voi löytää sukulaisteni luota Shanghaista, sunnuntaibrunsseilta tai laiturin nokalta loikoilemasta!

Laura Kuniala
Olen 21-vuotias tuore Helsinkiläinen. Alunperin olen kotoisin Raumalta ja ennen Helsinkiin muuttoa asuin noin puoli vuotta Turussa. Raumalla työskentelin välivuosinani kolme vuotta päivittäistavarakaupassa ja Turussa työskentelin Alko Oy:llä. Kiinnostus kasvatustieteisiin heräsi välivuosien aikana pienen tutkiskelun jälkeen. Hain nyt toista kertaa lukemaan kasvatustieteitä, tosin ensimmäistä kertaa Helsinkiin. Fiilikset opiskelusta ja uudesta kotikaupungista on erittäin positiiviset ja odotan innolla tulevia vuosia!

Nadine Nordman
Kiinnostuin kasvatustieteistä ensimmäisessä kohtaamisessa varhaiskasvatuksen kenttätyöskentelyyn, sosionomi tutkintoon kuuluvassa työharjoittelussa. Samasta päiväkodista tuli työpaikkani viimeiseksi kahdeksi vuodeksi. Oman lapsiryhmäni lähtiessä kouluun päätin itsekin hakea opiskelemaan luokanopettajaksi kotikaupunkiini Helsinkiin, mutta sen sijaan päädyin tähän tutkintoon. Vapaa-aikani vietän perheeni ja ystävieni kanssa, taekwondo-harrastuksen parissa ja luonnossa. Valitsin “lööpin”, koska päiväkodin johtajana ohjasin useampaa maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, jotka kertoivat kokemuksistaan koulutuspolkujensa pientareilta. Vaikken itse ole maahanmuuttaja, on minua esim. AMK:ssa viitattu esimerkillisenä maahanmuuttajana. Aihe kuulosti kokemusteni valossa kiinnostavalta.

Janina Klang
21-vuotias Helsinkiläinen. Minulla on takana 16 vuoden voimistelutausta. Nykyään toimin valmentajana ja työskentelen opiskeluiden ohella. Kiinnostus yleis- ja aikuiskasvatustieteen linjasta heräsi välivuosien aikana. Uskon että omalla urheilu ja valmennus taustalla on merkitys siihen, että päädyin hakemaan kasvatustieteisiin. Odotan innolla uusia opintoja sekä uusia tuttavuuksia. Kasvatustieteiden lisäksi minua kiinnostaa myös psykologiaan ja sosiaalitieteisiin liittyvät aiheet ja opinnot.

Veera Huovinen
Olen 20-vuotias, elämään avoimesti suhtautuva ja positiivisuudella varustettu tyttö Järvenpäästä. Vietin virkistävän, mutta työntäyteisen välivuoden. Työskentelen ala-asteella sijaisopettajana ja välillä pyörähdän myös asiakaspalvelutehtävissä ruokakaupassa. Tykkään urheilla ja viettää aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Kiinnostuin yleisestä ja aikuiskasvatustieteistä monipuolisuuden ja lukuisten uramahdollisuuksien takia. Omat fiilikseni opinnoista ovat innostuneet ja hieman jännittyneet, ja odottavalla mielellä odotan tulevia juttuja!

Sharon Laine
Heips, täällä kirjoittelee utelias pieni-ihminen Helsingistä. Parhaimpiin puoliini kuuluuvat: ikuinen innokkuus uusia asioita kohtaan, reipas elämänasenne, sekä rohkeus ja avoimuus. Minulle tärkeitä asioita elämässä ovat ihanat ystävät, perhe ja rakkaus. Suuri intohimoni on lukeminen kaunokirjallisuudesta titokirjallisuuteen. Kiinnostuin yleis- ja aikuiskasvatustieteistä opintosuunnan mysteerisyyden myötä. Oppiminen on elinikäistä eikä kukaan koskaan pääse maaliin.

Annika Hautamäki
Täällä kirjoittaa 24-vuotias tyttö Helsingistä. Takanani on viisi välivuotta, joiden aikana olen tehnyt sekä operationaalisia että visuaalisia hommia vaateliikkeessä ja elänyt menevää elämää. Vapaa-aikani kuluu ystävien ja musiikin parissa. Olen aina tiennyt haluavani opiskelemaan ihmisläheiselle alalle, ja nyt oli selkeästi pienen tauon jälkeen oikea aika hakea. Yleinen ja aikuiskasvatustiede on opintosuuntana mielenkiintoinen sen monipuolisuuden vuoksi, ja odotankin innolla kaikkea tietoa mihin pääsen opintojeni aikana perehtymään.

Heti ensimmäisessä ryhmätapaamisessa keskustelu kävi kiivaana ja aihe onkin sellainen, jota lähdemme innolla työstämään. Ideoita sateli joka suunnasta ja meininki ryhmässämme oli avoin! Odotamme kovasti tulevaa syksyä ja tämän ryhmän yhteisiä projekteja sekä tapaamisia.

Terkuin

Sharon, Laura, Henna, Viola, Mayling, Veera, Helka, Nadine, Janina ja Annika / Maahanmuuttivat