Tekijä: Julia A A Laurila

Julkaistu

PIRTSAKOIDEN tutkijatentin jälkeisiä fiiliksiä

Tiistain tutkijatentissä pääsimme keskustelemaan nimikkotutkijamme Henna Asikaisen kanssa hänen oppimista ja uupumusta käsittelevästä tutkimuksestaan “The relationship between Life science students’ burnout profiles, processes of understanding and academic achievement”. Tenttiä edeltävät tunnelmat olivat jännittyneet, mutta olimme valmistautuneet hyvin ryhmänä. Aito kiinnostuksemme ja perehtyneisyytemme aiheeseen johti kiinnostavaan keskusteluun.

Pyrimme haastamaan tutkijaa perustelemaan valintojaan tutkimuksen toteutukseen liittyen. Pohdimme yhdessä tutkimuksen uskottavuutta ja yleistettävyyttä. Monet kysymyksistämme koskivatkin juuri näitä aihepiirejä. Aiemmassa tutkijatapaamisessa kysymyksemme tutkijalle olivat suppeampia ja yksinkertaisempia, mutta kurssin edetessä opimme tarkastelemaan tutkimusta syvällisemmin. Näiden taitojen pohjalta pystyimme tutkijatentissä  jatkamaan ja syventämään aikaisempaa keskusteluamme.

Koska Asikaisen tutkimusprojekti on laaja ja osin vielä kesken, ryhmän ja tutkijan välille syntyi epäselvyyttä siitä mitä tutkimusprojektin osaa käsittelemme. Olimme saaneet luettavaksi kaksi uupumusta ja opiskelua vertailevaa tutkimusraporttia, joissa aihetta käsiteltiin eri näkökulmista.

Varjoryhmä antoi meille hyvin palautetta tutkijatentistämme ja osoittivat myös tentin jälkeen kiinnostusta aiheeseen kysymällä tutkijalta kysymyksiä tutkimukseen liittyen. Saimme varjoryhmältä paljon positiivista palautetta. Kehuja tuli puheenvuorojen jakautumisesta tasan keskustelijoiden kesken ja varjoryhmän huomioimisesta keskustelutilanteessa. 

Tutkijatentin jälkeen fiilikset ovat helpottuneet. Tentti ei ollut niin jännittävä tilanne kuin odotimme vaan muotoutui mukavaksi keskusteluksi. Kurssi on ollut todella opettavainen ja ryhmässä työskentely on ollut hauskaa, ja nyt jäämmekin vain odottamaan jännityksellä kurssin arvosanoja. 

PIRTSAKAT/Milja, Mirena, Julia, Laila, Essi, Emma, Jenna, Sara, Emmi ja Emilia

Julkaistu

PIRTSAKOIDEN nimikkotutkimuksen aineisto

Moikka kurssilaiset!

Tässä blogipostauksessa esittelemme nimikkotutkijamme Henna Asikaisen tutkimuksessa “The relationship between Life science students’ burnout profiles, processes of understanding and academic achievement” käytettyjä aineistoja. Pohdimme myös, mihin tutkimusongelmaan aineistolla pyritään tutkimuksessa vastaamaan ja kuinka hyvin käytetyllä aineistolla on päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön.

Nimikkotutkimuksemme tarkoitus on selvittää, kuinka uupuneita Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat ja mitä yhteyksiä uupumuksella on ymmärtämiseen, järjestelmällisyyteen ja saavutuksiin opinnoissa. Nimikkotutkimuksessamme aineistolla pyritään vastaamaan tutkimusongelmaan, joka on, että miten opiskelijoiden uupumus on yhteydessä ymmärrykseen ja järjestelmällisyyteen opiskelussa sekä akateemisiin saavutuksiin? Kysytään myös, miten uupumus kehittyy opintojen mittaan.

Tutkimuksen aineistot on kerätty 538 opiskelijalta keväällä 2018 sähköisellä ja tutkimuspohjaisella HowULearn -kyselyllä. HowULearn -kysely mittaa opiskelijan syvä- ja pintasuuntautunutta oppimistyyliä ja niiden vaikutusta oppimiseen sekä opiskelun järjestelmällisyyttä. Lisäksi kysely kartoittaa opiskeluun liittyvää uupumusta SBI-9 (Student Burnout Inventory) -mittarilla kysymyksillä uupumuksen, riittämättömyyden ja kyynisyyden tunteista. Kyselyssä mitataan myös opiskelijan kiinnostusta opintoja kohtaan ja niiden merkityksellisyyttä.

HowULearn -kyselyn rinnalla tutkimuksen aineistoa on kerätty ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmällä, jonka avulla saadaan tutkimustarkoitukseen WebOodista tietoja oppilaiden opiskeluiden sujumisesta: opintopisteiden määrä ja arvosanojen keskiarvo.

Kiinnostavaa on, kuinka erilaisia HowULearn ja ECTS aineistonkeruumenetelminä ovat. Kysely perustuu subjektiiviseen kokemukseen opiskelutaidoista ja hyvinvoinnista, kun taas ECTS kerää numeeriset tiedot opintojen sujumisesta. Olisikin mielenkiintoista verrata, kuinka samankaltaisia yksilöiden tulokset ovat kahden aineistonkeruumenetelmän välillä: Onko esimerkiksi kyselyssä uupuneimmilla oppilailla usein myös huonoimmat numeeriset opiskelutulokset vai onko tässä paljon vaihtelua?

PIRTSAKAT-tiimin mielestä HowULearn -kysely ja ECTS yhdessä ovat hyvä tapa tutkia yliopisto-opiskeluun liittyvää uupumusta ja oppimista. Oppimista on todella vaikea mitata, mutta subjektiivisten omaa oppimista ja uupumusta koskevien käsitysten yhdistäminen konkreettisiin oppimistuloksiin, kuten arvosanoihin, luo luotettavia tutkimustuloksia. HowULearn -kysely on hyvä siltäkin kannalta, että se toteutetaan useamman kerran opintojen aikana, jolloin pystytään analysoimaan muutosta. Itsearvioinnit tutkimuskeinoina ovat kuitenkin mielestämme yleisesti kyseenalaistettavia, koska vastauksiin voi vaikuttaa myös tutkimuksen ulkopuoliset seikat, tässä tutkimuksessa esimerkiksi yksilön persoonallisuus ja vastaushetkellä vallitseva mieliala, muiden elämän osa-alueiden vaikutukset sekä sellaiset oppimiseen vaikuttavat asiat, joita kysely ei ota huomioon, kuten oppimisvaikeudet.

Alla olevassa kuvassa esitellään HowULearn -kyselyn sisällöt ja se, missä kaikissa vaiheissa opiskelua kysely toteutetaan. Emme valitettavasti päässeet enää käsiksi itse kysymyksiin. Olemme kuitenkin Helsingin yliopiston uusina ensimmäisen vuoden opiskelijoina juuri vastanneet tähän kyselyyn, eli pystymme ehkä vielä muistelemaan, minkä tyylisiä kysymykset olivat.

Kuvan lähde: https://blogs.helsinki.fi/howulearn/

PIRTSAKAT/Julia, Emilia, Jenna, Emmi, Laila, Essi, Emma, Milja, Mirena ja Sara

Julkaistu

Minitutkimus

Koska lööppimme oli “Uupuneilla opiskelijoilla on vaikeuksia oppimisessa”, halusimme toteuttaa oman pienen tutkimuksen opiskelijoiden uupumukseen liittyen. Tutkimuksessamme uupumuksella tarkoitetaan opiskelijoiden subjektiivista kokemusta opintojen sujumisesta. Olimme kiinnostuneita aiheesta, koska fuksisyksymme on sisältänyt paljon tapahtumia.

Tutkimuksen toteutus:

Lähdimme tutkimaan aihetta kysymällä opiskelijoilta “Koetko uupumusta opiskeluissa opiskelijatapahtuman jälkeisenä päivänä?” Hypoteesimme tulosten suhteen oli, että opiskelijatapahtumat aiheuttavat uupumusta opiskeluihin. Toteutimme tutkimuksemme keräämällä vastaukset Helsingin yliopistolla anonyymeilla kyselylomakkeilla, joissa oli vastausvaihtoehtoina kyllä tai ei ja joihin pyysimme lisäksi ilmoittamaan, mitä vastaaja opiskelee ja kuinka monetta vuotta. Tutkimukseen osallistui 24 Helsingin yliopiston opiskelijaa, joista 21 oli yleisen- ja aikuiskasvatustieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Loput vastaajista eivät ilmoittaneet näitä tietoja. Otos on melko pieni, mikä haittaa tulosten yleistettävyyttä.

Tutkimuksen tulokset:

Vastaajista 17 koki uupumusta opiskelijatapahtuman jälkeisenä päivänä. Vastaajista 7 puolestaan koki, että opiskelijatapahtumaan osallistumisella ei ollut vaikutusta seuraavan päivän opintojen sujumiseen. Prosentuaalisesti tulokset jakautuivat siis niin, että vastaajista noin 71% kokee uupumusta opiskeluissa opiskelijatapahtuman jälkeisenä päivänä ja noin 29% ei.

Pohdintaa:

Tulokset olivat hypoteesimme mukaiset, vaikka ei-vastausten määrä olikin yllättävän suuri. Hypoteesimme perustui aiempaan tietoomme aiheesta ja ehkä omakohtaiseen kokemukseenkin. 

Kiinnostavia jatkotutkimusten kysymyksiä voisivat olla: Millä keinoilla voi vaikuttaa vireystilaan opiskelijabileiden jälkeisenä päivänä? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, kokeeko opiskelija olevansa uupunut seuraavana päivänä? Olisi syytä tutkia myös sitä, mitä ovat opiskelijatapahtumien positiiviset vaikutukset. Tutkimusryhmämme koki fuksisyksyn tapahtumat myös piristävinä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävinä. 🙂

Julia, Jenna, Mirena ja Laila/PIRTSAKAT