Tekijä: Loviisa U Leman

Nimikkotutkijamme Mira Kalalahden tutkimus Oma paikka haussa – maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus käsittelee maahanmuuttotaustaisten nuorten saamaa opinto-ohjausta ja sitä, miten siirtymä koulutusasteelta toiselle on järjestetty. Tutkimus on toteutettu laadullis-määrällisenä tutkimuksena. Aineiston keräämismetodeilla on pyritty saamaan näkökulmaa nuorten ja heidän uravalintojaan ohjaavien ammattilaisten henkilökohtaisiin kokemuksiin maahanmuuttotaustaisten nuorten siirtymästä toiselle asteelle.

 

Aineistot

Tutkimus on toteutettu laadullis-määrällisenä tutkimuksena. Laadullisessa osiossa analysoitiin yläkouluikäisten maahanmuuttajataustaisten nuorten sekä heidän opinto-ohjaajiensa, rehtorien, ja muiden koulutusasiantuntijoiden haastatteluita. Aineistossa käytettiin myös opetussuunnitelma-asiakirjoja, kuten peruskoulun, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen valmentavia, sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia. Määrällisessä osuudessa järjestettiin neljä mobiilikyselyä yläkouluikäisille nuorille (näissä myös valtaväestön nuoria) ja tutkittiin tilastodataa erityisesti Tilastokeskuksen tietokantojen, sekä  Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -sivuston avulla.

 

Miten aineistot on kerätty

Oma paikka haussa perustuu kahden eri tutkimusprojektin aineistoihin. TRANSIT-tutkimuksessa on seurattu yli 400 nuorta yhdeksänneltä luokalta toisen asteen viimeiselle vuodelle (syksy 2014-kevät 2018). Tämä tutkimus sisältää neljä elektronisesti kerättyä mobiilikyselyä, joihin on sisällytetty kaikentaustaisten nuorten mielipiteitä. Lisäksi toteutettiin kaksi teemahaastattelukokonaisuutta, joissa on keskitytty maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita, jotka toteutettiin vapaamuotoisena keskusteluna nuorten kanssa, valmista teemarunkoa seuraten. Ne toteutettiin vuosina 2015 ja 2018.

TRANSIT-tutkimusta täydennettiin EMED-tutkimuksella,  jossa tarkasteltiin toisen asteen koulutuksen koulutus- ja ohjausjärjestelmiä etnografisin menetelmin, eli monikulttuurisuuden näkökulmasta. Myös EMED-tutkimuksen aineisto tuotettiin kenttätyönä ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Tutkimusten aineistoissa käytettiin hyväksi myös tutkijoiden omaa havainnointia esimerkiksi koulujen arjesta, ohjaustyön tilanteita ja yhteishakutilanteita.

Tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa tutkimusyksiköksi valittiin joukko kouluja, joissa on runsaasti maahanmuuttotaustaisia nuoria, jotta saataisiin nuoria mahdollisimman monipuolisista taustoista. Asiantuntijahaastatteluaineisto perustuu molempien tutkimusten puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin, joihin poimittiin opinto-ohjaajia, rehtoreita, opettajia ja koulutussuunnittelijoita. Myös asiantuntija-aineistoa vahvistettiin oikeiden ohjaustilanteiden havainnoinnilla.

 

Aineiston analysointi

Aineiston ollessa niin runsas on sitä analysoitu monin eri metodein. Kyselytutkimusaineistoa on analysoitu tilastollisin perusmenetelmin. Haastatteluaineistoa on analysoitu mm. fenomenografisesti, eli tutkittu ihmisten käsityksiä aiheesta, sekä temaattisesti, eli jäsennetty sisältöä teemoittain. Myös opetussuunnitelmatekstejä analysoitiin temaattisella analyysillä. Tutkimuskirjallisuutta ja haastatteluaineistoja on lisäksi peilattu keskenään tutkimuskysymysten näkökulmasta.

 

Aineiston luotettavuus

Tutkimuksen luotettavuus pohjautuu laaja-alaiseen aineistoon ja sen moniulotteiseen sekä moninäkökulmaiseen analyysiin hyödyntäen myös tilastotietoa ja asiantuntijapuhetta. On kuitenkin huomioitava, että yksittäisen seurantatutkimuksen näytteenomaisuudesta ja pienestä otannasta johtuen siitä saatuja tuloksia ei voi yleistää laajempaan kontekstiin.

 

Esimerkkejä käytetyistä aineistonkeruumenetelmistä

Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Koulutus edistää myös erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan jäsenenä.

– ote ammatilliseen koulutukseen valmentavan opetuksen opetussuunnitelmasta

Esimerkki tilastokeskuksen koulutustilastosta: kuinka monta prosenttia opiskelijoista läpäisee koulutuksen tarkastellun opiskeluajan puitteissa (toinen aste 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulu 4,5 vuotta ja yliopisto 5,5 vuotta)

Läpäisyasteet koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016

-Sensitiiviset

Aiheenamme on: ”Opinto-ohjaukseen tarvitaan monikulttuurista sensitiivisyyttä”. Päädyimme kukin valitsemaan sen, koska väite oli mielestämme järkevä, ja aihe on kiinnostava, ajankohtainen sekä keskustelua herättävä. Koimme osan muista aiheista itsestäänselvyyksiksi. Monikulttuurisuus ja opinto-ohjaus kiinnostivat myös teemoina.

 

Tutustumiskierroksella huomasimme ryhmämme olevan mukavan poikkitieteellinen. Voimakkaimmin edustettu opintosuunta on kotitaloustiede, jonka fukseja ryhmässä on jopa neljä. Myös käsityötieteen fukseja löytyy kaksin kappalein, ja viimeinen kasvatustieteellistä alaa pääaineena opiskeleva jäsenemme on yleis- ja aikuiskasvatustieteen fuksi. Loput kolme opiskelevat kasvatustiedettä sivuaineena, pääaineinaan suomen kieli, teologia ja pohjoismaiset kielet. Ryhmästämme löytyy myös aiemmilta taustoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä: osa on tullut opiskelemaan suoraan lukiosta, mutta löytyy myös useampi alanvaihtaja.

 

Vaikka ryhmämme koostuu hyvinkin erilaisista ihmisistä, keskustelu sujui ensimmäisessä tapaamisessa lennokkaasti. Ryhmän nimikin oli helppo valita, sillä kun mietimme minkä nimen keksisimme lööpin otsikosta, “Sensitiiviset” tuli samaan aikaan monelle mieleen. Loppujen mielestä se oli ihan riittävän hyvä.

 

Kävimme läpi, mitä ajatuksia lööppi ensimmäisenä herätti meissä. Monelle tulivat omat opinto-ohjauskokemukset mieleen – sekä hyvät että huonot. Osa muisti opinto-ohjaajansa tyrkyttävänä ja selkeästi tiettyyn suuntaan ohjaavana.  Keskustelussa esille nousi myös uutiset muun muassa siitä, kuinka osa opinto-ohjaajista systemaattisesti ohjaa maahanmuuttajataustaisia oppilaitaan ammattikouluihin eikä lainkaan korkeakouluasteelle. Koimme, ettei se vastaa nykyaikana tarvittavaa monikulttuurista kontaktia ja ympäristöä. Kiinnitimme huomiota myös  lööpin otsikkoon, jonka koimme olevan sen laajojen käsitteidensä vuoksi hyvin lavea väite. Aloitimmekin keskustelemalla siitä, mitä monikulttuurisuus ja sensitiivisyys käsitteinä mielestämme tarkoittavat.

 

Odotamme kurssilta mielenkiintoisia ja haastaviakin tehtäviä ja niiden ratkomista poikkitieteellisessä porukassa. Toivomme erilaisten taustojemme myös näkyvän ja rikastavan keskusteluamme ja pohdintaamme kurssin aikana. Koko ryhmä on innokas kommentoimaan ja kuulemaan toisten kommentteja tulevista tehtävistä.

 

– Viivi, Aada, Katri, Eleonoora, Vilma, Loviisa, Veera, Essi, Panu, Heini