Kun faktoja kaunistellaan

Luin juuri Hesarin kuukausiliitteen jutun Särkänniemen delfinaarioista. Yksi kohta pisti silmään: sivulla 38 delfinaarion esimies Sari Järvisalo kertoo, kuinka delfinaarion delfiinit ovat jo vanhoja, ja kuinka luonnossa delfiinit elävät harvoin yhtä vanhoiksi. Järvisalo kertoo, että luonnossa delfiinien keski-ikä on 12 vuotta.

Katsoin jonkun aikaa sitten Blackfish-nimisen dokumentin, joka kertoo tappajavalas-teemapuistoista. Dokumentissa entiset valaidenkouluttajat kertoivat muun muassa siitä, miten heitä ohjeistettiin kertomaan valaista teemapuistossa kävijöille. Vierailijoille valehdeltiin valaiden elinikä luonnossa huomattavasti matalammaksi kuin se todellisuudessa on. Näin pystyttiin kertomaan kävijöille, että valaat elävät vankeudessa oikeastaan pidempään kuin luonnossa.

Pullonokkadelfiinit elävät luonnossa jopa 40-50 vuotiaiksi, toisin kuin delfinaarioissa. 12-vuotiaina suurin osa naarasdelfiineistä ja moni koirasdelfiini on vasta päässyt lisääntymisikään (esim. Mann ym. 2000, Cetacean Societies: Field Studies of Dolphins and Whales, s. 95.).

Järvisalo myös vertaa toisiinsa kahta eri asiaa: Särkänniemen nykyisten delfiinien ikiä ja luonnossa elävien delfiinien keskimääräisiä elinikiä. Jos vertailtaisiin vain jälkimmäisiä, niin Särkänniemen delfiinit ovat eläneet keskimäärin 23-vuotiaiksi. Ja tähän ei ole edes laskettu poikasia, joista 16:sta vain kaksi on jäänyt eloon. Eläimet elävät pidempään luonnossa altaissa.

Kun faktoja kaunistellaan, tekee se delfinaarioista ja muista vastaavista hyväksyttävämpiä kriitikoiden silmissä. Ja kävijöille tulee hyvä olo: Veera on jo 36-vuotias ja elänyt pitkän elämän, luonnossahan se olisi kuollut jo aikoja sitten. Tosiasiassa Veera voisi hyvin polskutella myös luonnonvesissä vielä kymmenisen vuotta.

Järvisalo valittelee myös, kuinka ihmisen toiminnan seurauksena kuolee vuosittain 300 000 delfiiniä mutta aktivistit ovat huolissaan vain delfinaarioissa elävistä parista tuhannesta delfiinistä. Tämäkään ei varsinaisesti pidä paikkaansa. Nopealla googlauksella löytyy useita nettisivustoja eri puolilta maailmaa, joissa vedotaan muun muassa Japanin ja Färsaarten delfiinien ja valaiden teurastuksen lopettamiseksi.

Lisäksi se että jossain kuolee delfiinejä enemmän kuin Särkänniemessä, ei tee Särkänniemen delfinaarion toiminnasta yhtään parempaa tai hyväksyttävämpää. Kuten ei myöskään faktojen kaunistelusta.

Emme tiedä mitä delfiini ajattelee, eipä siis välitetä siitä. Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

(Tekstiin on myöhemmin lisätty kappale Särkänniemen delfiinien keskimääräisestä eliniästä. Lopuksi haluaisin vielä todeta, että olen oppinut kunnioittamaan elämiä paljon enemmän esimerkiksi luontodokumentteja katsomalla kuin näkemällä, kuinka fiksuja eläimiä hyppyytetään ruokansa eteen.)

3 Replies to “Kun faktoja kaunistellaan”

  1. Hei täältä Särkänniemestä! Tarkoituksena ei ole johtaa ketään harhaan keskustelussa delfiinien iästä. Toki pullokuonodelfiinit voivat elää vapaudessa jopa 40-50 vuotiaiksi. Kun taas puhutaan keskimääräisestä eliniästä, niin Sari Järvisalon lähteenä HS:n jutussa on käytetty mm. Rachel Neuenhoffin (nyk. tutkija University of British Columbia, Marine Mammal Research Unit) vuonna 2009 tekemää tutkimusta, joka on laajin yksittäinen tutkimus villien delfiinien elinikäodotteista. Tutustumme toki myös blogissasi mainittuihin lähteisiin.

  2. Kiitos vastauksesta! Tuollaiseen tutkimukseen en itse törmännyt, pitää tutustua!

    Ehkä tulevaisuudessa olisi kuitenkin hyvä mainita että myös luonnossa eläimet elävät jopa 40-50 -vuotiaiksi eikä esimerkiksi Veera siten ole mitenkään poikkeuksellisen vanha. Kun taas puhutaan keskimääräisestä eliniästä, niin myöskään kaikki Särkänniemen delfiinit eivät elä kovin vanhoiksi vaan kuolevat keskimäärin parikymppisinä (jos nyt keskimääristä voi puhua kun delfiinejä on ollut vain muutamia). Joonahan kuoli 12-vuotiaana. Tietysti jos keskimääräisessä eliniässä huomioidaan Särkänniemen hurja poikaskuolleisuus, niin keskimääräinen elinikäkin laskee melkoisesti.

    En varmastikaan ole ainoa, joka asiaan kiinnitti kuukausiliitteen jutussa huomiota, ja jonka silmissä tämä vaikutti nimen omaan faktojen kaunistelulta.

  3. Harmin paikka, jos jutusta jäi vääränlainen vaikutelma, se ei todellakaan ollut tarkoitus. Helsingin Sanomien toimittaja oli “töissä” Delfinaariossa kaksi päivää ja kirjoitti jutun omien kokemuksiensa ja käytyjen keskusteluiden pohjalta.
    Poikaskuolleisuus delfiineillä on valitettavan suuri, tämä ilmenee tuosta Neuenhoffin tutkimuksestakin. Särkänniemen delfiineilläkin surullisia poikaskuolemia on ollut. Viimeksi kuolleen poikasen patologisessa tutkimuksessa kuolinsyyksi paikantui perinnölliseksi todettu sydämen toimintahäiriö. Täältä löytyy lisää tietoa tutkimuksesta: http://www.sarkanniemi.fi/fi/medialle/uutishuone/1833088

Comments are closed.