Uusi hanke kohtuullisuudesta ja kestävyydestä energiankulutuksessa

Helsingin yliopisto myönsi minulle marraskuun lopussa tutkimusrahoituksen hankkeelleni Enoughness in energy use: Sustainable and sufficient energy consumption in Finland (ENUSE). Yliopiston kolmivuotinen tutkimusmääräraha mahdollistaa oman tutkimusryhmän perustamisen, ja rahoitusta myönnettiin yhdeksälle hankkeelle. Tässä hieman hankkeen taustasta ja tavoitteista (see also in English).

Hankkeen taustalla on tarve suomalaiselle tutkimukselle oikeudenmukaisesta energiatransitiosta, eli siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Vaikka oikeudenmukaisuus on kansainvälisessä tutkimusessa nostanut viime vuosina reippaasti päätään, on teema Suomessa jäänyt hieman sivuosaan, ja erityisesti arjen kokemusten tutkimus on ollut vähäistä. Energiamurros ja siirtyminen uudenlaisiin tapoihin tuottaa energiaa tulee kuitenkin monella tavalla vaikuttamaan myös energian kulutukseen, ja voi mahdollisesti haastaa totuttuja tapoja ajatella “normaalia” energiankäyttöä. Samaan aikaan suomalaiset yhä ylikuluttavat maapallon luonnonvaroja, ja on tarvetta kyseenalaistaa näitä ylikulutuksen muotoja myös arjessa. Haasteena onkin siis ymmärtää yhtäältä, millaiset energiankäytön muodot ja tavat koetaan oikeutetuiksi ja millaisia tarpeita on tärkeää voida tyydyttää, sekä toisaalta missä kulkevat kulutuksen ylärajat ja millaisilla keinoilla kohtuullinen, sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävä kulutuksen taso voitaisiin saavuttaa.

Hankkeen tavoitteena onkin hahmottaa, mitä tämä kohtuus energiankäytössä ja kulutuskäytännöissä voisi suomalaisten arjessa tarkoittaa, ja millä tavalla käynnissä oleva energiamurros haastaa totuttuja tapoja ymmärtää ja käyttää energiaa. Samalla hanke auttaa hahmottamaan, millaisia haavoittuvuuksia energiamurrokseen voi liittyä, ketkä ovat mahdollisesti haavoittuvassa asemassa ja miksi: ketkä uhkaavat olla esimerkiksi energiamurroksen väliinputoajia.

Hanke lähestyy kohtuutta kolmen keskeisen käsitteen kautta. Oikeus energiaan liittyy paitsi kansainväliseen keskusteluun oikeudenmukaisesta energiamurroksesta, myös arkipäivän kokemukseen siitä, millainen kulutus on oikeutettua ja miksi. Energiatarpeet auttaa hahmottamaan kulutuksen minimirajoja ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmaa, kun taas kulutuksen rajat kohdistaa huomion maksimirajoihin ja ekologiseen kestävyyteen.

Keskittämällä huomion arkipäivän kokemuksiin, tutkimuksessa myös annetaan valtaa kohtuuden määrittelyssä eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Hanke käyttää aineistonaan sosiaalisen median keskusteluja energiankäytöstä arjessa, laadullisia tutkimushaastatteluita sekä asiantuntijahaastatteluita näiden aineistojen pohjalta.

Lisätietoja hankkeesta ja sen etenemisestä löytyy täältä.