Toinen kerta QGIS:n parissa ja tällä kertaa oli havaittavissa selkeää hermojen kiristymistä!
Kurssikerran aluksi toimme ohjelmaan erilaisia aineistoja, joka opettajan johdolla tehtynä tuntui hyvinkin vaivattomalta. Näin jälkikäteen en ole kuitenkaan varma, osaisinko itse hakea netistä aineistoja – mistä esimerkiksi saa tarvittavan osoitteen aineiston hakua varten? Itse aineiston käsittelystä QGIS:ssä oli tärkeää muistaa muutama seikka. Kuten Iida Kokkinen mainitsi blogissaan, ladattu aineisto on vain tarkastelussa ja sen muokkaaminen on mahdollista vain, jos sen tallentaa ensin paikalliseksi tietokannaksi.
Aineistojen tarkastelun lisäksi kurssikerralla perehdyttiin erilaisiin karttaprojektioihin ja siihen, miten ne vaikuttavat karttatulkintaan. Vaikka eri projektioiden merkitys esimerkiksi pinta-alaan ja kulmien oikeellisuuteen oli minulle jo ennestään tuttua aiemmilta kursseilta, pystyi sen taas toteamaan käytännössä. Esimerkiksi Mercatorin-projektio on oikeakulmainen, mutta vääristää pinta-aloja liikuttaessa päiväntasaajalta pohjoiseen. Esimerkiksi Tomi Kiviluoma on esittänyt juuri tämän Mercatorin vääristymän blogissaan. Tässä kohtaa on syytä mainita, että projektioiden vaihtaminen QGIS:ssä oli yllättävän hankalaa! Projektiot oli välillä nimetty QGIS:n valikossa eri tavoin, kuin esimerkiksi Wikipediassa. Lisäksi kartan tallentaminen uudessa projektiossa ei vaikuttanut riittävän yksinään vaan projektio piti vielä vaihtaa uudelleen, kun kartan avasi seuraavan kerran.
Vaikka projektion suhde pinta-alaan oli minulle ennestään tuttu käsite, huomasin, etten ollut tullut ajatelleeksi sen suhdetta pinta-alaan sidottuihin muuttujiin, kuten väestöntiheyteen. Teinkin nimenomaan tästä aiheesta kurssikerran päätteeksi kartan. Kuva 1 esittää Suomen väestöntiheyden TM35FIN-projektiossa ja kuva 2 saman asian Mercator-projektiossa. Suhteelliset väestöntiheydet asettuvat molemmilla kartoilla samoille alueille ja samoihin kuntiin, mutta legendaa tarkastellessa huomaa, että karttojen välillä on eroa.
Kuva 3 esittääkin näiden karttojen välisen eron väestöntiheyksissä. Samoin kuin pelkkä pinta-alojen välillä esiintyvä ero, myös pinta-alaan sidottu väestöntiheyksien ero kasvaa pohjoiseen päin siirryttäessä. Tämä havainto herättääkin kysymyksen erilaisten aineistojen vertailtavuudesta ja projektioiden valinnan tärkeydestä. Esimerkiksi, jos eri valtiot julkaisevat omia tutkimuksia pinta-alaan sidotuista muuttujista, kuten väestöntiheydestä tai luonnonsuojelualueiden laajuudesta, ovatko nämä tiedot täysin vertailtavissa omien vastaavien lukujemme kanssa?
Loppuun totean vielä, että näiden kolmen kartan tekeminen kiristi hermoja varsin paljon. Uusien sarakkeiden luominen oikeisiin pohjiin, kahden QGIS:n samanaikainen pyörittäminen ja laskujen tekeminen milloin mihinkin karttaan pitkän päivän päätteeksi osoittautui haastavaksi. Tämä näkyy myös lopputuloksissa: energia ei näköjään enää riittänyt legendojen hiomiseen. Tästä huolimatta olen kuitenkin jopa hieman ylpeä, että sain esitettyä haluamani asian kartalla.
Lähteet:
Kiviluoma, T. 24.1.2020 Tietokantoja, tykytystä ja toiveita tulevasta. Luettu 27.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/01/24/tietokantoja-tykytysta-ja-toiveita-tulevasta/
Kokkinen, I. 24.1.2020 Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa. Luettu 27.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/iixkokki/2020/01/24/toinen-tapaaminen-arvon-qgisin-kanssa/