University of Helsinki
Mitä tutkittiin
Tutkimushankkeessa seurataan keväällä 2015 peruskoulunsa päättävien 9.-luokkalaisten siirtymää ja sijoittumista toisen asteen koulutukseen ja työelämään. Tutkimus toteutetaan kaikkiaan kahdeksassa koulussa Helsingin, Turun, Espoon ja Vantaan kouluissa. Seuranta alkaa 9. luokalla ja jatkuu kolme vuotta eteenpäin.
Tutkimushankkeen seuranta käynnistyi vuodenvaihteessa 2014‒2015 toteutetulla kyselytutkimuksella. Tutkimuksessa tiedusteltiin lomakkeen avulla nuorten ajatuksia ja odotuksia peruskoulun jälkeisistä valinnoista, käsityksiä itsestään oppijana sekä suhtautumista tulvaisuuteen, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen.
Ketkä osallistui
Tutkimukseen osallistuu kaikkiaan 445 nuorta, joista 36 prosenttia on maahanmuuttaja-taustaisia. Maahanmuuttajataustaisuus tarkoittaa tutkimuksessa nuoren tilannetta, jossa hän itse tai vähintään yksi hänen vanhemmistaan on syntynyt ulkomailla. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat pääosin (67 %) toisen sukupolven maahanmuuttajia, eli he ovat itse syntyneet Suomessa. Maahanmuuttajataustaisia tyttöjä tutkimuksessa on 52 prosenttia ja poikia 48 prosenttia.
Keskeiset tulokset
Maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaiset nuoret suunnittelivat hyvin samanlaisia peruskoulun jälkeisiä polkuja
Keväällä 2015, ennen yhteishakua, suurin osa (64 %) suunnitteli hakevansa hakemassa lukioon, suomalaistaustaiset ja maahanmuuttajataustaiset nuoret lähes yhtä usein. Lukiovalinta oli kuitenkin erityisen suosittu tyttöjen ja varsinkin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen parissa. Ammatillista koulutusta sen sijaan tavoittelivat erityisesti maahanmuuttajataustaiset pojat. Kaikkiaan ammattioppilaitokseen oli hakeutumassa 28 prosenttia nuorista. Työnhakua peruskoulun jälkeen suunnitteli yhtenä vaihtoehtona suurempi osa maahanmuuttajataustaisista (36 %) kuin suomalaistaustaisista (19 %) nuorista.
Koulutusvalintoja tehdessään nuoret olivat ottaneet eniten vaikutteita omilta vanhemmiltaan ja tämän jälkeen opinto-ohjaajaltaan. Maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat useammin kokeneet lähipiirinsä kuten opettajien, sukulaisten ja sisarusten vaikuttaneen heidän koulutusvalintoihinsa. Suomalaistaustaisten nuorten kouluvalinta vaikuttaa tehdyn itsenäisemmin.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret pitävät koulunkäynnistä vaikka kokevat runsaampia koulunkäyntivaikeuksia
Nuoret pääsääntöisesti pitivät koulunkäynnistä. Erityisesti koulunkäynti oli mukavaa maahanmuuttajataustaisille ja näistä vielä useammin pojille. Koulunkäynnistä vähiten pitivät suomalaistaustaiset pojat.
Keskimäärin nuoret kokivat koulun työmäärän juuri sopivaksi eikä koulutyö tuntunut maahanmuuttaja- tai suomalaistaustaisilla nuorilla raskaammalta. Sen sijaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokivat heillä olevan suomalaistaustaisia enemmän vaikeuksia lähes kaikilla kysytyillä koulunkäyntialueilla. Kaikki nuoret raportoivat keskimäärin vain vähän koulunkäyntivaikeuksia, mutta maahanmuuttajataustaisilla nuorilla koulunkäynti takkusi enemmän erityisesti kirjoittamista vaativien tehtävien suhteen. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemus omasta suomen kielen taidostaan oli kuitenkin hyvä: 91 prosenttia arvioi kielitaitonsa erittäin hyväksi tai hyväksi.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret arvostavat koulusaavutuksia ja korkeakoulututkintoja
Maahanmuuttajataustaiset nuoret arvostivat muita enemmän kouluarvosanoja ja uuden tiedon oppimista kun taas suomalaistaustaisilla nuorilla ja erityisesti pojilla koulunkäynnissä korostuivat koulukavereiden tapaamisen merkitys ja liiallisen koulutyön väistely.
Nuorten tavoittelema koulutustaso oli hyvin samanlainen: Kaikista nuorista 34 prosenttia nuorista tavoitteli yliopistokoulutusta, 14 prosenttia ammattikorkeakoulutusta ja 21 prosenttia ammattikoulututkintoa. Ysiluokan keväällä 31 prosenttia nuorista ei tiennyt mitä koulutusta tavoittelee.
Suomalaisnuorten koulutustulevaisuus oli maahanmuuttajataustaisia useammin vielä hahmottumaton. He myös harvemmin osasivat nimetä toiveammattiaan tai tienneet vanhempiensa odotuksista. Ammatillista koulutusta nuoret tavoittelivat yhtä usein, mutta maahanmuuttajataustaiset nuoret ja heidän vanhempansa toivoivat hieman useammin yliopistokoulutusta edellyttäviä ammatteja. Maahanmuuttajataustaiset nuoret tähtäsivätkin hieman useammin korkeakoulutukseen.
Yleisesti nuorten toiveammatit olivat terveys- ja sosiaalialalla, opetus- ja kulttuurialalla, teknisellä alalla ja urheilun parissa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten odotuksissa korostuivat terveys- ja sosiaalialan ammatit, kun taas suomalaistaustaisten nuorten odotuksissa olivat hieman useammin myös työntekijäammatit.
Tulevaisuus valoisa ja tavoitteet korkealla ulkopuolisuuden tunteesta huolimatta
Nuoret vaikuttivat olevan kyselyhetkellä hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosa (93 %) ja vielä hieman useammin maahanmuuttajataustaiset nuoret vastasivat olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Vaikka elämäntyytyväisyys ja tulevaisuusodotukset olivat hyvin samanlaiset, maahanmuuttajataustaisten nuorten maailmankuvaa värittivät ulkopuolisuuden kokemukset ja ajatukset maahanmuuttajuuteen liittyvästä syrjinnästä.
Maahanmuuttajanuoret eivät useinkaan kokeneet itseään suomalaisiksi. Vaikka 2/3 heistä oli syntynyt Suomessa, vain hieman yli kolmannes (38 %) piti itseään suomalaisina eli oli samaa mieltä väittämän ”tunnen itseni suomalaiseksi” kanssa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret katsoivat suomalaistaustaisia useammin Suomessa olevan paljon syrjintää. Suoranaisia nuoriin itseensä tai heidän perheeseensä kohdistuneita kiusaamis- tai syrjimiskokemuksia kyselyssä ei tullut esiin suomalaistaustaisia nuoria enempää, mutta huomattavalla osalla kaikista nuorista (n. 1/4) oli jokin kouluun liittyvä kiusaamis- tai syrjimiskokemus. Maahanmuuttajuus koettiin maahanmuuttajanuorten ja erityisesti poikien vastauksissa usein kielteiseksi tekijäksi, joka mahdollisesti heikentäisi työnsaantimahdollisuuksia tai elämässä menestymistä yleisesti.
Nuorten tulevaisuusodotukset olivat kuitenkin pääpiirteissään samanlaiset. Todennäköisimmin nuoret arvelivat 21-vuotiaana suorittaneensa lukion ja asuvansa Suomessa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret uskoivat hieman vahvemmin korkeakoulutukseen, kun taas suomalaistaustaiset nuoret varhaiseen itsenäistymiseen ja oman kodin perustamiseen.
Tulevaisuus vaikutti yhtä tasaisesti lähes kaikille nuorille avoimelta ja valoisalta ja rakentui useimmin opiskelun kautta. Korkealle koulutuksessa useammin tähtäävät maahanmuuttajanuoret uskoivat suomalaistaustaisia vahvemmin koulutukseen tulevaisuuden määrittäjänä. He arvelivat myös hyötyvänsä rikkaasta kielitaustasta ja suuntasivat ajatuksissaan useammin myös ulkomaille töiden perään.
Yhteenveto
Transit-tutkimuksen ensivaiheen havainnot osoittavat, että peruskoulun päättöluokalla nuorten tulevaisuusodotukset ja ajatukset ovat varsin yhdenmukaisia ja positiivisia. Koulunkäynti on pääsääntöisesti kivaa ja suurin osa nuorista on suunnitellut lukio- tai ammattikouluopintoja. Maahanmuuttajataustaiset nuoret tuntuvat orientoituvan koulutukseen suomalaistaustaisia nuoria päämäärätietoisemmin ja tähtäävän hieman useammin suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Heidän koulukokemuksissaan on kuitenkin usealla alueella läsnä opiskeluvaikeudet ja tulevaisuudenodotuksissa tunne ulkopuolisuudesta. Kaikkiaan nuorista lähes kaikki ovat kuitenkin hyvin tyytyväisiä elämäänsä.