Kirjoittajat: Oskari Lahtinen, Jenni Uusitupa, Jonna Pärssinen, Juho Kettunen, Nora Laine ja Aino Turunen
Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? Onko meillä jatkossa riittävästi ruokaa? Tuhoutuuko maapallo ensi viikolla? Palaako Afrikka ilmaston lämpenemisen myötä? Mitä voimme jatkossa syödä? Esimerkiksi kalaa pitäisi syödä myös tulevaisuudessa, mutta entä jos kalat alkavatkin evoluution myötä pitää samanlaista meteliä kuin siat? Kuinka moni silloin viitsii työskennellä kalastusaluksilla ja kalastaa meille kaikille maittavaa, uhanalaista tonnikalaa?
Ei hätää. Meidän haastateltaviemme mukaan maataloudella on hyvät näkymät tulevaisuudessa. Maatalouden asiantuntijoiden merkitys tulevaisuuden ongelmien ratkaisussa on vihdoinkin ymmärretty. Tämä on meidän maatalousalan opiskelijoiden kannalta erittäin lohdullista kuulla.
“Nykyinen teknohypetys ja visiot eivät ole realistisia ja ne estävät tekemästä järkevää ruokapolitiikkaa”, kertoo eräs haastatelluista asiantuntijoista. Samankaltaisia ajatuksia ilmeni myös muilla haastateltavilla. Kaupunkiviljely ja maatalouden ympärille rakentuva yhteisöllisyys tulevat haastateltavien mukaan lisääntymään jatkossa, ainakin he toivovat niin. Tätä he perustelevat sillä, että ihmiset ovat jokseenkin vieraantuneet ruoantuotannosta, ja lisäämällä ruoantuotantoa jokaisen arkipäivään voidaan lisätä tietoisuutta. Ihmisten tulisi oppia arvostamaan ruokaa enemmän tulevaisuudessa, sillä se ei ole mikään itsestäänselvyys. Eräs haastateltavista kertoi ennusteesta, jonka mukaan vuonna 2050 alkaa esiintyä ruokamellakoita johtuen ruoan loppumisesta. Tämän vuoksi uudet ratkaisut ruoan arvostuksen nostattamiseksi sekä ruoantuotannon lisäämiseksi ovat paikallaan.
Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota myös kallisarvoisten ravinteiden kiertoon. Tästä esimerkkinä on suljettu kierto, jossa ravinteita pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti systeemin sisällä. Systeemistä ei poistu, eikä siihen myöskään tule lisää ravinteita systeemin ulkopuolelta. Peltoviljelyn lisäksi tämä sama, permakulttuurin periaatteiden mukainen ravinteidenkierrätys, onnistuu myös maatilamittakaavassa tai jopa kokonaisen kylän mittakaavassa. Permakulttuuri tarkoittaa siis rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen ja ravinteiden luonnonmukaista suljettua kiertoa. Tällä tavoin ihmiset pääsevät lähemmäksi luontoa joka päivä.
Haastateltaviemme mukaan tulevaisuuden monet ongelmat, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, väestönkasvu ja liika energian kulutus ovat maatalouden asiantuntijoiden ratkaistavissa. Maatalouden asiantuntijoita on alettu arvostaa yhä enemmän myös suurten globaalien ongelmien ratkaisijoina. Maatalous liittyy sekä suoraan että välillisesti monien ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Väestönkasvun aiheuttama nälänhätä on yksi suurimmista ongelmista, jota maataloudella voidaan ehkäistä. Ilman maatalouden uusia innovaatioita ja kehityssuuntia ruokaa ei voida tuottaa riittävästi kasvavan väestön tarpeisiin.
Emme siis opiskele haastateltaviemme mielestä turhaan maataloutta. Se on menneisyyden ala, tämän hetken ala, mutta etenkin se on tulevaisuuden ala.
Blogikirjoitusta varten on haastateltu menestyneitä maatalousalan asiantuntijoita eri toimialoilta.