Kirjoittajat: Petra Heinonen, Maiju Pajula, Iita Nevalainen, Oona Jääskeläinen ja Tomi Siljander
Uskaltaako, vaiko eikö? Nimittäin lähteä harjoitteluun tai vaihtoon ulkomaille. Tiedetäänhän se, että kyllä matkailu avartaa ja kielitaidon merkitystä ei voi väheksyä. Mutta mistä saada konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin suuntaan sitä maataloustieteitä opiskeleva opiskelija voisi ylipäätään kuvitella lähtevänsä? No mutta tässä niitä nyt tulee! Haastattelimme nimittäin maatalous- metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita henkilöitä, jotka työskentelevät nykyään moninaisissa ammateissa: markkinointipäällikkönä, maanviljelijänä, tutkijana ja ylitarkastajana. Haastateltaviemme työpaikat olivat muun muassa Helsingin yliopistolla, Eviralla ja Hankkijalla.
Viikissä opiskelu on kaikkien mielestä ollut mielekästä. Opinnot ovat antaneet hyvät pohjat työelämään, ja etenkin ryhmätyöt ja verkostojen luominen koettiin tärkeiksi. Eräs haastateltavista kertoi, että opiskelut ovat opettaneet louhimaan tietoa isosta määrästä, samalla hioen sieltä tärkeät palaset omiin tarpeisiin. Opiskelua ei selkeästi kannata ottaa liian vakavasti, sillä kaikki haastateltavat olivatkin yhtä mieltä siitä, että arvosanoilla ei juuri ole ollut merkitystä ‒ opiskeluiden ohessa hankituissa verkostoissa on voimaa. Vaikka arvosanojen merkitys onkin pieni, ei tämä silti tarkoita, että opinnot voisi sivuuttaa leikiten: luennoilla läsnäolo ja kandiin sekä graduun panostaminen lisäävät omaa osaamista ja ovat näin eduksi tulevaisuuden työpaikoissa. Tärkeintä onkin siis kokonaisuus.
Lienee sanomattakin selvää, että mahdollisuus ensimmäiseen työpaikkaan avautuu usein verkostojen avulla. Joskus saattaa olla, että haettu, kiinnostava työpaikka ei napsahdakaan suoraan omalle kohdalle, mutta positiivisella asenteella sinua saatetaan suositella yrityksen taholta johonkin toiseen yritykseen. Lannistua ei siis kannata, ja sijaisuuskin voi joskus poikia vaikka ylitarkastajan viran! Lisäksi kesätyöt ja harjoittelut alan yrityksissä antavat mahdollisuuden saada samasta yrityksestä myöhemmin töitä ‒ saada sitä kuuluisaa saapasta oven väliin.
Lähes kaikki haastateltavamme osallistuivat ainejärjestötoimintaan. Ainejärjestössämme Sampsassa ja sen alakerhoissa hyvin aktiivisena toimineet nostivat eduksi nimenomaan yhteistyötaitojen karttumisen ja organisointitaidot. Järjestötoiminnassa opitut taidot valmisivat työelämään jopa enemmän kuin itse koulutus.
Suuri osa haastatelluista oli ollut ulkomailla opiskeluidensa aikana: Hollannissa, New Yorkissa, Uppsalassa ja Islannissa. Ulkomaille voi lähteä tavallisen vaihto-opiskelun ja maatalousharjoittelun lisäksi vaikkapa Nordjobb-työhön Pohjoismaihin tai sitten suorittaa maisterivaiheen erikoistumisharjoittelun ulkomailla esimerkiksi jossakin yrityksessä, yhdistyksessä tai yliopistolla. Kansainvälisyys on avainasemassa globalisoituvassa maailmassa: ystävyyssuhteet ja keskusteluyhteydet ulkomaille voivat tulevaisuudessa olla hyvinkin tärkeitä, vaikka tällä hetkellä eivät tuntuisikaan niin merkittäviltä. Haastateltavat kertoivat, että kansainvälistyminen on paitsi parantanut kielitaitoa, myös avannut uusia ovia työelämään ja ollut hyvä lisä CV:ssä.
Vinkit opiskelujen puoliväliin? Keskity opintoihisi, ja ota niistä kaikki tarvittava hyöty irti. Tärkeää on valtavan tietomäärän keskellä panostaa täysillä siihen, mikä kiinnostaa. Graduaihe tulee myös valita huolella – kiinnostava ja ajankohtainen aihe on parempi kuin helpolta tuntuva ja paljon tutkittu.
Marian vinkit viimemetrin opintoihin:
- Verkostoidu ja verkostoidu – ovet avautuvat näiden johdosta tulevaisuudessa.
- Opiskele kaupallisia aineita ja markkinointia – kaikki työnteko on nykyään markkinointia. Ensimmäinen hetki on, kun markkinoit itsesi tulevalle työnantajalle.
- Opiskele digiä ja kerro myös tämä osaaminen työnhaussa – kaikki on nykypäivänä digiä.