University of Helsinki
Lähdimme suunnittelemaan toiminnallista etädemotuokiota opettajan lähettämän viestin pohjalta. Siinä kerrottiin ryhmän harjoitelleen syksyn aikana tunnetaitoja. Varhaiskasvatussuunnitelmakin (2018, s.21) velvoittaa tarjoamaan mahdollisuuksia tunnetaitojen kehittämiseen. Päätimme siis valita ihanan värikkään tunnekasvatukseen tehdyn kirjan Pieni kirja tunteista. Tämä kirja soveltui myös hyvin siksi, että ryhmän lapsista monille suomi oli toinen puhuttu kieli. Kirja on hyvin selkeä isojen kuvien ansiosta, eikä kuvitetusta tunteesta ollut epäselvyyttä. Tavoitteenamme oli siis kerrata tunteita, keskustella ja miettiä, miltä ne tuntuvat. Tavoitteenamme oli myös pohtia lasten kanssa, miltä kaverista tuntuu ja kuinka huomioida kaveri eri tunteiden kohdalla.
Pieni kirja tunteista on hyvä apu käsittelemään ja tutustumaan erilaisiin tunteisiin. Kirjan avulla on helppo tutkia ja nimetä tunteita sekä se antaa mahdollisuuden keskustella lapsen kanssa kaikista tunteista hyväksyen jokaisen tunteen. Kirjassa tunteisiin tutustuminen käy helposti eläimine kanssa. Kirjassa on myös kivoja lyhyitä loruja eri tunteille, jotka auttavat pohdinnan ja keskustelun alulle jokaisen tunteen kohdalla. Kirja sopii käytettäväksi niin pienien kuin vähän vanhempienkin lasten kanssa.
Koska aika oli rajallinen, valitsimme demotuokioon vain kuusi tunnetilaa. Halusimme myös etätuokiosta mahdollisimman paljon lapsia osallistavan niin keskustelle kuin liikkuen. Teimme diaesityksen käyttämällä kirjan aukeamia apuna. Tunteet, joita halusimme lasten kanssa käsitellä, olivat iloinen, jännittynyt, surullinen, onnellinen, vihainen sekä rauhallinen. Valitsimme hyvin yleiset tunnetilat, jotka tulevat vastaan joka viikko jossakin määrin ja ajattelimme näiden tunnetilojen kertauksen olevan tärkeää erityisesti kaksikielisille lapsille. Varhaiskasvatuksen perusteissa (2018, s.26) todetaan lasten tunnetaitojen vahvistuvan, kun eri tunteita opetellaan käyttämällä monipuolisia toimintatapoja, kuten havainnointia ja nimeämistä. Näihin mekin panostimme etätuokion suunnittelussa. Lähdimme lasten kanssa seikkailulle viidakkoon, jossa vastaan tuli useita viidakon eläimiä eri tunteiden kanssa. Jokaisen eläimen kohdalla pohdimme lasten kanssa, miltä kuvassa oleva eläin näyttää sekä luimme pienen runon kyseisen aukeaman tunteesta. Tämän jälkeen pohdimme ja näytimme esimerkiksi missä tunne tuntuu, miltä se tuntuu tai miltä se voisi näyttää. Viimeisen dian kohdalla pidimme pienen rentoutumishetken ennen kuin palasimme viidakosta takaisin päiväkodille. Tunteet tuntuvat koko kehossa. Joskus ne ovat vain ajatuksissa, mutta toisinaan ne näyttäytyvät myös esimerkiksi ilmeinä ja eleinä tai käyttäytymisessä (Opetushallitus, 2021, 1.6 Missä tunteet tuntuvat ja miten ne näkyvät ulospäin?).
Tunnetaitojen harjoitteleminen on tärkeää, sillä sen avulla oppii säätelemään niiden voimakkuutta ja ilmaisua. Tämä vaatii tietoa sekä taitoa. Kun ihminen tietää, miltä tunne tuntuu itsessä tai miltä se tuntuu kaverissa, hän tietää, miten tunne vaikuttaa toimintaan. Silloin kun on tietämystä tunteista, on myös taitoa huomioida erilaiset tunteet. (Helkiö, 2020, s.10) Tunteiden tunnistamisesta sekä harjoittelemisen tärkeydestä erilaisissa tilanteissa mainitaan myös esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (EOPS, 2014, s.38). Tunnetaitojen harjoittelulla on suuri merkitys esimerkiksi ihmissuhteiden kehittymiselle (Opetushallitus, 2021, 1.4 Miksi tunteita on?), sillä tunteita opitaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Opetushallitus, 2021, 1.3. Mitä tunteet ovat?).
Etädemotuokio sujui mielestämme ihan hyvin. Osa lapsista oli todella aktiivisesti mukana toiminnassa, mutta huomasimme heti alussa, että muutamalle lapselle tuotti haasteita ymmärtää, mitä tuokiolla tapahtui. He kuitenkin katsoivat tarkkaan jokaista uutta eläintä eri tunteella ja kuuntelivat alun. Lorun ja kysymyksien aikana keskittyminen heikkeni, oletettavasti ymmärtämisen haasteen takia. Mietimme tuokion jälkeen, mitä olisimme voineet tehdä toisin, jotta suomi kotikielenä olevien lasten mielenkiinto olisi säilynyt koko tuokion ajan, mutta niin, että suomi toisena kielenä olevat lapset olisivat ymmärtäneet myös luku ja keskustelu osuudet. Lähituokioissa olisi ollut helppo lisätä kuvia tukemaan puhetta, mutta koimme, että diasarjaan tukikuvien lisääminen olisi tehnyt esityksestä sekavan tuntuisen. Olemme kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen, sillä tuokio herätti meissä pohdintaa sekä kehittämisideoita. Emmekä usko, että tämä oli viimeinen etätuokio suunnitelma ja toteutus, mitä pääsemme tekemään.
Kirjoittajat: Fatima, Ida, Milla ja Petra
Lähteet:
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) Julkaistu: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Luettu 4.11.2021
Helkiö, Iina (2020) Kuvakirjassa ilmenevien tunteiden tulkitseminen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Julkaistu: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314048/Pro%20gradu%20Iina%20Helkio%20014405523.pdf?sequence=3&isAllowed=y Luettu 4.11.2021
Opetushallitus (2021) Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarina kuvin ja sanoin. Julkaistu: https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/1-tunteet-mita-ne-ovat Luettu 4.11.2021
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) Julkaistu: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf Luettu 4.11.2021