University of Helsinki
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa [Vasu] (Opetushallitus, 2018) ohjataan toteuttamaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin tutustumista havainnollisen ja leikinomaisen toiminnan myötä. Matemaattisen ajattelun eri vaiheissa olevien lasten olisi Vasun mukaan tärkeä kokea varhaiskasvatuksessa etenkin oivaltamisen ja oppimisen iloa. Etädemomme tavoitteena oli harjoitella matemaattisia käsitteitä enemmän–vähemmän, lukumääriä 1–5 sekä lukumäärän muutosta. Pyrimme suunnittelemaan matemaattiset pulmat viskari-ryhmän ikätasoon sopiviksi ja matematiikan pedagogiikan opintojaksolta olimmekin saaneet hyviä ideoita sekä vinkkejä, joita hyödynsimme demossa. Mattisen ja Hannula-Sormusen (2020) mukaan lukumääriä vertailemalla ja käsitteellistämällä esimerkiksi esinejoukkoa on mahdollista auttaa lasta jäsentämään myös ympäristönsä ilmiöitä ja tapahtumia. Koska matemaattisen päättelykykyyn kytköksissä olevien ajattelun ja oppimisen taitojen tiedetään mm. perustavan pohjan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle (Opetushallitus, 2018), innostuimme ottamaan tämän äärimmäisen tärkeän näkökulman etäpedagogiikkatuokion teemaksemme!
Kuten tutkimuksissa (mm. Hannula, Mattinen & Lehtinen, 2005) on osoitettu, että lasten huomion kiinnittämistä lukumääriin voidaan lisätä leikki- ja toimintaympäristöä muokkaamalla ja lapsia ohjaamalla, pyrimme mekin saamaan lapset mukaan leikkimieliseen laskentaan etätuokiossa tarinallisen kerronnan, heille esitettyjen apukysymysten sekä innostavan ja kannustavan ohjauksemme avulla.
Demoa suunnitellessamme huomioimme kyseisessä lapsiryhmässä tuolloin meneillään olleen oravaprojektin, jonka pohjalta ideoimme tuokiolle keskushahmon. Löysimme Korkeasaaren nettisivuilta mielenkiintoisen oravatarinan, jota lähdimme muokkaamaan demoa varten sopivaksi. Päiväkotiryhmämme opettaja vinkkasi meille, että ryhmän lapset olivat käyneet aiemmin viemässä oraville tammenterhoja – niinpä niitä todellakin käytettäisiin myös tuokiossa! Tuokiossa Ossi-orava lähti seikkailulle Korkeasaaren eläintarhaan ja tapasi siellä kaksi alppimurmelia, kamelin sekä karhun. Ossi kohtasi matkansa varrella erilaisia matemaattisia pulmia ja tutustuipa hän siinä samalla myös eri eläinten ruokailutottumuksiin sekä talvehtimistapoihin. Matematiikkatehtävien lisäksi aktivoimme lapsia tekemään omassa ryhmätilassaan havaintoja syksyn keltaisesta väristä. Toteutimme demon kaikkien vetäjien ollessa omien etäyhteyksiensä äärellä.
Ennen demon alkua kohtasimme kuitenkin teknisiä ongelmia, eikä yksi meistä lopulta pystynyt osallistumaan itse Hhetkeen. Olimme onneksi etukäteen sopineet kuka paikkaa ketäkin, joten loppujen lopuksi haasteista huolimatta saatiin tuokio vedettyä vajaamiehitykselläkin hienosti läpi! Etäpedagogiikkaa suunnitellessa onkin hyvä ottaa huomioon etenkin toteuttamista vaativat tekniset seikat ja toisaalta sen tarjoamat mahdollisuudet, kuten esimerkiksi erilaisten visuaalisten keinojen (videot, kuvat, ääni) käyttö. On siis hyvä pitää muutamaa varasuunnitelmaa takataskussa ja pyrkiä luomaan mahdollisimman mielenkiintoinen, mutta kuitenkin tarpeeksi selkeä kokonaisuus.
Vaikka demomme sujui kaiken kaikkiaan hienosti ja suunnitelmien mukaan, heräsi meille sen jälkeen muutamia kehitysideoita. Etukäteen olimme pohtineet, olisivatko valitsemamme matemaattiset tehtävät sopivan tasoisia ryhmän ikään nähden, sekä kuinka tarina soljuisi sujuvasti eteenpäin. Tehtävät olivat etätuokioon onneksi sopivia, mutta varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämiseksi tulisi matematiikkaan kiinnittää huomiota päiväkodissa etenkin arkitoimintojen yhteydessä (Mattinen, Räsänen, Hannula & Lehtinen, 2008). Nallematikaksi kutsutun kehittämisohjelmansa tavoitteeksi Mattinen ym. (2008) asettivat 4–5-vuotiaiden lasten itsenäisen, ympäristössään esiintyvien matemaattisten ilmiöiden huomioimisen. Vuonna 2008 toteutettu pilottitutkimus osoitti Nallematikan onnistuneeksi toimintamalliksi varhaiskasvatuksessa. Niin matemaattisten taitojen, kuin muistisuoritustenkin todettiin kehittyneen intervention aikana. Lisäksi tulokset osoittivat, että varhaisella vaikuttamisella nähdään olevan hyötyä myös matemaattisilta lähtökohdiltaan heikoimpien lasten oppimiselle. (Mattinen, Räsänen, Hannula & Lehtinen, 2010.)
Demon jälkeen saimme aiheellista palautetta tarinan lukemisen nopeuteen sekä lausemuotoihin liittyen. Joitain rakenteeltaan monimutkaisia lauseita oli jopa aikuisten kuulijoiden ollut hankala ymmärtää. Jatkossa vastaavaa tarinallista etätuokiota suunnitellessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota itse käsikirjoitukseen, lukea sitä useaan otteeseen ääneen läpi ja hioa mahdollisimman selkokieliseksi. Näin myös puheen nopeuteen tulisi kiinnitettyä vaadittavaa huomiota jo ennen tuokion esitystä. Lisäksi olisimme tarinan aikana toki voineet antaa lapsille hiukan enemmän aikaa paneutua itse tuottamiimme visuaalisesti kauniisiin kuviin.
Tuokio synnytti opiskelijaryhmässämme erinomaista reflektoivaa keskustelua. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että Ossi-oravan maailma itsessään oli niin vetävä, että ei liene liikaa haitannut, vaikkei kaikkia lauseita olisikaan aivan sanatarkasti ymmärretty. Tärkeintä oli saavuttamamme tuokion kokonaisvaltainen tunnelma. Lopuksi arvon lukijat haluammekin sanoa, että olemme erittäin tyytyväisiä demosuoritukseemme. Etäyhteyksistä huolimatta saimme Ossi-oravan hienosti seikkailulle, ja lapsilla tuntui olevan kivaa matemaattisten tehtävien parissa! Mikä onkaan tärkeämpää kuin se että lapset viihtyvät, oppivat ja tempautuvat mukaan tarinaan? Ei juuri mikään, sitä mieltä mekin olemme.
Kirjoittajat: Saara, Ella, Essi & Anna (Ryhmä 1)
Lähteet: Hannula, M.M., Mattinen, A. & Lehtinen, E. (2005). Does social interaction influence 3-year-old children’s tendency to focus on numerosity? A quasi-experimental study in day care. In L. Verschaffel, E. De Corte, G.Kanselaar, & Valcke, M. (Eds) Powerful environments for promoting deep conceptual and strategic learning. (63–80). Leuven: Leuven University Press.
Mattinen, A. & Hannula-Sormunen, M. (2020). Lapsen matemaattinen maailma ja ajattelu. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja. 5. uudistettu painos (e-kirja). Jyväskylä: PS-kustannus. Luettu 15.10.2021. https://www.ellibslibrary.com/book/9789523700758
Mattinen, A., Räsänen, P., Hannula M.M. & Lehtinen, E. (2008). Varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma päiväkodeille. NMI-Bulletin, 4, 40–53. Luettu 16.10.2021. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2016/09/mattinen4_20081.pdf
Mattinen, A., Räsänen P., Hannula M. M., & Lehtinen, E. (2010). Nallematikka: 4–5 –vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien kehittäminen –pilottitutkimuksen tulokset. NMI-Bulletin, 2, 41–59. Luettu 16.10.2021. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2015/02/mattinen.pdf Opetushallitus. (2018).
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. (24–46). Luettu 15.10.2021. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf