University of Helsinki
Demon tavoitteet ja näkökulmia toteutukseen
Valitsimme varhaispedagogiseksi näkökulmaksi aikuisen sensitiivisyyden. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuista ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta, jota vahvistaa aikuisen sensitiivinen kohtaaminen lasta kohtaan (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, s. 30). Aikuisten sensitiivisyys toiminnassa on erityisen tärkeää. Harkoma (2018) toteaa, että aikuisen koko ryhmään kohdistuva sensitiivisyys on yhteydessä lasten ryhmässä kokemaan emotionaaliseen turvallisuuteen. Aikuisen rooli on tällöin käsitellä omia sekä lasten tunteita ja pystyä mukautumaan tilanteeseen omien havaintojensa perusteella. Aikuinen kasvattajana on voimavara lasten kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Korhonen (2016, s. 13) kertoo, että kasvattajan sensitiivisyys näyttäytyy vahvana keskittymisenä toimintaa kohtaan. Tällöin suhde kasvattajan ja lapsen suhde on lämmin ja molemmat sitoutuvat toimintaan. Tämä toimii aasin siltana lasten osallisuuteen.
Tuokion kulku
Olimme sähköpostitse yhteydessä lapsiryhmän opettajaan. Viestissä tiedustelimme ryhmän kokoa, nimeä sekä mahdollisia rajoituksia mitä meidän tulisi ottaa huomioon. Laitoimme myös alustavan suunnitelman sähköpostiin. Demo vedettiin 14 lapsen viskari-ryhmälle. Demossa oli myös mukana lapsiryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Demon kesto oli noin 20 minuuttia.
Demon suunnittelu
Demoon olimme suunnitelleet tarinallisen lasten osallisuutta korostavan tarinatuokion, jossa oli draaman elementtejä. Sopivan kirjan löytäminen demoon osoittautui haastavaksi, joten lähdimme luonnostelemaan omaa lyhyttä tarinaa. Tarinan päähenkilöksi tuli Ossi-orava ja teemaksi valitsimme syksyn. Tarinan juonessa korostui ystävyys, vuorovaikutustaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Otimme tarinan mukaan rekvisiitaksi metsän eläimiä, syyslehtiä, käpyjä ja tammenterhoja. Etädemon pedagogisiksi tavoitteiksi syntyivät vuodenajoista oppiminen, yhteistyötaidot, lasten osallisuuden tukeminen ja ongelmanratkaisu. Varhaiskasvatuksen perusteiden (2018, s. 48) mukaan eri vuodenaikoja täytyy hyödyntää niin, että lapset saavat mahdollisuuksia opetella eri vuodenajoille tyypillisiä tapoja ulkoilla. Yritimme saada lapsia innostumaan eri värisistä lehdistä, ja kannustimme heitä keräämään niitä pihalta ulkoillessa.
Lapsiryhmä istui samassa tilassa seuraamassa demoa. Demo alkoi mainiosti ja lapset olivat mielekkäästi vuorovaikutuksessa meidän kanssa. Ohjeiden kuunteleminen meni lapsilla sujuvasti ja he olivat aktiivisesti mukana. Demon toiminnallisessa osuudessa lapset saivat kehollaan näyttää miltä eri kokoiset lehtikasat voisivat näyttää. Keskikokoisen lehtikasan näyttäminen oli hieman hankalaa lapsille, mutta muutama lapsi silti yritti näyttää käsillään lehtikasan kokoa. Se oli hyvä haaste lapsille. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, s. 38) mukaan työskennellessä rohkaistaan lapsia ihmettelemään, kyselemään, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Keskikokoisen lehtikasan näyttämiseen lapset tarvitsivat mallia, mutta ison ja pienen lehtikasan kuvaaminen onnistui hienosti omatoimisesti. Forssan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2019, s. 36) korostavat osallisuuden kokemuksia vertaisvuorovaikutuksessa. Tavoitteenamme etädemossa oli saada lapset mukaan, jotta heille syntyisi kollektiivi osallisuuden kokemus.
Etädemomme lopussa lapset saivat mennä lattialle rentoutumaan. Lapset saivat sulkea silmät ja kuvitella lehtien tippuvan kasvoille. Lopussa lapset vuorovaikuttivat kanssamme sanomalla heipat ja vilkuttaen meille. Toivotimme hyvät syys- ja päivänjatkot ja hyvästelimme aktiivisen ryhmämme.
Tuokion reflektio
Etäpedagogiikka oli kaikille uusi kokemus. Tilanne oli meille ja lapsille jännittävä, koska lapset olivat luultavasti täysin uuden asian äärellä. Vaikka tuokiomme meni oikein hyvin, olisi siinä voinut käydä aivan toisin. Tekniikka olisi voinut pettää ja sen jälkeen ei ole täysin varmaa, miten tuokion vetäminen loppuun olisi onnistunut. Huomasimme nämä asiat vasta tuokion jälkeen. Lapset seurasivat demoa isommalta näytöltä ja tämä mahdollisti sen, että lapset saivat seurata tarinan kulkua helpommin. Esittäjien “pinnaaminen” varmisti, että lapset näkivät aina henkilön, joka puhui. Myöhemmin saimme palautetta, että lapset olisi kannattanut myös “pinnata”, mutta ajattelimme sen häiritsevän esitystä, jos lapset näkisivät itsensä isolta ruudulta.
Vuorovaikutusta lasten kanssa syntyi, mikä oli hyvin antoisaa. Harkoman (2018) mukaan aikuisen koko ryhmään kohdistuvan sensitiivisyyden merkitys voidaan ymmärtää tarkastelemalla ryhmätilannetta, jossa suurin osa lapsista sitoutuu toimintaan sekä asettuu avoimeen ja vastavuoroiseen vuorovaikutukseen aikuisen kanssa. Ennen demoa meitä mietitytti kuinka lapsiryhmä ottaa meidät vastaan etäyhteyden kautta. Se meni lopulta hyvin positiivisesti, ja lapset olivat hyvin aktiivisia sekä osallistuvia. Etädemon vetäminen oli meille hyvä kokemus tulevaisuutta varten, jolloin etäpedagogiikkaa hyödynnetään varmasti enemmän.
Lähteet:
Forssan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (2019). Saatavilla:
Harkoma, S. (2018) Ryhmäsensitiivisyys varhaiskasvatuksen keskiöön. Luettu 4.11.2021. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2018/11/02/pedasens-interventiotutkimus/
Korhonen, S. (2016) Kasvattajan sensitiivisyys vuorovaikutuksessa lapsen kanssa päiväkodin ohjatun toiminnan aikana. Varhaiskasvatustieteteen kanditutkielma, Jyväskylän yliopisto. Saatavilla:https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49722/URN:NBN:fi:jyu-201605112495.pdf?sequence=1
Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf.
Kuva: Piqsels.com
Tekijät: Salma Abdullahi, Veikka Annila, Mikael Anttila ja Anna Bartholomäus