Uusi OECD (ks alla) raportti osoittaa, että Suomi on lähes viimeisellä sijalla OECD maista nuorten kiinnostuksessa STEM* -aloille (ks OECD vertailu). National Science Foundationin (NSF, USA) ja Suomen Akatemian uudessa PIRE yhteishankkeessa (Partnerships in International Research and Education), jota johtavat Barbara Schneider USAssa ja Katariina Salmela-Aro ja Jari Lavonen Suomessa tutkitaan nuorten kiinnostusta tiedealoista käyttäen uutta teknologiaa (yhteistyö Googlen kanssa) kuten kännyköitä aineistonkeruussa.

Hankkeen  tulokset osoittavat, että nuoret voidaan identifioida neljän profiilin avulla: innostuneet, innostuneet mutta väsyneet, uupuneet ja uupumusriskissä olevat. Ryhmät eroavat luokkahuonetilanteissa opiskeluun liittyvien resurssien, vaatimuksen ja innostuksen mukaan. Innostus ei ole aina kukoistava kokemus vaan joillekin opiskelijoille hyvin vaativa kokemus. Onkin tärkeää tutkia samanaikaisesti luokkahuonekokemuksiin liittyviä positiivisia ja negatiivisia puolia. Uusi motivaatiotiede tuo esille, että positiivisen psykologian näkökulma ei yksistään riitä. Optimaaliset oppimistilanteet sisältävät haasteita. Opiskelijat tarvitsevat sopivia haasteita innostuakseen. Haasteiden ylittäminen luo siltaa innostukseen ja kiinnostukseen tiedealoille.

*STEM: science, technology, engineering, math

Salmela-Aro, K., Mueller, J., Schneider, B., Spicer, J. & Lavonen, J. (2016). Integrating the light and dark sides of student engagement using person-oriented and situation-specific approaches. Learning and Instruction.

Ryhmältämme on ilmestynyt uusi kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli  “International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences” -kokoelmassa.

Tästä aiheesta tehty englannikielinen juttu Wiredminds.fi -sivustolta: http://wiredminds.fi/sociodigital-revolution-digital-natives-vs-digital-immigrants/

Tuoreimmassa Kasvatus -lehdessä on julkaistu Mind the Gap -tutkimusryhmän ensimmäisestä osa-aineistosta tehty tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, miten kuudesluokkalaiset nuoret osallistuvat sosiodigitaaliseen toimintaan sekä onko sukupuolten tai eri asioista kiinnostuneiden nuorten välillä eroja sosiodigitaalisessa osallistumisessa. Lisäksi selvitettiin, miten sosiodigitaalinen osallistuminen on yhteydessä TVT-taitoihin ja -asenteisiin, koulumenestykseen ja kouluhyvinvointiin.

Tulostemme mukaan nuorten teknologian parissa toimiminen keskittyy pääasiassa ystävyysvetoiseen sosiaaliseen hengailuun ja vain pieni osa nuorista käyttää teknologiaa luovaan toimintaan. Sekä tytöt että pojat osallistuvat sosiaaliseen hengailuun yhtä lailla, mutta aiempien selvitysten suuntaisesti poikien joukosta löytyy enemmän tosissaan pelaavia, kun taas tytöt osallistuvat poikia enemmän teknologiavälitteiseen tiedonrakenteluun. Havaitsimme, että erilaisista asioista kiinnostuneiden nuorten tieto- ja viestintäteknologian käyttötavoissa ei ole suuria eroja. Liikunnasta kiinnostuneet nuoret toimivat yhtä monipuolisesti teknologian parissa verrattuna muihin.

Yleisesti ottaen kuudesluokkalaiset nuoret ovat myös innostuneita koulusta, arvostavat koulunkäyntiä eivätkä ole uupuneita. On kuitenkin mielenkiintoista, että aktiivinen teknologian parissa toimiminen, erityisesti sosiaalinen hengailu ja tosissaan pelaaminen, näyttävät liittyvän heikompaan koulumenestykseen ja vähäisempään kouluarvostukseen sekä riskiin uupua. On vaikea uskoa, että teknologian käyttö sinänsä olisi haitallista motivaatiolle tai hyvinvoinnille. Uskomme, että kun nuoret sulauttavat sosiodigitaaliseen teknologiaan perustuvia tietokäytäntöjään oman toimintansa välineiksi, heidän tiedolliset ja luovat voimavaransa myös koulussa voivat oleellisesti laajentua ja rikastua. Tämän tutkimuksen valossa näiden mahdollisten voimavarojen siirtyminen kouluoppimisen kontekstiin vaikuttaa kuitenkin haasteelliselta.

Vaikuttaa siltä, että nuorten toimintatapojen ja koulukäytäntöjen välillä vallitsee epäjatkuvuuksia, jotka rajoittavat joidenkin nuorten kouluoppimiseen kohdistuvaa innostusta. Opetuksen järjestämisen näkökulmasta voisi olla hyödyllistä kehittää pedagogisia käytäntöjä, jotka sosiaalistavat opiskelijat älyllisesti luovaa tietotyötä edustaviin tai tutkimuksellisiin tietokäytäntöihin, joihin nykyiset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Teknologian avulla voidaan kehittää oppimista vain muuttuneiden sosiaalisten käytäntöjen välityksellä. Jatkossa tulemme tutkimaan pitkittäistutkimuksen avulla nuorten sosiodigitaalista osallistumista sekä niiden mahdollisia kehityksellisiä yhteyksiä muun muassa koulunkäyntiin, oppimiseen, opiskelumotivaatioon, yleisempiin kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.

Lisätietoja:

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/kasvatus

http://wiredminds.fi/new-publication-sixth-graders-socio-digital-participation-interests-academic-well/

Seuraa myös:

www.facebook.com/wiredmindshub