Kuudesluokkalaisten nuorten sosiodigitaalinen osallistuminen, kiinnostuksen kohteet ja kouluhyvinvointi

kasvatusTuoreimmassa Kasvatus -lehdessä on julkaistu Mind the Gap -tutkimusryhmän ensimmäisestä osa-aineistosta tehty tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, miten kuudesluokkalaiset nuoret osallistuvat sosiodigitaaliseen toimintaan sekä onko sukupuolten tai eri asioista kiinnostuneiden nuorten välillä eroja sosiodigitaalisessa osallistumisessa. Lisäksi selvitettiin, miten sosiodigitaalinen osallistuminen on yhteydessä TVT-taitoihin ja -asenteisiin, koulumenestykseen ja kouluhyvinvointiin.

Tulostemme mukaan nuorten teknologian parissa toimiminen keskittyy pääasiassa ystävyysvetoiseen sosiaaliseen hengailuun ja vain pieni osa nuorista käyttää teknologiaa luovaan toimintaan. Sekä tytöt että pojat osallistuvat sosiaaliseen hengailuun yhtä lailla, mutta aiempien selvitysten suuntaisesti poikien joukosta löytyy enemmän tosissaan pelaavia, kun taas tytöt osallistuvat poikia enemmän teknologiavälitteiseen tiedonrakenteluun. Havaitsimme, että erilaisista asioista kiinnostuneiden nuorten tieto- ja viestintäteknologian käyttötavoissa ei ole suuria eroja. Liikunnasta kiinnostuneet nuoret toimivat yhtä monipuolisesti teknologian parissa verrattuna muihin.

Yleisesti ottaen kuudesluokkalaiset nuoret ovat myös innostuneita koulusta, arvostavat koulunkäyntiä eivätkä ole uupuneita. On kuitenkin mielenkiintoista, että aktiivinen teknologian parissa toimiminen, erityisesti sosiaalinen hengailu ja tosissaan pelaaminen, näyttävät liittyvän heikompaan koulumenestykseen ja vähäisempään kouluarvostukseen sekä riskiin uupua. On vaikea uskoa, että teknologian käyttö sinänsä olisi haitallista motivaatiolle tai hyvinvoinnille. Uskomme, että kun nuoret sulauttavat sosiodigitaaliseen teknologiaan perustuvia tietokäytäntöjään oman toimintansa välineiksi, heidän tiedolliset ja luovat voimavaransa myös koulussa voivat oleellisesti laajentua ja rikastua. Tämän tutkimuksen valossa näiden mahdollisten voimavarojen siirtyminen kouluoppimisen kontekstiin vaikuttaa kuitenkin haasteelliselta.

Vaikuttaa siltä, että nuorten toimintatapojen ja koulukäytäntöjen välillä vallitsee epäjatkuvuuksia, jotka rajoittavat joidenkin nuorten kouluoppimiseen kohdistuvaa innostusta. Opetuksen järjestämisen näkökulmasta voisi olla hyödyllistä kehittää pedagogisia käytäntöjä, jotka sosiaalistavat opiskelijat älyllisesti luovaa tietotyötä edustaviin tai tutkimuksellisiin tietokäytäntöihin, joihin nykyiset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Teknologian avulla voidaan kehittää oppimista vain muuttuneiden sosiaalisten käytäntöjen välityksellä. Jatkossa tulemme tutkimaan pitkittäistutkimuksen avulla nuorten sosiodigitaalista osallistumista sekä niiden mahdollisia kehityksellisiä yhteyksiä muun muassa koulunkäyntiin, oppimiseen, opiskelumotivaatioon, yleisempiin kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.

Lisätietoja:

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/kasvatus

http://wiredminds.fi/new-publication-sixth-graders-socio-digital-participation-interests-academic-well/

Seuraa myös:

www.facebook.com/wiredmindshub

 

Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen.

Yksi hankkeemme päätutkijoista, professori Kai Hakkarainen, haluaa ravistella ajatusta, että oppiminen olisi pysyvä, kiinteä kyky tai lahja, joka määrittää, mihin ihminen voi päästä.

Oppimisvaikeuksien selättäminen ja oppimispsykologinen kiinnostus ovat johtaneet Hakkaraisen tutkimaan kollektiivista luovuutta, yhteisöllistä oppimista ja itsensä ylittämistä. Sitä, miten mahdottomalta ensin tuntuva käy mahdolliseksi.

Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen pitää juhlaluentonsa 3.12. klo 14.45, Helsingin Yliopiston päärakennuksen Runeberg-salissa aiheesta Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen.

Lue lisää Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

Positiivisen psykologian voima

Tänään on julkaistu suomenkielinen monitieteellinen kokoomateos Positiivisen psykologian voima (PS-kustannus). Kirjassa käsitellään positiivista psykologiaa myös lasten ja nuorten näkökulmasta. Asiantuntijat vastaavat muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten diginatiivisukupolvelle synnytetään innostuksen kipinä? Miten kouluinnostus ennustaa jatko-opintoihin siirtymistä? Onko nuorella kaikki hyvin, jos koulussa menee hyvin? Miten lasten ja nuorten vahvuudet huomioidaan perusopetuksessa tai toisella asteella?

Kirjassa ovat mukana kirjoittajina myös Mind the Gap -projektissa toimivat tutkijat Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini.

Lisätietoja:
www.positiivisenpsykologianvoima.fi

Katso myös:

Mistä löytää motivaatio, jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa?

Hankkeemme tutkija Heta Tuominen-Soinista primustohtori

Kasvatustieteen tohtori Heta Tuominen-Soini valittiin filosofisen tiedekunnan promootion primustohtoriksi. Tämä järjestyksessään 96. filosofisen tiedekunnan promootio pidettiin 22.–24.5.2014. Arvosanaltaan paras eli primustohtori vastaa promootioaktissa tohtorinkysymykseen. Kysymyksen esitti professori Markku Niemivirta.

Kuva: Mikko Virta

Lisää aiheesta: http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2014/uutinen-20-05-2014.htm

Murkkujen aivomyrsky!

Mind the Gap -hankkeen tutkijoita osallistui kuluvana keväänä Helsingin Yliopiston tiedekulmassa järjestettyihin Aivot -teeman tilaisuuksiin. Eräs tapahtumistä käsitteli murrosikäisten aivoja kasvun ja kehityksen myllerryksessä ja mukana olivat meidän tutkijoista Kirsti Lonka, Katariina Salmela-Aro ja Mona Moisala, tilaisuudesta on nyt julkaistu video, jonka näät tästä:

Murkkujen aivomyrsky

Ajan hermolla

Tutkimusaiheemme tuntuu olevan melko pinnalla, ainakin jos Ylen uutisia seuraa. Pelkästään jo viimeisen viikon aikana Ylen verkossa on julkaistu jo kolme aihettamme sivuavaa juttua, TJEU:

Oppilaat digimaailmassa kuin kalat vedessä, opettajien taidot jääneet jälkeen

Netinkäyttö muokkaa aivoja

Tablettitietokoneen käytösta voi olla hyötyä taaperon kehitykselle

Pysykää kuulolla, pian seuraa meidänkin tutkimaa tietoa näistä aiheista.

“Enemmän twiittausta ja vähemmän viittausta. Professori Kirsti Lonka lisää liekkiä sähköiseen oppimiseen. “

Hauskaa, luovaa, osaavaa, osallistavaa. Värikkäitä sanoja ja kuvia singahtaa kilpaa älytaululle kun Kipinät eli Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat miettivät, millaista on tehokas ja innostava oppiminen.

Hankkeemme päätutkija Kirsti Lonka avaa Opettaja -lehdessä hieman taustoja sille tutkimustyölle jota myös tässä hankkeessa teemme. Tutkimalla nuoria, heidän oppimistaan ja hyvinvointiaan sekä erilaisia tapoja toimia teknologian parissa, saamme arvokasta tietoa siitä, miten tulevaisuuden oppimisympäristöja ja pedagogiikkaa kannattaa kehittää. Lue juttu tästä.

 

Motivaatiotekijät oppimisessa (Kasvatus 5/2013)

kasvatus
Kasvatus-lehden teemanumero Motivaatiotekijät oppimisessa (5/2013) on ilmestynyt! Teemanumerossa motivaatiota ja motivoitumista tarkastellaan useiden näkökulmien, eri kontekstien ja eri ikävaiheiden kautta. Empiiriset artikkelit käsittelevät esimerkiksi tehtäväsuuntautuneisuutta, oppimisminäkäsitystä, kielenoppimismotivaatiota, tavoiteorientaatioita ja tilannekohtaista motivaatiota sekä suoriutumisuskomuksia ja arvostuksia. Lisäksi lyhyemmissä puheenvuoroissa pohditaan yleisemmin motivaation merkitystä oppimisessa. Teemanumerosta voit lukea myös hankkeessamme mukana olevan Heta Tuominen-Soinin väitöskirjaan perustuvan lyhyen kirjoituksen motivaation ja hyvinvoinnin yhteyksistä nuoruudessa.

Lisätietoja:

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/kasvatus/arkisto/abstraktimappi/sisltjapkirjoitus513.pdf