Monthly Archives: July 2018

Turnajaiset Turussa

|

Olin viime viikolla Turussa seuraamassa Rohan Tallien (vai Historiallisen ratsastuksen seuran?) järjestämiä Turun linnan turnajaisia, jotka olivat tällä kertaa euroopanmestaruuskilpailut. Suomea edustavien kilpailijoiden (Rohan Tallien Jaakko Nuotio, Anu Nuotio ja Mikko Hokka) lisäksi osallistujia oli kutsuttu Englannista (Royal Armouriesin Andy Deane ja Mike Collin), Portugalista (António Peixoto, Eduardo Rodrigues ja Suomessa pitkään asunut, Rohan Tallien näytöksistä tuttu Jose Pedro Bernardes), Kanadasta (Jessy Dufresne, Radar Goddard ja Jean-François Drapeau), Puolasta (Maciej Król, Łukasz Dutkiewicz, Sebastian Lubański ja Krystian Mróz), Ruotsista (Gunnar Cederberg) ja Australiasta (Sarah Hay).

Andy Deane, taustalla Turun linna.

Peitsitaistelua ja hevosia ylipäänsä on aina hauska katsella, mutta olisin toivonut enemmän selkeyttä ja avoimuutta varsinaisen kilpailun etenemiseen: pistetilanteita ja tuloksia ei löydy tapahtuman sivuilta, eikä englantilaisten vetäytymiselle torstain ja perjantain välillä annettu mitään julkista selitystä. Seuraamista olisi auttanut myös lista osallistujien vaakunoista, etenkin kun Sarah Hayn vaakuna oli aivan eri kuin kilpailijaluettelon kuvassa.

Mikko Hokka loukkasi ennen sunnuntain finaalia olkapäänsä eikä pystynyt jatkamaan, mutta sen sijaan, että hän olisi tehnyt tilaa seuraavaksi sijoittuneelle, päätyi Krystian Mróz edustamaan häntä hänen “mestarinaan”. Mróz sitten voittikin peitsikisan, mutta Hokka sentään teki parhaansa tunnustaakseen hänen osuutensa ottaessaan vastaan kultamitalin. Mitaleita jaettiin paitsi peitsitaistelu- eli jousting- ja skill-at-arms-sarjoissa, myös jonkinlaisessa yhteissarjassa. Näin ollen Jaakko Nuotio voitti kultaa skill-at-armsissa, Mikko Hokka joustingissa ja Gunnar Cederberg yhteissarjassa. Ilmeisesti yhteispistemäärä myös määräsi, ketkä osallistuivat semifinaaliin ja finaaliin, vaikka näissä kilpailtiinkin vain peitsitaistelussa.

Krystian Mróz hyökkäämässä omenan kimppuun.

Loukkaantumisista on mainittava myös, että torstaina kiikutettiin sairaalaan kaksi kilpailijaa, ratsunsa selästä pudonnut António Peixoto ja aivotärähdyksen saanut Radar Goddard. Alkuviikosta (hevos)sairaalaan oli päätynyt myös yksi ratsuista. Peitset vaikuttivat olevan liian painavia, sillä muutamat osallistujat joutuivat syystä tai toisesta tarttumaan niihin kädensijan etupuolelta, siis ilman kädensuojuksen turvaa ja asettaen itsensä samalla epäsuotuisaan asemaan pitempiaseiseen vastustajaansa nähden.

Ratsastuslajien lisäksi loppuviikosta oli myös tarkoitus järjestää pitkämiekkakisat belgialais-ranskalaisten sääntöjen mukaan, mutta tapahtuma jouduttiin perumaan osallistujien puutteen vuoksi. Sen sijaan paikalla nähtiin WarusSeppäin Killan näytöksiä sekä Turun historiallisen miekkailun seuran sparrausta (HEMA). Tyylillisesti turnajaisten kanssa yhteen olisi sopinut mielestäni paremmin vähemmän silminnähden moderni urheilulaji buhurt (Historical medieval battles), siis puhtaan esteettiset ja viihteelliset näkökulmat huomioiden ja historiallisuus unohtaen.

Jaakko Nuotio ja Suomen lippu.

Historiallisuudesta pääsenkin asiallisiin aiheisiin. Tapahtuman sivujen mukaan “[k]aikki kilpailulajit pohjautuvat historiallisiin lähteisiin”. Edelleen joustingin osalta sanotaan, että “[l]ajin säännöt ja kilpailutapa tulee suoraan historiasta ja noudattaa vanhoja, vuosisatoja käytössä olleita tapoja”. Tämä on ehkä otettava cum grano salis. Sivulla on myös kuva Westminsterin turnajaiskääröstä (ks. alla), joka laadittiin vuonna 1511 Henrik VIII:n järjestämien turnajaisten muistoksi. (Käärö on julkaistu faksimilenä vuonna 1968 nimellä The Great Tournament Roll of Westminster.) Kyseisessä kuvassa Henrik VIII on juuri rikkonut peitsensä vastustajan kypärään, mikä ei Turun kisoissa olisi tuonut pisteitä, sillä pää ei kuulu osuma-alueeseen.

Henrik VIII rikkoo peitsensä Thomas Wriotheslen kuvituksessa vuodelta 1511.

Kuvassa näkyy myös keskiaita, joka estää hevosia törmäämästä toisiinsa. Ensimmäinen maininta keskiaidasta on vuodelta 1430 Jean Le Févren kronikassa (ks. François Morandin edition nide 2, s. 170), jossa kuvataan Burgundin herttuan Filip III:n ja Portugalin kuninkaan Juhana I:n tyttären Isabellan häiden yhteydessä järjestettyjä “portugalilaistyylisiä” turnajaisia. Keskiaidattomuudesta löytyy kuvallisia esimerkkejä Manesse-koodeksista (esim. foll. 52r ja 192v) 1300-luvun alusta, ja Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiasta (Rooma 1555) löytyy myös kuvia peitsitaistelusta ilman keskiaitaa (15,18-20, s. 512-514), mutta ne kuvannevat ensisijaisesti italialaisten kuvittajien näkemyksiä.

Pisto hevosen silmään, historiallinen tekniikka 1400-luvun alusta. Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ms. Ludwig XV 13 fol. 43r.

Taistelua ratsain käsitellään jo 1400-luvun teknisissä käsikirjoituslähteissä, mutta ensimmäinen laajempi ratsastus- ja peitsitaistelutekniikkaa käsittelevä teos on edellä mainitun Isabellan veljen, Portugalin filosofikuninkaan Edvard I:n (1391-1438) Livro da ensinança de bem cavalgar toda sela (‘Oppikirja ratsastamisesta hyvin kaikilla satuloilla’) 1430-luvun lopulta, joka myös mainitaan lähteenä Rohan Tallien sivuilla. Teos on säilynyt yhtenä ainoana käsikirjoituksena Pariisi, BNF, Ms. port. 5, foll. 99r-128r, jonka ensimmäinen editio ilmestyi 1842. Jeffrey L. Forgengin englanninkielinen käännös vuodelta 2016 löytyy Kansalliskirjastosta. Edvard mainitsee myös keskiaidan (tea) kehottaen pysymään mahdolisimman lähellä sitä (ks. fol. 117rv, Forgengin käännöksen s.113, Sydney Anglon Martial Arts of Renaissance Europe s. 232).

Tiedot nykyisen Suomen alueella järjestetyistä turnajaisista ovat vähäisiä. Nousiaisten kirkossa on (ehkä) turnajaisia esittävä seinämaalaus 1400-luvun alkupuolelta. Oscar ja Sigrid Nikulan 1987 ilmestynyt Turun kaupungin historia 1521-1600 (toinen nide, s. 450) kertoo, että Juhana-herttua pyysi tammikuussa 1559 kuninkaan voutia järjestämään sinne turnajaispaikan, ja samana vuonna linnassa annettiin lyijyä rengasratsastuksessa käytettävää rengasta varten. Lisäksi mainitaan seuraavaa:

Suuret turnajaiset olivat harvinaisia. Yhdet pidettiin Tukholmassa 1561 Eerik XIV:n kruunajaisten yhteydessä ja yhdet 1585 Västeråsissa Juhana III:n ja Gunilla Bielken häiden yhteydessä. Pienempiä ritarileikkejä järjestettiin kuitenkin huvin ja harjoituksen vuoksi. Sellaiset järjestettiin ehkä Turussa kevättalvella 1559 tai keväällä 1563, mutta lähteet eivät mainitse niistä mitään.

Juhana-herttuan aikana Turussa on siis oletettavasti järjestetty jonkinlaiset turnajaiset, mutta keskiajalla järjestetyistä turnajaisista ei ole mitään tietoa.

Konferenssiraportti

|

Takana on jälleen yksi Leedsin-reissu, tällä kertaa keskiaikakonferenssin merkeissä. Saavuin Leedsiin sunnuntaina samaa matkaa kuin moni muukin suomalainen keskiajan tutkija. Koska oli hyvin aikaa, pistäydyimme kollegan kanssa Kirkstall Abbeyssa, joka on bussimatkan päässä “keskustasta”, jossa hämäävästi nimetty hotellimme (“City Centre”) sijaitsi.

Maanantai alkoi Mary Carruthersin muistiaiheisella keynote-luennolla. Toinen keynote-puhuja oli Richard Dance, jonka aihe liittyi etymologiaan ja kielihistoriaan historiallisena aineistona, siis “sanojen muistiin”.

Dean Davidson (Society for Combat Archaeology) puhumassa otteesta miekasta.

Aloitin menemällä sessioon, joka oli ensimmäinen sarjassa, jonka aiheena oli  elävöitys ja keskiajantutkimus. Session kolmesta esitelmästä kaksi oli peruuntunut, joten Dean Davidson ja Stuart Ivinson (Society for Combat Archaeology) saivat puhua sydämensä kyllyydestä historiallisten kamppailutaitojen lähteistä ja harjoittamisesta. Lounaan jälkeen kävin kahdessa sessiossa, jotka käsittelivät oppimisen ja muistamisen keskiaikaisia apuja diagrammeista muistovärssyihin.

Esitelmäni käynnissä.

Oma esitelmäni oli tiistaiaamuna ohjelmatoimikunnan kokoamassa ja Lucie Doležalován moderoimassa sessiossa, jonka otsikko oli ‘Mnemonic Verses and Devices’. Ensimmäisenä puhui Hannah Schuhle-Lewis, viimeisenä Rafał Wójcik. Omassa paperissani esittelin perusteitani sille, että I.33:n säkeet todella ovat lainattu kadonneesta lähteestä. (Puhuin samasta aiheesta syskyllä Tampereella.) Esitykseni rakenne ja elocutio sai yllättäen jälleen kiitosta (mikä on tietysti mukavaa, koska yritän kovasti panostaa siihen), ja aistimani konsensus vaikutti olevan, että johtopäätökseni eivät ainakaan oikopäätä asettaneet itseään alttiiksi tyrmäykselle.

Ennen lounasta kävin vielä hevosten varusteita käsittelevässä sessiossa. Kiinnostavin oli Tobias Capwellin paperi, jossa hän puhui myöhäiskeskiajalla ratsuväen käytössä olleesta korotetusta satulasta, joka lisäsi ratsastajan vakautta sivusuunnassa. Yleisökeskustelussa enemmän tai vähemmän hevosen selässä istuneet ihmiset jakoivat tuttuun tapaan innokkaasti näkemyksiään.

Leon Jacobowitz Efron puhumassa mieleenjäävistä kuvista.

Lounaan jälkeen menin kuuntelemaan Society for Historical European Martial Arts Studiesin järjestämää sessiota. Esitelmistä kiinnostavin oli Daniel Jaquetin, jossa hän lähinnä selosti Marc’Antonio Paganon Napolissa 1553 ilmestyneen teoksen Le tre giornate taistelukuvauksen sisältöä. (Teoksen moderni laitos on ilmestynyt 2015.) Päivän päätteeksi kuuntelin vielä session muistitaidosta, jossa mieleenjäävin (yllättäen) oli Leon Jacobowitz Efronin esitelmä seksistä keskiaikaisissa muistitekniikoissa.

Minä ja Stuart Ivinson, Royal Armouriesin kirjastonhoitaja ja ahkera historianelävöittäjä.

Keskiviikkoaamuna menin kuuntelemaan keskustelua pohjoismaisista fragmenteista ihan yleisestä mielenkiinnosta. Ennen lounasta menin sessioon, jossa kolmas paperi vaikutti kiinnostavalta, mutta liian myöhään ymmärsin, että kolmas paperi oli peruttu. Lounaan söin kollegan kanssa vakiopubissani, josta jatkoimme Royal Armouriesiin tutustumaan museon kokoelmiin. Palasimme illalla kampukselle, missä menikin sitten huomattava osa keskiviikon ja torstain välisestä yöstä.

Torstaiaamuna menin Hampurin yliopiston yksikön Sonderforschungsbereich 950 ‘Manuskriptkulturen in Asien, Afrika und Europa’ sessioon, joka käsitteli käsikirjoitusarkkitehtuuria. Ehdin päivällä muiden sessioiden lomassa nähdä 3 Swordsin taistelunäytöksetkin, joissa nähtiin tällä kertaa 1400- ja 500-lukujen varusteita.

Multimodaalista lukemista?

Perjantain vietin Royal Armouriesissa takastelemassa erästä ranskalaista käsikirjoitusta (RAR.0032 eli “I.32”, hyvin lähellä tätä on BNF ms. fr. 2258) ja Francesco Novatin faksimilelaitosta Pisani Dossin Fiore-käsikirjoituksesta sekä tutustumassa hiljattain hankittuun niteeseen, joka sisältää Sir Clement Edmondesin Lontoossa 1600 ilmestyneen kommentaarin Caesarin Gallian sodasta sekä Robert Barretin 1598 ilmestyneen teoksen The theorike and practike of moderne warres.

Lentokoneessa luin syntymäpäivälahjaksi saamani Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin teoksen Rööperi: lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat (2017), joka on uudistettu laitos 2005 ilmestyneestä kirjasta. Suosittelen lämpimästi Punavuoren paikallishistoriasta kiinnostuneille.