Author Archives: Ville Tenhunen

About Ville Tenhunen

The Project Manager. IT Center of the University of Helsinki.

TNC2009: Päivä 1, Opening plenary

Kirjoittelen suoraan tähän blogiin TERENAn TNC2009-konferenssin raporttia, mikäli se on eri tilanteissa paikan päältä mahdollista. Jos teksti tuntuu luonnokselta, se voi olla sitä, koska kirjoittaminen tapahtuu lähes lennosta.

TERENAn Networking Conferencen ensikertalaiselle tapahtuma on monella tavalla mielenkiintoinen. Avajaisissa, jossa on paikalla useita satoja osallistujia on myös useta satoja läppäreitä ja taustahäly on kuin suoraan Aleksandriasta. Yksi tapahtuman erikoisuus on se, että paikalliseen bussiin, joka kulkee Malagan keskustan ja yliopiston väliä, on viritetty eduroam, jolla pääsee verkkoon.

Virallisten TERENAn ja järjestäjien edustajien avauspuheenvuorojen jälkeen Euroopan komission Konstantinos Glinos puhui e-Science termin alla siitä, miten ICT voi muuttaa tiedemaailmaa esimerkiksi siten, että tuo useille tieteen aloille lisäarvoa ja kustannustehokkuutta. Kyse ei ole pelkästään siitä, että tulee uusia välineitä, vaan myös siitä miten virtuaalinen yhteistyö luo uusia toimintatapoja.

Johtoasema eScience-sektorilla vaatii jatkuvasti lisää panoksia. Samalla myös tieteelliset prosessit kohtavat uusia haasteita kuten valtavan kokoisia simulointeja ja toisaalta suurta verkkokapasiteetin tarvetta. Palveluiden laatutaso joutuu lisääntyvien vaatimusten edessä kopville. ICT:n eräs haaste on siinä, että hardwarea tarvitaan nopeasti lisää.

Yksi vastaus on GÉANT, maailman suurin koulutuksen ja tutkimuksen tietoverkko. Siihen liittyy myös em. verkon federoiminen nk. NRENinen kanssa.

Koulutuksen ja tutkimuksen verkkojen jatkokehityksen  periaatteista EU:n näkökulmasta:

  • Julkisen palvelun missio eurooppalaisella tasolla
  • Teknologinen johtoasema
  • Palvelukeskeisyys
  • Globaali näkökulma

Glinos korosti, että GÉANT on käännepiste e-infrastruktuurin kehittämisessä.

Malagan yliopiston Jorge Cortell puhui otsikolla Augemented Reality in the Operating Room aluksi erilaisten virtuaalitodellisuustoteutusten historiasta. Varsinainen aihe oli kuitenkin virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality) käyttämisestä terveydenhuollossa.

Esimerkiksi kyse voi olla esimerkiksi sydämen tai muiden ruumiinosien toiminnan 3d-mallinnuksesta ja mallien käsittelystä eri kulmissa. Esityksen yhteydessä yleisö pisti silmilleen sinipunaiset pahvilasit kuin 3d-elokuvissa ikään ja Cortell pyöritteli kolmiulotteista kuvaa koiran luurangosta ja sisäelimistä.

Teknologiaa voi käyttää myös leikkaussalissa. Jos voi käyttää leikkaussalissa 3d-malleja, voidaan mahdollisesti vähentää leikkausoperaatioissa tehtäviä muutoksia kehoon. Toteutuksessa on useampia haasteita, sillä mallien ja 3d-teknologian käytössä on merkitystä sillä, missä asennossa malleja pitää ja katselee. Myös kehoon ja malliin kiinnitettyjen ankkuripisteiden paikoilla on merkitystä, ne voivat olla malleihin nähden erilaisia. Siis esimerkiksi biologisista tai mekaanisista syistä eri ihmisillä esimerkiksi sisäelimet voivat olla erimutoisia.

Mitä hyötyä ideasta on:

  • Vähemmän kipua
  • Vähemmän lääkitystä
  • Pienemmät riskit
  • Pienemmän kustannuset
  • Nopea ja helppo

Teknologiaa on kehitetty useammassa projektissa eri puolilla maailmaa, joten tietoverkoilla on ollut suuri merkitys tekemiselle.

Cortell otti lopuksi myös hieman kantaa: “Support free software and interoperable, standard formats. Support science. Support FREEDOM. SHARE.”

* * *

Ohjelmaa tarkemmin tarkastellessa näyttää siltä, että virtuaaliset verkot ovat varsin kuuma puheenaihe, mutta myös ilmastonmuutos ja verkkojen hyödyntäminen erilaisissa globaaleissa haasteissa.

Sosiaalisen media alustoja

Web 2.0, sosiaalinen web, yhteisölliset palvelut, miten vain haluammekaan tätä ilmiöt nimittää, vaatii myös teknologiansa.

Jos jokin aikaa on ollut menossa kehityssuunta, jossa web 2.0-ominaisuuksia on lisätty erilaisiin portaali- tai sisällönhallinta-alustoihin kuten Microsoftin MOSS:iin tai vaikkapa IBM:n palvelualustoihin. Tällaisissa järjestlemissä on luontainen tilaus yhdessä työryhmäohjelmistojen kanssa myös yhteisöllisemmillekin työkaluille.

Näiden suurten toimijoiden lisäksi web 2.0 -alustojen kanssa on työskennelty myös muualla. Seuraavassa muutamia esimerkkejä alustoista ja työkaluista web 2.0 -järjestelmien rakentamiseksi:

Näillä kaikilla tuntuu olevan omat fokuksensa ja käyttötarkoituksensa. Alustoja on suljettuina, mutta myös avoimen lähdekoodin ratkaisuina.

Alustoja löytyy nykyään myös paljon muita kuten esimerkiksi tämänkin blogin alla oleva WordPress, jolla on omat etunsa esimerkiksi Facebook-tyyliseen lähestymistapaan verrattuna.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaa myös tutustua TechCrunchin artikkeliin Nine Ways to Build Your Own Social Network.

Yhteisölliset mediat ovat tulleet useille tutuiksi suuren median palveluista kuten MySpace tai Facebook, mutta idean hyödyntäminen osana organisaatioiden toimintaa on vielä alkutekijöissään. Jotain lähtöpisteitä kuitenkin on jo olemassa: Social Platform Offers Social Networking Infrastructure.

Koko joukko pohdinnan aiheita varsinkin suuremmilla organisaatioilla on suhteessa yhteisölliseen mediaan. Miten tämä lähestymistapa sopii esimerkiksi tiukasti prosessiohjatun organisaation arkipäivään? Miten web 2.0 voi olla organisaatiolle hyödyksisen arkipäivässä? Miten yhteisöllinen lähestymistapa itseasiassa muuttaa organisaatioiden toimintaa, prosesseja ja tapaa asioida sisäisesti ja ulkoisesti?

Kysymykset eivät ole helppoja, mutta erittäin mielenkiintoisia. Varmasti näemme tulevaisuudessa elävämpiäratkaisuja kuin nykyiset työryhmäohjelmistot ja organisaatioita, jotka myös hyötyvät avoimesta yhteisöllisyydestään.

Laatukriteerit käyttöön

Suomalaiset ovat Eurostatin selvityksen mukaan Euroopan ahkerimpia netin käyttäjiä, mutta epäluuloisimpia nettiostosten tekijöitä. Pankkeihin luotetaan vahvasti, mutta muiden osalta esiintyykin sitten epäluuloa.

YK:n teettämässä E-Government -selvityksessä Suomi sijoittui yhteispisteissä sijaluvulle 15, mutta osallistumista kuvaavalla indeksillä mitattuna sijaluvulle 45. Tässä selvityksessä mitattiin julkisen hallinnon sähköisten palveluiden valmiusastetta 192 maassa.

Suomi ei siis ole vielä valmis sähköisessä asioinnissa eikä edes erilaisten mittausten kärjessä. Syitä siihen on varmasti monia, mutta yksi tekijä on erilaisten palveluiden laatu. Palvelun laatu kielii käyttäjälleen tai asiakkaalleen myös sen luotettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta – tai niiden puutteesta.

Valtiovarainministeriön Laatukriteeristö kehittäminen -hankkeessa on nyt saatu toteutettua uusi verkkopalvelun laatukriteeristö. Se on julkaistu osana suomi.fi -portaalia jo ennestään tunnetulla nimellä: Laatua verkkoon.Sen tueksi on toteutettu myös arviointityökalu, joka pohjautuu em. julkisten verkkopalvelujen kehittämistä ja arviointia varten luotuun laatukriteeristöön.

Palkitut intranetit

Jakob Nielsen on pistänyt intranettejä järjestykseen ja valinnut niistä 10 parasta. Mikä niistä tekee sitten hyviä? Muutamia näkökulmia:

Organisaation uutiset. Intranet on enemmän kuin kotisivu ja useat organisaatiot panostavat uutistuotantoon. Niiden julkaiseminen esimerkiksi multimedian avulla ja/tai järjestämällä uutisia alueittain tai organisaation osittain antaa uutisille enemmän näkyvyyttä ja korostaa niiden merkitystä

Vanhat suosikit. Monissa hyvissä intraneteissä hoidetaan kunnolla sellaiset vanhat suosikit kuin

  • työntekijähakemisto (jotta ihmiset löytäisivät toisensa),
  • SSO (jotta kertakirjautuminen riittäisi),
  • integraatiot (hyvässä integraatiossa on harkittu informaatio arkkitehtuuri (IA) yhdistettynä toimivaan navigaatioon ja käyttäjäkokemukseen)
  • CMS (myös intranetin ylläpidon pitää olla käytettävyydeltään hyvä)
  • Päivitetyt sisällöt (ajantasaiset tiedot ovat intranetin kriittinen menestystekijä)

Fokus tuottavuuteen ja tietämyksenhallintaan. Parhaat intranetit tarjoavat käyttäjilleen työkaluja, joilla työpäivästä saadaan tehokkaampi. Joskus työkalut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, kuten sähköisiä lomakkeita. Tärkeintä on tarkastella sitä, mitä työntekijät tarvitsevat työhönsä ja tarjota niihin asioihin työkaluja, joiden avulla hommat hoituvat joko paremmin tai nopeammin. On myös tärkeää parantaa tietämyksen jakamista intranetissä.

Intranetin suunnittelutrendejä. Nielsen on havainnut suunnittelutrendejä intranet-ratkaisuissa:

  • Personoinnin lisääntynyt käyttö ja erilaisten hälytysten integrointi järjestelmään
  • Työtehtäville kriittisten sovellusten ja tiedon korostaminen
  • Sisäisten ja ulkoisten uutisten integrointi
  • Paremmat hakuominaisuudet
  • Paremmat kalenterit tapahtumille ja projekteille
  • Uuden työntekijän perehdytysaineistot
  • Selkeät näkymät yrityksen taloustietoihin kuten osakekursseihin

Brändäyksestä hellittäminen. On olemassa useampia tapoja, jolla palvelua voidaan brändätä. Tärkeintä ei ole se, kutsutaanko intranetiä jollain nimenomaisella nimellä vai vain pelkästään intranetiksi vai brändätäänkö palvelua organisaation omalla nimellä. Olennaista on kiinnittää huomiota sisäiseen markkinointiin, ei siis nimeen.

Teknologia-alustan valinta. Nielsenin mukaan ei ole yhtä selvästi erottuvaa teknologia-alustaa, jonka päälle hyvä intranet voidaan rakentaa. Suosituimpia ovat esimerkiksi Microsoftin SharePoint ja Google Search Appliance. Näiden lisäksi on suosiota alustaratkaisuissa ovat saaneet: Red Hat Linux, Lotus Notes ja Domino sekä Oracle DB.

Intranetin ROI:n tunnistaminen. Voittajaintranetit keskittyvät välineen tarjoamaan mahdollisuuteen parantaa tuottavuutta, eikä niinkään oman työn oikeuttamiseen mittaamalla ROI:ta. Tuottavuuden paraneminen pitää kuitenkin jotenkin osoittaa ja tuottavuuden ROI:n mittaaminen taas on usein hankalaa. Joidenkin tutkimusten mukaan tuottavuutta pystytään parantamaan merkittävästi ja avain siihen on mitattavien tavoitteiden asettaminen etukäteen.

* * *

Bonuksena tähän vielä 8 virhettä, jotka palveluihin kirjautumisten suunnittelussa pitäisi välttää.

Suoraan asiaan

Gerry McGovern kirjoittaa CMSWiressä siitä, että web-sivustoilla ei pitäisi ihmisille selittää mitä siellä aiotaan tehdä, vaan tehdä niitä asioita. Suoraan asiaan meneminen on usein taitolaji, mutta sitä kannattaa harjoittaa.

Esimerkkinä McGovern käyttää websivustolle ripustettavia tervetulotoivotuksia, jotka ovat varsin turhia. Tai toisinpäin sitä, että ei Googlen etusivulla selosteta kuinka nopeaa ja vaivatonta tiedonhaku hakukoneella on. Yksinkertaisesti se on sitä.

McGovern moittii myös julkisia hallitusten verkkosivustoja siitä, että niitä käytetään poliitikkojen esittelyyn ja siihen kuinka paljon veroeuroja kulloinkin aiotaan johonkin kuluttaa. Erilaisia suunnitelmia kiinnostavampaa on se mitä ja kuinka olemassa olevia pulmia voidaan ratkaista. Soveltaen ja osittain nämä kommentit sopivat myös suomalaiseen julkishallintoon.

Sähköisessä asioinnissa ollaan saman pulman äärellä eli ne keskeiset palvelut pitäisi nostaa esille ja organisaatiolähtöinen esitteleminen jättää vähemmälle. Webissä pitäisi siis päästä tekemään asioista sen sijaan, että kuunnellaan suunnitelmia niistä.

Uusi hakukone – Wikia Search

Wikia on julkaissun alfa-version uudesta Wikia Search-hakukoneesta. Wikia tukee myös mediaWiki -ohjelmistoa, joka alunperin kehitettiin Wikipedia-projektiin. Sittemmin tuo avoimen lähdekoodin ohjelmisto on levinnyt useisiin muihin vastaaviin hankkeisiin.

Wikia Search on niin ikään avoimuuteen perustuva projekti, joka nojaa pitkälti käyttäjäyhteisön palautteeseen. Tässä vaiheessa kehittäjät myöntävät hakukoneen olevan vielä varsin raakile, mutta antamalla sen yhteisön tarkasteltavaksi kehitystä odotetaan saavutettavan jo varsin pian.

Sähköinen asiointi houkuttelee suomalaisia

Tieto- ja materiaalivirtojen hallintaan ratkaisuja tarjoava Itella eli perinteisemmin sanottuna Posti on teettänyt selvityksen suomalaisten suhtautumisesta sähköisen asioinnin palveluiden käyttöön.

Selvityksen mukaan 75% suomalaisista pitää suomalaisista pitää sähköiseen asiointiin liittyvää palvelua ja sen ominaisuuksia itselleen tärkeänä ja hyödyllisenä. Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia hoitaa netissä asioitaan päivittäin, esimerkiksi tekee erilaisia tilauksia, ajanvarauksia, täyttää lomakkeita tai maksaa laskuja. Jos sähköisesti asioivien joukkoon lasketaan ne, jotka hoitavat asioitaan muutaman kerran viikossa, niin 35 prosenttia suomalaisista asioi netissä sähköisesti jo nyt, tavalla tai toisella.

Sähköisten asiointipalveluiden koetaan parhaiten sopivan rahaliikenneviesteihin kuten kuitteihin, tiliotteisiin, laskuihin ja palkkalaskelmiin. Toiminnallisesti niiden vastaanottamiseen, käsittelyyn ja arkistointiin. Muita suosittuja sähköisten asiointipalveluiden kohteita olivat varallisuuteen tai terveyteen liittyvien, kuten reseptien, hammaslääkärikutsujen, tai laboratoriotulosten, viestien vastaanottaminen, käsittely ja arkistointi. Muita listattuja kohteita olivat verotus, rakennusluvat, päivähoitopäätökset, opiskelupaikan vahvistaminen ja muut viranomaispäätökset.

Suurimmaksi esteeksi koettiin tiedon puute eli sopivaa sähköistä palvelua ei yksinkertaisesti tunneta.

* * *

Odotukset sähköisille asiointipalveluille ovat siis kohtuullisen kovat nykyisistä lähtökohdista tarkastellen, mutta suunta on selvä. Asiointiprosesseja pitää saada verkkoon ja niiden lopputuotokset arkistoitua turvallisesti ja siten, että ne on turvallisesti sieltä poimittavissa.

Halutut palvelut eivät ole helpoimmasta päästä, vaan vaativat sekä tietoturvalta että toiminnallisuuksiltaankin hyvää ja tarkkaa suunnittelua. Lisäksi käyttäjien vahva tunnistaminen nousee arvoonsa, sillä viranomaisten tarjotessa palveluita verkossa, on pystyttävä luottamaan siihen, että sopimuskumppani on juuri se, joka hän väittää olevansa.

Julkishallinnossa on kaikissa näissä edistytty viime aikoina, mutta töitä on vielä tehtävänä ennen kuin olemme siirtyneet eYhteiskuntaan.

* * *

Anekdootti sinänsä, mutta tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaista lähes 100 prosenttia käyttää internetiä. Hiljalleen nettipalvelveluiden piiri kasvaa koskettamaan koko väestöä.

Imagine Cup on käynnistynyt

Opiskelijoille suunnattu Microsoftin sponsoroima teknologiakilpailu Imagine Cup on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Kyse on kansainvälisestä kilpailusta, jossa pyritään löytämään innovaatioita globaalien ja todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 2008 kilpailun teemana on ympäristö.

Kisaa käydään 9 sarjassa:

  • Software design
  • Embedded Development
  • Game Development
  • Project Hoshimi
  • IT Challenge
  • Algorithm
  • Photography
  • Short Film
  • Interface Design

Finaalit järjestetään Pariisissa heinäkuun alussa.

Linkit:

Sähköinen asiointi vaatii prosesseja

Sähköinen asiointi voidaan määritellä käytännönläheisesti siten, että sähköinen asiointi on asioiden toimittamista sähköistä palvelua hyväksi käyttäen.

Kun lähdetään liikkeelle siitä, että kyseessä ovat palvelut, joita halutaan viedä sähköiseen maailmaan ja verkkojen kautta saataville, vaatii niiden toteuttaminen aina myös sen prosessin ymmärtämistä mistä sähköinen palvelu tehdään. Tämä taas edellyttää väistämättä sitä, että prosessit pitää olla kuvattuna, jotta ne voidaan teknisesti myös toteuttaa.

Prosessien kuvaamiseen on olemassa useita erilaisia metodeja, kuten

BPMN: http://www.bpmn.org/ ja
BPEL: http://www.oasis-open.org/committees/tc_home.php?wg_abbrev=wsbpel

Kuvaustavasta riippumatta prosesseihin liittyy myös aina niiden johtaminen ja omistajuus. Sähköinen asiointi ei välttämättä muuta niitä mitenkään, mutta edellyttää molempien olemassa olemista, muuta itse palvelun sähköistäminen ei onnistu tai sähköisesti toteutettu prosessi ei noudata organisaation toimintaprosessia siinä mittakaavassa, että se tuottaisi toivottuja hyötyjä. Prosesseilla kun on sellainen ikävä piirre, että mikäli niitä ei ole määritelty ja kuvattu johdetusti, niitä alkaa syntymään organisaatioon ad hoc ja sähköisten asiointipalveluiden kohdalla se yleensä ei ole toivottava ilmiö.

Määritelmää ja linkkejä

Kun puhutaan sähköisestä asioinnista on syytä selvittää vastaus kysymykseen “mitä se on?” sekä vastaus kysymykseen “mitä siitä seuraa?”.

Tyhjentävää vastausta sähköisen asioinnin kaikkiin ulottuvuuksiin on lyhyessä blogientryssä hankala antaa, mutta käytettäköön tässä yhteydessä määritelmää, jota opetusministeriön asettama työryhmä “Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa” on väliraportissaan käyttänyt. Lainataan kappale suoraan työryhmän raportista 6.12.2006:

Lopputulemaksi tuli suhteellisen laaja tulkinta, joka kattaa ”sähköisten palveluiden tarjoamisen ja käytön sekä tietojen jakamisen tietoverkkojen kautta”. Sähköiseen asiointiin nähtiin liittyvän korkeakoulujen sidosryhmien, kuten opiskelijoiden, henkilökuntaan kuuluvien tai kansalaisten tekemä asioiden sähköinen vireillepano, asian käsittely, päätöksenteko sekä päätöksestä ilmoittaminen ja päätöksen arkistointi, mutta myös korkeakouluissa käytössä olevien tietojärjestelmien välinen ja korkeakoulurajat ylittävä sähköinen tiedonvaihto.

Kuten Klaus Lindbergin esityksestä 6.2.2006 näkyy, kyse sähköisessä asioinnissa on suurelta osin prosesseista. Tekniikka ja työkalut ovat pikemminkin prosessien vaatimukset täyttäviä järjestelmiä ja työkaluja. Kyse on siis siitä, miten organisaatio haluaa toimia ja kuinka se toteuttaa strategisten tavoitteiden toteutumista.

Mikäli asiaa ajateltaisiin pelkästään välineiden hankintana, vaarana olisi se, että tosiasiallisia toimintaprosesseja määrittäisivät ne, jotka tuottavat ohjelmistoja tai verkkopalveluita. Mikäli organisaatio taas ei ole määritellyt, kuvannut ja jalkauttanut omia ydinprosessejaan, uhkana on sellaisten syntyminen ad hoc ja osana päivittäisen työn tekemistä. Luonnollisesti on niin, että osassa asioita toimintaprosessin vapaus on hyödyllistä ja tehokasta, mutta suuremmissa ja strategisen tason asioissa on tarvetta määritellä asioita selkeämmin.

Sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävissä määrin myös johtamisen ja päätöksenteon kysymys. Ja se on itseasiassa ihan hyvä asia.

Ja sitten muutamia linkkejä aiheeseen:

EDIT 18.10.2007