Kriminologi työelämässä – kehittämissuunnittelijana A-klinikkasäätiöllä

Tässä haastattelussa kriminologian maisterinopintojaan viimeistelevä, Desistanssin entinen taloudenhoitaja Senja Peltola kertoo työstään A-klinikkasäätiön kehittämissuunnittelijana. Tutustu myös blogissamme hiljaittain julkaistuun konkari-kriminologi Janne Kivivuoren haastatteluun. Yleistä tietoa kriminologeita työlämässä pääset lukemaan täältä.

Kuka olet?

Senja Peltola. Kandivaiheessa opintojeni pääaine oli sosiologia, mutta syksyllä 2017 siirryin kriminologian opintosuuntaan suorittamaan maisteriopintoja. Toimintavuosina 2018 ja 2019 toimin myös Desistanssi ry:ssä taloudenhoitajana.

Missä työskentelet?

Aloitin huhtikuussa 2020 työt A-klinikkasäätiöllä, joka on yleishyödyllinen päihde- ja mielenterveysalan järjestö. Säätiön toiminta on hyvin monipuolista: sen piirissä kehitetään esimerkiksi verkko- ja matalan kynnyksen palveluita haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, tuotetaan tietoa ja tutkimusta päihdetyön ammattilaisille sekä tehdään vaikuttamis- ja asiantuntijatöitä.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Työskentelen A-klinikkasäätiöllä kehittämissuunnittelijana ja pääasialliset työtehtäväni liittyvät Tietopuu-verkkosivuston suunnitteluun ja markkinointiin. Tietopuu on päihde- ja mielenterveystyön tueksi suunniteltu verkkosivusto, josta löytyy tutkimus- ja ajankohtaistietoa asiantuntijoille, kehittäjille, tutkijoille, opiskelijoille sekä vaikuttamis- ja viestintätyötä tekeville. Sivusto on hyvin monipuolinen ja sieltä löytyy esimerkiksi tutkimusjulkaisuja, ajankohtaistietoa ja työkaluja hankkeiden arvioinnin tueksi. Kriminologian opiskelijoita voisi kiinnostaa esimerkiksi Prison- tutkimushankkeen piirissä tehty tutkimus kriminaalipäihdetyöstä.

Työtehtäviini kuuluu sisällön tuottaminen sivustolle ja sen sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteena on erityisesti julkaista lyhyempiä artikkeleita, joissa yhdistetään tutkimustietoa ajankohtais- tai kokemustietoon. Tehtäviini kuuluu myös sivuston hakukoneoptimointi ja markkinointi, esimerkiksi erilaisissa verkostoissa ja tapahtumissa.

Tietopuu-sivuston etusivu, kuva: A-klinikkasäätiö (27.5.2020).

Mikä työssäsi on parasta?

Työtehtävissäni parasta on, että pääsen perehtymään alan ajankohtaiseen tutkimus- ja toimintaympäristötietoon ja kirjoittamaan siitä. Pidän kirjoittamisesta ja sitä saa tehdä tässä työssä paljon. Sisällöntuotannon tehtävissä olen päässyt myös haastattelemaan päihde-, mielenterveys- ja sosiaalialan ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita. Mielenkiintoista ja samalla haastavaa on ollut perehtyä itselleni täysin uusiin tehtäviin, kuten hakukoneoptimointiin.

Miten olet voinut hyödyntää kriminologian opintojasi tässä työssä?

Mielestäni kriminologian opintojen yksi vahvuus on vahva menetelmällinen painotus. Monipuolinen menetelmällinen osaaminen auttaakin työelämässä, vaikka ei tutkijana toimisikaan. Esimerkiksi arviointitutkimukseen liittyvän osaamisen näen erittäin hyödyllisenä erityisesti järjestökentällä. Myös kriminologian substanssiosaamisesta on ollut hyötyä työssäni. Päihteiden käyttö ja rikoskäyttäytyminen liittyvät ilmiöinä toisiinsa ja minulla onkin suunnitteilla sisällöntuotantoon liittyviä tehtäviä, joissa pääsen yhdistämään näitä näkökulmia.

Kriminologina minut on otettu hyvin vastaan työyhteisössä. Etenkin työhaastattelussa opintotaustani herätti kiinnostusta. Kollegoillani on hyvin erilaisia opiskelutaustoja, mutta erityisesti terveystieteiden tutkinto vaikuttaa olevan yleinen tällä alalla. Mielestäni kriminologi sopii hyvin tähän porukkaan, koska kriminologia on myös tieteenalana hyvin monitieteinen.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?

Hain nykyisiin tehtäviin julkisen työpaikkailmoituksen kautta. Välillä kuulee puhuttavan, että työpaikkailmoitusten kautta on mahdotonta saada työpaikkaa, mutta haluaisin tuoda esiin, että myös ”perinteisen” tavan mukaan on mahdollista saada työpaikka. Seurasin säännöllisesti esimerkiksi Aarresaaren ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työpaikkailmoituksia.

Työnhaussa kannattaa pohtia, mitä työnantaja etsii hakijalta ja yrittää korostaa omaa osaamistaan sen valossa. Opintojen aikana kertynyt tilastollinen ja muu menetelmällinen osaaminen tai ainejärjestötoiminta ovat hyviä esimerkkejä konkreettisesta osaamisesta.  Ennen työhaastattelua kannattaa ottaa mahdollisimman paljon selvää työnantajasta ja pohtia mahdollisia haastattelukysymyksiä. Tämä on aikaa vievää, mutta kannattaa. Vinkkinä kriminologian opiskelijoiden työnhakuun sanoisin, että yllättävistä paikoista on mahdollista löytää kriminologian näkökulmasta kiinnostavia työtehtäviä, esimerkiksi järjestökentällä on monia tällaisia toimijoita.

 

Oletko kriminologian alumni tai viimeisteletkö opintojasi kriminologian tai sen lähitieteen alalta ja oletko töissä koulutustasi (edes suht hyvin) vastaavissa työtehtävissä? Haluaisitko kertoa alan opiskelijoille työstäsi? Ota yhteyttä hallituksen työelämävastaavaan. 

Itsenäistyvän tieteenalan kehityskulku ja tulevaisuus – Haastattelussa Kriminologian professori Janne Kivivuori

Sosiologiassa 1994 väitellyt Janne Kivivuori tuli 2000 silloisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (OPTL) kriminologisen yksikön tutkimusjohtajaksi. OPTL oli valtion tutkimuslaitos, joka vuonna 2015 yhdistettiin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttina. Kivivuori jatkoi saman yksikön esimiehenä, ja on lisäksi vuodesta 2016 kehittänyt alan opetusta Helsingin yliopiston kriminologian professorina.

Vuosi 2020 merkitsee siis 20-vuotismerkkipaalua Kivivuoren tutkimusjohtajan uralla ja Desistanssi juhlistaakin professoriamme haastattelun merkeissä.

 

Nimesi on tuttu monelle rikollisuuden tutkimukseen perehtyneelle. Kertoisitko kuitenkin jotain itsestäsi?

– Olen aika työorientoitunut ihminen. Luen vapaa-ajalla mielellään kaunokirjallisuutta, mutta silloinkin minulla on ”paheena” pitää kynää kädessä ja tehdä alleviivauksia ja muistiinpanoja marginaaleihin, kriminologian ja aatehistorian näkökulmasta.

– Tuorein lukemani kirja on Balzacin Père Goriot, englanninkielisenä käännöksenä. Aloitin ranskan opinnot viime vuonna, mutta ne keskeytyivät… täytyy palata siihen, kun on aikaa. Oli mielenkiintoista aloittaa uuden asian opinnot ns. nollatasolta.

 

Miksi juuri kriminologia? Mitä tekisit, jos et olisi valinnut uraa rikollisuuden tutkimuksen parissa?

– Päädyin kriminologiaan loppujen lopuksi sattuman oikusta. Opiskelin Helsingissä sosiologiaa. Tammikuussa 1991 sosiologian amanuenssi Leo Grönholm arpoi minulle harjoittelupaikan isosta pinkasta: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos! Aloitin siellä, kriminologisessa yksikössä, kesätyön Vapun jälkeen ja olen edelleen sillä tiellä.

Janne Kivivuori (kuva: Siru Danielsson)

 

Olet julkaissut useita kriminologisia teoksia. Millaisena olet kokenut kirjoitusprosessin?

– Olen sen koulukunnan kannattaja, että ”ei päivää ilman riviä”. Suosittelen tätä opiskelijoillekin. Jos ei ole muuta kirjoitusprojektia, kannattaa kirjoittaa vaikka päiväkirjaa. Itse aloin 2014 pitää päiväkirjaa kriminologian tulosta yliopistoon. Hampurin yliopiston kriminologian professori Dirk Enzmann ehdotti minulle tätä, kun hän kuuli alkavasta yliopistointegraatiostamme.

 

Olet vuodesta 2016 alkaen käynnistänyt kriminologian opintosuuntaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Millaiseksi koet tilanteen nyt?

– Kriminologian asema on vahvistunut, suuri kiitos siitä valtiotieteelliselle tiedekunnalle!

– Haluaisin tässä korjata sen mahdollisen väärinkäsityksen, että OPTL:n liittäminen yliopistoon automaattisesti merkitsi kriminologian tuloa opintosuunnaksi ja tieteenalaksi. Niin tapahtui vain, koska otin sen tavoitteekseni. Vein kriminologian sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan (2017) sillä riskillä, että olisin ollut opintosuunnan ainoa ns. täyden opetusvelvollisuuden opettaja. Onneksi sain sittemmin erinomaisia kollegoita, erityisesti yliopistonlehtori Matti Näsi on ollut opetuksen kantavia voimia. Vuonna 2018 perustin kriminologian jatko-opintoseminaarin, josta tuli osa sosiaalitieteiden tohtoriohjelmaa. Samana vuonna ilmestyi myös alan uusi suomenkielinen perusoppikirja, Kriminologia (2018).

 

Millainen kriminologian asema isommassa kuvassa on, valtiotieteellisessä ja yliopistossa?

– Valtiotieteellinen tiedekunta on tukenut kriminologiaa johdonmukaisesti, mistä olen hyvin iloinen ja kiitollinen.

– Kriminologia oli läsnä jo tiedekunnan perustamisvaiheessa, koska suomalaisen kriminologian perustaja Veli Verkko (1893-1955) oli alkuaikojen aktiivisia toimijoita. Kannattaa muuten lukea Jukka Kortin kirjoittama, kiinnostava valtiotieteellisen tiedekunnan 75-vuotishistoria Valtaan ja vastavirtaan (2020), Verkon rooli on siinä huomioitu.

– En ole ehtinyt lukea Kortin teosta kokonaan, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. En malttanut olla lukematta loppusivuja heti. Hieman harmitti, kun en löytänyt sieltä mainintaa uuden tieteenalan, kriminologian, tulosta opintosuunnaksi maisteri- ja tohtoritasoilla. Ei liene ihan jokapäiväistä, että yliopistoon tulee uusi tieteenala ja opintosuunta.

– Asia on toki historiantutkijan kannalta kovin tuore. Uskon, että kriminologia on enemmän esillä tiedekunnan 100-vuotishistoriassa!

 

Entä mitkä sitten ovat tulevaisuuden visiot kriminologian asemasta?

– Tulevaisuus näyttää valoisalta. Esimerkiksi yhteishaussa 2020 kriminologia oli jo kolmanneksi suosituin kohde Helsingin sosiaalitieteistä, kun aloitimme siis nollasta 2017.

– Tiedotuksessamme on toki parantamisen varaa. Kriminologiaa ei vielä tunnisteta riittävästi rikollisuuden, norminrikkomusten ja kontrollin yleistieteenä, joka kattaa kaiken väkivallasta monimutkaisiin kyber- ja talousrikollisuuden muotoihin ja kaikenlaisiin tapoihin ehkäistä rikollisuutta.

– On myös todella upeaa, että meillä on Desistanssin kaltainen erinomaisen aktiivinen ainejärjestö. Olette tehneet loistavaa työtä kriminologian puolesta, mistä suuri kiitos!

– Uskon että kriminologian opetus lisääntyy myös muissa yliopistoissa. Viime vuonna perustettu Suomen Kriminologinen Yhdistys ry on ilmausta siitä, että kriminologialla on nyt uutta liikevoimaa yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Yhdistyksen käynnistämät Kriminologian päivät tulevat tulevaisuudessa kiertämään yliopistopaikkakunnilla.

 

Mikä on kriminologian suhde muihin tieteenaloihin?

– Erittäin hyvä. Kriminologia on aina tehnyt ja tulee tekemään mielellään aidosti monitieteistä yhteistyötä. Kriminologian itsenäistyminen omalle pohjalle tulee entisestään lisäämään ja parantamaan yhteistyötä. Kumppanit hyötyvät paremmin vahvasta kriminologiasta kuin ”aputieteestä”.

Kansallisen rikosuhritutkimuksen suunnittelukokous 26.2.2013 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisessa yksikössä, Pitkänsillanrannassa. Vasemmalta: Venla Salmi, Martti Lehti, Janne Kivivuori, Reino Sirén ja Petri Danielsson. (Kuva: Ville Hinkkanen?)

 

Olet työskennellyt kriminologisen yksikön tutkimusjohtajana vuodesta 2000. Mitä toimenkuvaasi on kuulunut näiden vuosien aikana?

– Olen johtanut tutkimusyksikön toimintaa ja tehnyt samalla omaa tutkimusta. Vastuu rikollisuuden kansallisesta seurannasta on leimannut yksikön toimintaa. Se on siksi vaikuttanut vahvasti myös omaan tutkimusprofiiliini. Kansainvälinen ulottuvuus on ollut vahva.

 

Tutkimustyöhön liittyy jos jonkinlaista problematiikkaa. Miten olet pyrkinyt ratkaisemaan ongelmia, mikäli tutkimustyö ei ole jostain syystä edennyt odotetusti?

– Olen pyrkinyt rohkaisemaan tiimityötä ja itsenäistä ajattelua. Kun tutkimusta tehdään tiimeissä, niin kutsuttu ”writer’s block” -ilmiö on harvinainen.

– Olen miettinyt, että tulevaisuudessa kannattaisi korostaa hypoteesien ennakkorekisteröinnin tyyppistä ajattelutapaa, jotta tutkimusprosessi ei liian pitkäksi aikaa juutu ”eksploratiiviseen” vaiheeseen. Tämä lisäisi myös tutkimuksen objektiivisuutta. Ei toki sovi kaikenlaiseen tutkimukseen.

 

Olet tutkimustoiminnassasi ollut kehittämässä rikollisuuden seurantajärjestelmiä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Miten tällainen prosessi etenee – Onko kehitystehtävissä ollut havaittavissa tietynlainen prosessikulku vai täytyykö työ ns. aloittaa aina puhtaalta pöydältä?

– Jos tätä haastattelua lukevat muutkin kuin kriminologian opiskelijat, on ehkä hyvä kertoa, mistä noissa seurantajärjestelmissä on kyse. Poliisin tietoon tulee vain pieni ja vaihteleva osa useimmista rikostyypeistä. Siksi kriminologia on panostanut paljon niin kutsuttuun kokonaisrikollisuustutkimukseen. Se käyttää usein kyselymenetelmää, mutta voi käyttää muitakin metodeja. Tavoitteena on tutkia rikollisuutta niin, että myös poliisilta ”piiloon” jäävä rikollisuus on mukana analyysissa.

– Tutkimusyksikköni vastaa maamme rikollisuuden seurannasta ja kokonaisrikollisuustutkimuksesta, traditio juontaa vuoteen 1961. Kun tulin yksikköön töihin 1991, järjestelmiä oli yksi, kansallinen uhritutkimus. Sen jälkeen kriminologinen yksikkö on rakentanut kokonaisrikollisuustutkimusta ja sen tietoperustaa varsin systemaattisesti: Nuorisorikollisuuskysely (1995–), Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä (2002–), Yritysuhritutkimus (2008–), uudistettu Kansallinen rikosuhritutkimus (2012–) kannattaa mainita. Kaikki perustuvat yksikön tiimityöhön!

– Tutkimuksellisesti rikollisuuden mittaaminen nojaa kriminologian traditioon, jota olen kuvannut teoksessani Discovery of Hidden Crime (2011). Kriminologiassa on ollut suuria datamurrosvaiheita, kuten rekisteritutkimuksen nousu 1820-luvulla, biokriminologian alkuvaiheet 1800-luvun lopulla ja kokonaisrikollisuustutkimus, joka käynnistyi 1940-luvulla. Elämme luultavasti juuri nyt uutta suurta murroskautta kriminologian dataperustassa (digitalisaatio, big data jne.), joskin sitä on vaikeaa hahmottaa aikalaisnäkökulmasta.

– Isoin huoleni on taloudellinen perusta. Toivon että kokonaisrikollisuuden seurannalle ja tutkimukselle löytyy jatkossakin resursseja.

 

Onko sinulla esikuvaa tai onko urasi aikana tullut vastaan henkilöä, joka on muuttanut käsitystäsi omasta tieteenalastasi?

– Jos saa huomioida edeltävät sukupolvet, nostaisin esiin Veli Verkon, joka perusti suomalaisen kriminologian ja on edelleen siteerattu kriminologian ja henkirikostutkimuksen klassikko. Inkeri Anttila (1916-2013) oli keskeinen kokonaisrikollisuustutkimuksen käynnistäjä myös kansainvälisessä katsannossa. Kauko Aromaa (1943-2019) oli itselleni tärkeä vaikuttaja, hän avasi minulle tien kriminologiaan.

 

Mitkä ovat tähän mennessä olleet mieleenpainuvimpia hetkiä urallasi?

– Kriminologian tulo yliopistoon, työn muuttuminen professuuriksi.

 

Mitä itse tutkit tällä hetkellä?

– Pitkän ajanjakson vertaileva henkirikostutkimus on ollut viime aikojen kiehtova projekti, siinä on rakennettu dataperustaa pitkälle menneisyyteen kriminologien ja historiantutkijoiden yhteistyönä (ks. Historical Homicide Monitor –verkoston verkkosivu).

– Kriminologian historia on myös teema, jota aina tilaisuuden tullen pyrin edistämään.

– Seuraava kansainvälinen nuorisorikollisuuskysely (ISRD) on myös aktiivisessa valmisteluvaiheessa. Kyseessä on globaali tutkimus, jonka johtoryhmään olen kuulunut jo kymmenisen vuotta. ISRD4 ottaa askelia kyberrikollisuuden tematiikkaan, mutta sisältää myös muita kiinnostavia teemoja kuten väkivallan tulkintakehysten ja kostomotiivien tutkimuksen.

 

Onko kriminologian etulinjassa erityisiä haasteita tällä hetkellä?

– Rikollisuuden pitkän aikavälin jatkuvuudet ja muutokset kiehtovat; tämä edellyttää yhteistyötä kriminologian ja historian kesken. Humanisteja todella tarvitaan.

– Yleisempänä trendinä kriminologiassa on kausaliteetin (syiden) tutkimus mm. toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Syysuhteiden tutkimuksessa vaikuttaa tosin siltä, että yhteiskuntatieteet tulevat hieman jälkijunassa. Kyllä yhteiskunnassakin on sekä aitoja syysuhteita että sellaisiksi luultuja korrelaatioita. Tulevaisuudessa myös kriminaalipolitiikan tutkimuksessa tarvitaan sofistikoituja menetelmiä, joilla syysuhteita on mahdollista havaita.

 

Rikollisuuden tutkimus on siis moni- ja poikkitieteellinen ala. Minkälaisilla aloilla näkisit olevan kysyntää kriminologiselle osaamiselle? Olisiko sinulla antaa neuvoja työnhakua miettiville, etenkin valmistuville opiskelijoille?

– Kriminologian opinnot valmistavat kaikkiin vaativiin asiantuntijatehtäviin, joissa tarvitaan kykyä arvioida ja kehittää turvallisuustilannetta alan tieteelliseen tutkimustietoon perustuen. Uskon keskeisten työnantajien, esimerkiksi ministeriöiden, rikosseuraamusalan ja poliisihallinnon, ymmärtävän kriminologisen osaamisen merkityksen. Myös rikoksentorjunnan alalla toimivat järjestöt hyötyvät kriminologian asiantuntemuksesta.

– Toivoisin, että tulevaisuudessa yksityinenkin sektori näkisi kriminologisen osaamisen arvon mm. yritysturvallisuuden sektorilla. Kuulisin mielellään enemmän lisää tieto- ja osaamistarpeista sillä suunnalla, hyvää yhteistyötä on jo ollut esimerkiksi yritysuhritutkimuksen kautta.

– Kriminologian opiskelussa korostaisin uusimman tutkimustiedon merkitystä ja sen koostamisen tärkeyttä, sekä kykyä arvioida tutkimusnäytön tasoa. Muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden osaajat eivät voi toistaa samoja ”iskulauseita” koko työuransa ajan. Kun erilaisia tietoväitteitä on valtavan paljon, pitäisi pystyä arvioimaan niiden tietoperustan laatua.

– Opinnoissa kannattaa ehkä jopa painottaa metodologian merkitystä, substanssitieto vanhenee nopeammin. Menetelmien opiskelu tukee työelämäosaamista. Tämä koskee sekä tiedon koostamisen metodeja että aineistojen analyysia.

– Kannattaa myös harkita maisterintutkielman tekemistä jonkin rikoksentorjuntahankkeen arvioinnin merkeissä, sellaiselle kokemukselle on kysyntää.

 

Suuret kiitokset Jannelle haastattelusta ja lämpimät onnittelut ”pyöreiden” johdosta! Merkittävälle työurallesi on jo mahtunut paljon toimintaa ja jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea onkaan luvassa tuleville vuosille!

Desistanssin gradugalleria

Gradugalleriaan on koottu kriminologian maisterintutkielmia viime vuosilta. Galleriassa maisteriksi valmistuneet kertovat graduaiheistaan, tekoprosessista, vaikeuksista, vinkeistä sekä gradun tekemisestä yleisesti. Muiden opiskelijoiden gradujen tekemis- ja ideointiprosessista lukeminen on tarkoitettu etenkin vielä graduaan tekevien tai suunnittelevien kriminologien inspiraatioksi ja avuksi.

Klikkaamalla työn nimeä voit lukea gradun. Gradugalleria päivittyy sitä mukaa kun saamme uusia töitä jaettavaksi. Ota yhteyttä Desistanssin hallituksen jäseniin, mikäli haluaisit jakaa gradusi muiden avuksi!

Tiina Malin – Rikosuutisoinnin seuraamisen yhteys rikoskäsityksiin : erityistarkastelussa uusien medioiden rooli

”Palautin oman maisterintutkielmani lähes tasan vuosi sitten, reilu vuosi maisteriseminaarini alkamisen jälkeen. Ennen seminaarin alkamista en tiennyt kovinkaan hyvin, mistä haluaisin tutkielmani tehdä ja olin myös aika avoin ehdotuksille. Minulle ehdotettiin tutkielman tekemistä liittyen silloin Krimossa käynnissä olleeseen mediahankkeeseen, jonka Kansalliseen rikosuhritutkimukseen perustuva aineisto oli tuohon aikaan jo valmistunut. Aihe kiinnosti, joten aloitin suunnittelemaan tutkielmaa sen parissa.

Kriminologian maisteriohjelmassa päätös maisteritutkielman aiheesta tehdään hyvissä ajoin ennen seminaaria, mikä on hyvä, sillä seminaari käynnistyy vauhdikkaasti ja kirjoittamisen saa aloittaa heti. Valmis tilastollinen aineisto oli mielestäni hyvä valinta, vaikka onnistuin myös laiskottelemaan sen osalta niin, että sain aineiston käsiini lopulta vasta ensimmäisen seminaarin jälkeisen syksyn alussa (eli kuukausi-pari ennen aineistoa analysoivien lukujen käsittelemisen aloittamista seminaarissa).

Tarkoituksenani oli ollut tehdä töitä gradun parissa myös kesän aikana, mutta en todellisuudessa suonut sille ajatustakaan viimeisen seminaarikerran (toukokuun alku) ja yliopistolle palaamisen (syyskuun alku) välillä. Koen tauon olleen kuitenkin hyvä asia tutkielman etenemiselle, ja vielä hyödyllisempi tauko oli seminaarin päättymisen jälkeen joulun yli kestänyt reilun kuukauden aika, jona en työtä ajatellut. Tämä tuli tarpeeseen ja auttoi työn viimeistelemisessä. Mahdollisesti tauon voisi pitää vielä aivan kirjoittamisen loppuvaiheessa, jolloin lähes valmista työtä pystyisi lukemaan uusin silmin. Itse kuitenkin halusin palauttaa gradun kevään aikana, joten en tuollaista taukoa ehtinyt pitämään.

Sain tutkielmastani arvosanaksi nelosen, mihin olin varsin tyytyväinen ja arvosana vastasi mielestäni työlle antamaani panosta. Tutkielman kirjoittaminen tuntui varsin pitkältä prosessilta, vaikka luulen ajan olleen loppujen lopuksi keskimääräistä valtsikalaisen gradun valmistumisaikaa lyhyempi. Voinkin tsempata tämän suhteen omaa graduaan kirjoittavia: gradun palauttaminen on palkitsevaa! Hermoilin itse tosin vielä ensimmäisen kuukauden arvosanaa odotellessa, mutta viimeistään sen saamisen jälkeen olo rentoutui. Vapaa-ajan määrä tuntui huimalta työssäkäymisestä huolimatta, kun päässä ei tarvinnut pyöritellä gradujuttuja.

Kootusti vinkkini gradua tekevälle ovat: yritä mahdollisuuksien mukaan ottaa välillä etäisyyttä työhön, yritä pitäytyä aiheessasi rajausten suhteen sekä uskoa omaan aiheeseen (oma mielenkiintoinenkin aihe saattaa tökkiä jossain vaiheessa työtä, mutta se täytyy vaan koittaa kestää), seminaarin ja sen tiukkojen aikataulujen loputtua koita luoda itsellesi omia deadlineja (näihin auttoi itselläni, että esimerkiksi lupasin lähettää työn ohjaajalle luettavaksi tiettynä ajankohtana) ja lopuksi: työtä voisi viimeistellä loputtomasti, mutta jossain vaiheessa se on vain pakko palauttaa. Muista, että työ arvostellaan kokonaisuutena, eivätkä vähäiset huonosti kirjoitetut kohdat varmaankaan laske sen arvoa.

Tsemppiä kaikille oman gradunsa kanssa pakertaville!”

Chris Carling – Aggredin väkivaltatyö ja rikosuran päättyminen : kriminologinen prosessiarviointi

Carlingin gradu sai arvosanan 4/5 sekä voitti Rikoksentorjuntaneuvoston opinnäytepalkinnon 2019.

Aino Jauhiainen – Searching for desistance : A process evaluation of Aggredi, a street violence-focused intervention program

 

Desistanssi ry:n hallituksen kokous maanantaina 30.3.2020

Kokous 2/2020

Kriminologian opiskelijoiden yhdistys Desistanssi ry

Zoom-kokous, ID: 220 947 569

30.3.2020 klo 17:00

Läsnäolijat: Mirva Laakkonen, Katri Kärkkäinen, Annukka Junni, Anna Raeste, Hanna Saari, Henriikka Veid, Joona Mäkelä

  1. Kokouksen avaaminen ja päätösvaltaisuuden toteaminen

     Kärkkäinen avasi kokouksen klo 17:06

  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

    Kokous on todettu lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

  3.  Esityslistan hyväksyminen

    Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi yksimielisesti

  4. Ilmoitusasiat
  • Koronaviruksen takia poikkeustila yliopistolla. Opetuskin peruttu 31.5. asti. Kritsin excu todennäköisesti peruttu, kaikki muutkin tapahtumat peruttu, ilmoitellaan jos järjestetään nettitapahtumia. Puhutaan, että voitaisiin tehdä kokoava lista peruuntuneista tapahtumista, jonka voisi jakaa ainakin sähköpostiin. Sihteeri Laakkonen tekee listan kevään peruuntuneista menoista.
  1. Järjestöasiat
  • Desistanssi ry:n säännöt nettisivuille
    Säännöt on lisätty nettisivuille
  • Toimintakalenteri 2020
    Jatkossa tapahtumat toimintakalenteriin vuosikalenteria varten. Merkataan ylös tapahtumat mitä olimme suunnitelleet ja mitkä ovat nyt peruuntuneet.
  1. Talous
  • YKA:n järjestötuki
    Saimme 400 euroa järjestötukea YKA:lta.
    Mäkelä soittanut pankkiin laskutusasioihin liittyen. Aiemman hallituksen taloudenhoitajalta voi kysyä mallia laskun tekoon. Tilinkäyttöoikeudet on saatu taloudenhoitaja Mäkelälle ja puheenjohtaja Kärkkäiselle. Keskustellaan, tulisiko ladata Nordean mobiilisovellus, jonka avulla muutkin pääsisivät käyttämään tiliä ja näin tili ei olisi sidottu kehenkään. Voitaisiin ladata kyseinen sovellus. Mäkelä ja Kärkkäinen selvittävät, miten sovelluksen saa toimimaan. Pankista myös kerrottu, että kaikille asiakkaille paketti vaihtuu jossain vaiheessa ja tulee jatkossa maksamaan enemmän. Mahdollisesti voisi vaihtaa pakettia tai pankkia, jos hinta kallistuu. Vaihto ei kuitenkaan välttämättä ole vielä tulossa tämän vuoden aikana.
  • Rahan säästäminen ensimmäisiä vuosijuhlia varten
  • YKA:lta ja HYY:ltä saadaan tukea, joten jos rahaa kertyy, voidaan säästää tulevia vuosijuhlia varten. Katsotaan, paljonko saadaan kerättyä rahaa.
  1. Tapahtumat
  • Kulttuuriexcu Porttiteatteriin?
    Siirtyy varmaan syksyyn tai ensi vuodelle. Veid kertoo että esitykset on peruttu tältä keväältä.
  • Lukuvuoden päättäjäiset Kuppalassa?
    Tapahtuma peruttu. Katsotaan, josko kesällä voisi jotain järjestää.
  • Peruuntuneet excursiot
    Sörkän vankila, Pelastakaa lapset ja Krits peruttu. Hollantilaisten vierailu on myös peruuntunut.
  • Verkkotapahtumia karanteeniajalle?
    Pohditaan, järjestetäänkö verkkotapahtumia. Raeste kertoo, että muilla järjestöillä on ollut esimerkiksi hengailuja etäyhteytenä. Junni mainitsee, että yhteishaku päättyy keskiviikkona ja vanhaan blogi-postaukseen tulee edelleen kommentteja, vaikka on tehty uusikin postaus kriminologian opintosuuntaan hakemisesta. Opintovastaava Veidillekin tullut joitain sähköposteja aiheeseen liittyen, osassa on kiitetty blogissa olevasta info-postauksesta.
    Junni ehdottaa pullakahveja siirtymähakuun liittyen. Voitaisiin järjestää vapaamuotoinen kyselytunti koskien opintosuuntaa yleensä, ei niinkään hakemiseen liittyen. Sovitaan, että Zoom-kokous pidetään ensi viikon keskiviikkona 8.4. klo 18. Paikalla ollaan noin tunnin ajan. Hallituksesta ainakin Junni ja Raeste voivat olla paikalla. Junni tekee ruotsiksi ilmoituksen valtsikan sähköposti-listoille. Raeste tekee vastaavan suomeksi. Tehdään myös Facebook-ilmoitus tapahtumalle.
    Puheenjohtaja Kärkkäinen kertoo, että Facebookissa pj-ryhmässä syksyn Kuppalapäivät jaossa. Keskustellaan, onko kiinnostusta varata Kuppalaa elo- tai syyskuussa? Syksyn uusien opiskelijoiden ilta voitaisiin pitää Kuppalassa. Varataan keskiviikot 16.9. ja 23.9., voidaan perua tarvittaessa.
  1. Tiedottaminen
  • Hallituksen esittely Desistanssin verkkosivuille ja tiedottaminen Facebookissa ja sähköpostilistalla
    On ollut puhetta että tehdään hallituksen esittely, nyt sivuilla vaan hallituksen jäsenten yhteystiedot. Sovitaan että tehdään itsestä lyhyt esittely jotka lisätään sivuille. Esittelyssä kerrotaan omasta opintotaustasta ja esimerkiksi lempirikossarja. Esittelyt lähetetään sähköpostilla Junnille ma 6.4. mennessä joka lisää ne sitten sivuille.
  1. Opintoasiat
  • Gradugalleria Desistanssin verkkosivuille?
    Suunnitellaan gradugallerian tekemistä. Olisi kätevää, jos graduja olisi yhdessä paikassa luettavissa. Gradugalleriassa voisi olla linkki E-thesikseen mistä gradun voisi käydä lukemassa. Voitaisiin lähestyä esimerkiksi sähköpostilla opiskelijoita ja kysyä lupa, saadaanko gradu laittaa sivuille. Gradugalleriaa voisi jatkossa mahdollisesti markkinoida graduseminaarissa. Raeste ottaa yhteyttä ainakin kahteen valmistuneeseen ja kysyy, voiko heidän gradunsa lisätä sivuille. Jos haluaa, voi myös lyhyesti kertoa omasta gradun tekoprosessista. Linkkiä gradugalleriaan voi jakaa sitten ainakin Facebookissa.
  1. Muut esille tulevat asiat
    Sovitaan seuraavan Zoom-kokouksen ajankohdaksi maanantai 18.5. klo 18.
  2. Kokouksen päättäminen
  • Kärkkäinen päätti kokouksen klo 18:17

Vanhoilla tutkintorakenteilla opiskelevien siirtymäaikaa pidennetty

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon siirtymäkautta jatketaan koronavirustilanteen aiheuttamien rajoitteiden vuoksi siten, että viimeinen päivä vanhojen tutkintovaatimusten mukaan valmistumiseen on 18.12.2020. Ei siis kannata huolestua, mikäli opiskelet vielä vanhoilla tutkintorakenteilla ja yliopiston poikkeustilanne on hankaloittanut opintojesi viimeistelyä.

Tämä ja muut käytännön ohjeet HY:n poikkeustilanteeseen löytyvät täältä (sivu päivittyy aina uuden tiedon myötä): https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa

Hakeminen kriminologiaan – ohjeita ja UKK

 

Mikäli etsit tietoa kriminologian opiskelusta Helsingin yliopistossa, olet saapunut oikeaan paikkaan! Kriminologian opiskelijoiden ainejärjestö Desistanssi ry on koonnut ja päivittänyt edellisestä hakupostauksestamme alle yleistä tietoa kriminologian opiskelusta Helsingin yliopistossa sekä siitä, miten sinustakin voi tulla kriminologian pääaineopiskelija. Lopusta löytyy myös kooste usein kysytyistä kysymyksistä, kannattaa käydä kurkkaamassa!

 

Mikäli haluat opiskella kriminologiaa pääaineenasi, tulee sinun hakea sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan. 

Opintosuunnasta yleisesti

Kriminologia tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Tieteenala tarkastelee laajasti eri rikoslajeja perinteisestä väkivalta– ja nuorisorikollisuudesta nouseviin rikosilmiöihin kuten kyberrikollisuuteen. Kriminologian huomio kohdistuu rikollisuuden syihin ja seurauksiin. Tutkimme rangaistuksia ja kriminaalipolitiikkaa, mutta myös ihmisten rikospelkoja, turvallisuuden tunnetta ja rikosteemaa medioissa.   

Sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa on seitsemän opintosuuntaa: kriminologia, kulutus yhteiskunnassa, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, väestötiede ja yhteiskuntapolitiikka. Kun valmistut ohjelmasta valtiotieteiden maisteriksi, sinulla on erittäin vahva erityisasiantuntemus omasta opintosuunnastasi. Lisäksi olet opiskellut yhteisiä metodiopintoja sekä vapaasti valitsemiasi ohjelman muiden opintosuuntien opintoja. 

Kriminologian opetus perustuu vahvaan perustutkimukseen. Lisäksi soveltavan kriminologian tavoitteena on antaa valmiuksia vastata kysymykseen: mikä toimii rikosten torjunnassa ja ehkäisyssä? Miten rikollisuutta voidaan vähentää ja kansalaisten turvallisuutta lisätä? 

Kriminologian opinnot antavat erinomaiset valmiudet asiantuntija– ja johtotehtäviin, jotka liittyvät turvallisuuden kehittämiseen ja rikoksentorjuntaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä – paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lukaise Desistanssin Kriminologi työelämässä –blogikirjoitus.

 

Valtiotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa.

Tutkintoon sisältyy:  

  •       opintosuuntasi syventäviä opintoja sis. maisterintutkielman 30 op 
  •       syventäviä opintoja, jotka voit valita myös ohjelman muista opintosuunnista 15-30 op 
  •       menetelmäopintoja 15-20 op 
  •       työelämäopintoja 5-15 op 
  •       valinnaisia opintoja 

Lue lisää maisteriopinnoista yleisesti.

Maisteritutkinto koostuu 120 opintopisteestä, joista maisterintutkielma ja siihen liittyvät seminaarit vievät kolmasosan (40 op). Opinnot painottuvatkin maisterintutkielman (30 op) tekoon. Kriminologista tutkimusta tehdäkseen ei tarvitse olla kvantitatiivisten menetelmien käytössä nero, mutta tilastollisten menetelmien osaamisesta on kriminologisella tutkimuskentällä etua. Kriminologiaa on voinut opiskella Helsingin yliopistossa maisterivaiheen pääaineena vuodesta 2017 alkaen. Kriminologian opiskelijoiden ainejärjestö Desistanssi ry perustettiin heinäkuussa 2018. 

 

Kriminologisia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia maisterintutkielmia on tähän mennessä tehty tai tekeillä ainakin seuraavista aihepiireistä: 

  • Perheväkivalta 
  • Kyberrikollisuus: väkivaltaisen ekstremismin narratiivit, lapsiin liittyvän seksuaalirikollisuuden neutralisaatiot, koulu-uhkaajien neutralisaatiot, virtuaalivaluuttojen verorikollisuus, verkkohuijausten uhrien henkilökohtiaset piirteet
  • Vankitutkimus: vankien näkemykset rikollisuudesta irtautumisesta, vankien tekemä vankeusaikainen rikollisuus
  • Oikeustaju: luottamus tuomioistuimiin 
  • Historiallinen kriminologia: henkirikollisuuden piirteet tietyllä ajanjaksolla 
  • Arviointitutkimus: katuväkivaltaa ehkäisevän hankkeen arviointi 
  • Yritysten kokema rikollisuus 
  • Mediakriminologia 
  • Nuorisorikollisuus ja crime drop- ilmiö: vanhempien kasvatustyylit nuorten rikoskäyttäytymisen selittäjinä, nuorten seksuaalikäyttäytymisen yhteys rikollisuuteen, musliminuorten kokemat viharikokset Suomessa

 

Kriminologian maisteriohjelmaan voi päästä kolmea reittiä pitkin: 

 

1) Siirtymäajan ilmoittautumismenettelyllä  

Helsingin yliopistossa ennen 1.8.2017 opintonsa aloittaneet, 2016-2017 tutkintovaatimusten eli ns. vanhojen opintovaatimusten mukaan kandiopintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea kriminologian maisteriohjelmaan siirtymäajan ilmoittautumismenettelyllä. Siirtymäajan ilmoittautumismenettelyllä on mahdollista hakea kriminologian maisteriopintoihin viimeistä kertaa vuonna 2020.  

 

Flammasta löydät  tarkemmat ohjeet ilmoittautumismenettelystä ja suoritettuja opintoja koskevat vaatimukset. Kandintutkinnon kokonaisuudessaan ei tarvitse olla valmis ennen maisteriopintojen alkamista.

 

Hakuaika on 1.4.-30.4., ja haku tapahtuu e-lomakkeella, joka on auki hakuaikana. Kun haku on käynnissä, e- lomakkeen löydät täältä.  Ilmoittautumismenettelyn kautta voidaan ottaa opintosuuntaan enintään 8 opiskelijaa. Tuloksista ilmoitetaan touko-kesäkuun aikana.  

 

HUOM!  Siirtymisajan ilmoittautumismenettely koskee vain kandivaiheen opiskelijoita, eli jos olet jo ennen ilmoittautumismenettelyn hakuajan alkamista valmistunut vanhasta kandiohjelmasta, sinut on siirretty automaattisesti jatkamaan opintojasi samassa maisteriohjelmassa. Kandintutkintoa ei siis kannata ottaa ulos ennen huhtikuun hakuajan alkamista, mikäli suunnittelet siirtymistä vanhasta kandiohjelmasta sisäisen hakumenettelyn kautta kriminologian maisteriohjelmaan. Desistanssi ry:n nykyisestä hallituksesta mm. Henriikka ja Katri ovat hakeneet sisäisen menettelyn kautta kriminologian opintoihin, mikäli haluat keskustella aiheesta, ota yhteyttä! 

 

2) Maisterioptioiden kautta 

1.8.2017 jälkeen aloittaneet, ns. uusien tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelevat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden kandiohjelman opiskelijat voivat hakeutua kriminologian maisteriopintoihin maisterioptioiden kautta. Lisätietoa maisterioptioista löydät täältä.

 

Kriminologian maisteriohjelmaan on maisterioptioiden kautta ilmoittautumisaika keväisin 1.4.-30.4. Voit ilmoittautua maisterioptioon, johon on erillinen hakumenettely, missä tahansa vaiheessa kandidaatin tutkintoasi sen jälkeen, kun olet suorittanut vaadittujen kriteerien mukaiset opinnot. Samaan maisterioptioon voi ilmoittautua enintään kaksi kertaa opintojen aikana. Tieto maisterioptiosta merkitään opintorekisteriin, ja valittu optio vahvistetaan maisteriopintoihin siirtymisen yhteydessä. 

 

Hakukriteerit on valitettavasti asetettu niin, ettei haussa voi hyötyä sellaisista yliopiston ulkopuolisista opinnoista, joita ei ole voitu hyväksilukea yliopistolle tai siitä, että kandityö olisi tehty kriminologisesta aiheesta. Kriteerien avulla pyritään tekemään hausta mahdollisimman tasapuolinen. Suosittelemme kuitenkin painottamaan täten haussa seuraavia asioita:
1) Perus-, aine- ja menetelmäopintoja listatessa kannattaa valita ne kurssit, joista olette saaneet parhaat arvosanat, sillä keskiarvo on haussa tärkeä. Myös opintojen etenemistahdilla on painoarvoa.
2) Muistakaa listata kriminologian johdantokurssi (SOSK-206) perus- ja aineopintoihin, mikäli olette sen käyneet!
3) Lomakkeen vaatimien perus-, aine- ja menetelmäkurssien lisäksi kurssitaulukkoon pitäisi jäädä muutama ylimääräinen rivi. Näihin kannattaa täyttää kaikki ne ylimääräiset kriminologian kurssit, joita olette saattaneet jo käydä (esim. SOSM-KL301 Kriminologian teoria tai SOSM-KL321 Kriminologian erityisala-kurssi). Jos olette suorittaneet vaikkapa vaihdossa tai jotenkin muuten kriminologian kursseja ja suoritukset on hyväksiluettu yliopistolle, myös nämä kannattaa listata sarakkeisiin.

 

3) Yhteishaun kautta 

Hae yhteishaun kautta, mikäli haet Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden ulkopuolelta! Jos siis esimerkiksi opiskelet nyt pääaineenasi kieliä, psykologiaa, oikeustiedettä tai jos opiskelet Svenska social- och kommunal högskolanissa, hae opiskelemaan kriminologiaa yhteishaun kautta. Yhteishaun kevään korkeakouluhaussa voi hakea kriminologian opintoihin Opintopolku–palvelussa, hakuohjeet ja aikataulun löydät täältä. Tietoa Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelmasta ja opintosuuntavaihtoehdoista löydät Opintopolussa täältä. Hakuaika sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan on 18.3.−1.4.2019. Valinnan tulokset ilmoitetaan kesäkuun lopussa.  

 

Yhteishakuvalinnassa tarkastellaan aikaisempien opintojesi soveltuvuutta, motivaatiotasi, kykyäsi tuottaa tieteellistä tekstiä sekä opintomenestystäsi. 

 

Sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan hakevalla tulee olla riittävä määrä maisteriohjelman opintosuunnan tieteenalan soveltuvia opintoja. Hakuperusteena olevaan tutkintoon sisältyvien tai sen lisäksi suoritettujen opintojen tulee olla sisällöltään ja suoritustasoltaan maisteriohjelman ja sen tieteenalojen kannalta soveltuvia ja tarkoituksenmukaisia, jotta ne tarjoavat riittävät valmiudet ja tiedot maisterin opintoja varten.  

 

Yhteishaussa täytettävään lomakkeeseen kannattaa tutustua huolella ennen hakemuksen lähettämistä. Painotetun keskiarvon, valinnassa huomioitavien opintosuoritusten listaaminen ja etenkin motivaatiokirje vievät todella paljon aikaa — älä siis jätä lomakkeen täyttämistä viime tinkaan! Desistanssi ry:n nykyisestä hallituksesta Annukka ja Anna ovat hakeneet yhteishaun kautta. Mikäli haluat keskustella aiheesta, laita sähköpostia!

 

Opintoneuvontaa liittyen kriminologian opintosuuntaan hakeutumiseen antaa Kruununhaan opiskelijapalvelut, kruununhaka-student [a] helsinki.fi. Suosittelemme ensin kuitenkin tutustumaan yleisiin ohjeisiin huolella. Tarvittaessa voit kääntyä myös Desistanssin hallitusten jäsenien puoleen, yhteystietomme löydät Vuoden 2020 hallituksen esittelystä.

 

UKK

 

Onko vinkkejä haussa onnistumiseen?

Ensimmäinen ja tärkein vinkki on se, että ala hahmotella motivaatiokirjettä ja sitä maisterintutkielmaehdotusta jo nyt. Tutustu myös tarkasti yllä oleviin ohjeisiin ja selvitä mahdollisimman paljon hakemisesta jo ennen sen avautumista. Kannattaa pitää exceliä tmv. kirjanpitoa niistä kursseista ja kokonaisuuksista, jotka aiot ilmoittaa soveltuviksi opinnoiksi hakulomakkeessa – pidä myös kirjaa arvosanoista ja opintopisteistä, jotta voit sitten laskea painotetun keskiarvon helposti, eikä tarvitse tihrustella opintorekisteriotetta. Selvitä myös hyvissä ajoin mitä väylää pitkin sinun tulee hakea paikkaa (yhteishaku, ilmoittautumismenettely vai maisterioptio), sillä eri hakuväyliä pitkin haetaan eri aikoihin ja hakemusten edellytykset ovat hieman erilaisia.

Kun haku alkaa, tutustu lomakkeeseen mahdollisimman pian, jotta näet sen rakenteen. Älä jätä hakulomakkeen lähettämistä viimeiseen päivään, se aiheuttaa sinulle turhaa verenpaineen nousua ja se on pahasta sekä sinulle että hakemuksellesi!

Yhteishaun maisterintutkielmahahmotuksesta: Mitään maailmaa mullistavaa aihetta ei tarvitse keksiä, mutta esseeseen kannattaa käyttää aikaa. Täydelliseen hahmotelmaan ei ole mitään suoraa mallia, mutta pään lyödessä aivan tyhjää kannattaa tutustua esimerkiksi kriminologisten tiedejulkaisujen tuoreimpiin artikkeleihin ja katsoa, mitkä asiat tällä hetkellä puhuttavat. Voi myös olla hyvä idea yhdistää kandivaiheessa käymiesi opintojen tai esimerkiksi kandityösi aihepiirejä maisterintutkielmahahmotelmaasi. Hahmotelmassa ei kuitenkaan riitä pelkkä aiheen keksiminen. Kannattaa miettiä huolella mitkä voisivat olla tarkemmat tutkimuskysymyksesi, mitä (kriminologisia) teorioita voisit käyttää aiheen tutkimisessa sekä mahdollisesti jo pohtia, mitä voisit käyttää tutkielman aineistona. Huomaa myös, että tutkimuksen täytyy olla toteutettavissa maisterintutkielman puitteissa: olisi esim. kauhean kiinnostavaa tutkia vankien radikalisaatiota, mutta gradua on aiheesta hyvin haastavaa tehdä, sillä tutkimusluparumbaan ja haastattelulitterointiin menisi liikaa aikaa, ja mahdolliset tulkkikulut pitäisi maksaa omasta pussista. Realismi siis mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

Vaikka hahmotelman on tärkeää olla hyvä ja vakuuttava, kannattaa muistaa ettei se sido sinua mihinkään. Hyvin moni nykyisistä opiskelijoista tekee tällä hetkellä graduaan aivan eri aiheesta, kuin mitä kuvasivat hahmotelmassaan. Essee mittaa lähinnä sitä, ymmärtääkö hakija, mitä kriminologinen tutkimus on ja miten gradu pääpiirteissään toteutettaisiin (kvali-/kvantitutkimus, teoriapohja, aineisto, relevanssi kriminologisen tutkimuksen kannalta).  

Summa summarum, on tärkeää, että aihehahmotelmasi on kriminologinen, toteutettava ja otat ainakin varovaisesti kantaa mahdollisesti käyttämiisi teorioihin ja aineistoihin. Muista myös oikolukea!

 

Kuinka paljon hakijoita otetaan sisään?

Sosiaalitieteiden maisteriohjelman kriminologian opintosuuntaan on vuonna 2020 aloituspaikkoja yhteensä maksimissaan 10. Näistä enintään 8 otetaan sisäisen haun ja 1-4 (tieto tarkentuu lähipäivinä) avoimen väylän (yhteishaun) kautta. Ilmoittautumismenettelyllä hakevat opiskelijat sisältyvät sisäisen haun kiintiöön vielä vuonna 2020, jonka jälkeen ilmoittautumismenettelyn käyttö lakkaa.

Desistanssi ei valitettavasti ole onnistunut saamaan yliopistolta virallisia tilastoja siitä, kuinka monta hakijaa vuosittain ohjelmaan on tullut miltäkin väylältä, joten emme osaa esittää virallisia sisäänpääsytilastoja tai -prosentteja. Epävirallisen käsityksen mukaan yhteishakuväylän kautta olisi kuitenkin tullut viime vuosina noin 20-30 hakemusta per vuosi.

Yhteishaussa sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan hakemisesta löytyy lisää tietoa täältä.

 

Mitä opintoja kriminologian maisteriohjelmaan hakemiseen vaaditaan?

Kriminologian maisteriohjelma kuuluu sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan. Yhteishaun kautta hakevalla tulee olla riittävä määrä (vähintään 35op) maisteriohjelman opintosuunnan tieteenalan soveltuvia opintoja. Hakuperusteena olevaan tutkintoon sisältyvien tai sen lisäksi suoritettujen opintojen tulee olla sisällöltään ja suoritustasoltaan maisteriohjelman ja sen tieteenalojen kannalta soveltuvia ja tarkoituksenmukaisia, jotta ne tarjoavat riittävät valmiudet ja tiedot maisterin opintoja varten. Soveltuvilla opinnoilla voidaan tarkoittaa myös soveltuvaa tutkintoa. Opintojen soveltuvuus ja niiden riittävyys arvioidaan valinnan yhteydessä. Ennakkoarvioita aikaisempien opintojen soveltuvuudesta ei tehdä.

Soveltuvat opinnot ovat tärkeitä hakemisessa, sillä opinnot lähtevät nopeasti käyntiin ja kriminologiset teoriat olisi hyvä olla hallussa viimeistään syksyn alkupuolella. Yliopisto ei voi antaa kuitenkaan soveltuvista opinnoista minkäänlaisia tarkkoja ohjeistuksia tai etukäteen arvioida, mitkä opinnot olisivat soveltuvia ja mikä on riittävästi, koska kursseja on hyvin erilaisia. Tämä on ymmärrettävää, mutta hyvin turhauttavaa! Kannattaa kuitenkin valita aihepiireiltään edes lievästi kriminologisia kursseja esim. sosiaali-, yhteiskunta- tai oikeustieteiden alta tai suorittaa mahdollisissa vaihto-opinnoissa kriminologian kursseja.

 

Soveltuvien opintojen lisäksi tulee olla suoritettuna vähintään 15 opintopistettä menetelmäopintoja, pääosin kvali- tai kvantitatiivisista menetelmistä. Menetelmäopinnot ovat erittäin tärkeitä, etenkin mikäli opintotaustasi on jostakin muualta kuin sosiaali-/yhteiskuntatieteistä, joissa menetelmäopinnot ovat yleensä pakollinen osa tutkintoa. Erityisesti AMK-tutkinnolla hakevilla sisäänpääsy voi jäädä kiinni menetelmäopintojen puutteesta, joten asian kanssa kannattaa olla tarkkana! Menetelmäkursseja voi suorittaa esim. Avoimen yliopiston kautta. Mm. täältä löytyy kursseja, joilla omaa menetelmäosaamista voi lähteä täydentämään.

 

Soveltuvien ja menetelmäopintojen lisäksi valintaan vaikuttavat aiempi opintomenestys, motivaatio ja kyky tuottaa tieteellistä tekstiä.

 

Olen hakemassa opiskelemaan tänä keväänä ja olen kahden vaiheilla psykologian ja kriminologian kanssa. Miten esim. oikeuspsykologin ja kriminologian työnkuvat eroavat toisistaan ja millainen kriminologian työnkuva käytännössä on?

Kriminologian opintosuunta aloitti vasta vuonna 2017, joten tietämystä siitä, mihin kriminologit työllistyvät, on varsin vähän. Opintosuunnastamme tähän mennessä valmistuneista yksi on kuitenkin mm. aloittanut väitöskirjan tekijänä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Se, että on tutkinto kriminologiasta, ei kuitenkaan tarkoita, että tutkijan ura olisi ainoa työllistymismahdollisuus. Sivuiltamme löytyy lyhyt katsaus siitä, mihin kriminologit voisivat työllistyä.

On pääosin itsestä kiinni, mihin haluaa kriminologian tutkinnolla pyrkiä töihin. Valinnaiset opinnot, omat kiinostuksen kohteet ja aikaisempi työkokemus vaikuttavat myös. Jos siis esimerkiksi terrorismi, ääriliikkeet ja laiton maahanmuutto kiinnostavat (tutkimusmielessä), voisi olla pyrkiä johonkin valtion virastoon töihin (esim. KRP tai Supo). Jos valtio kiinnostaa, on kuitenkin tärkeää muistaa, että ilman poliisikoulutusta kriminologit ovat siviilejä eli niitä terroristeja ei lähdetä etsimään kotikäynneillä keskellä yötä jostain ties mistä :—D Kriminologi pikemmin avustaa tällaisten asioiden tutkinnassa ja tuottaa analysoimalla, arvioimalla ja eri aineistoja koodaamalla tutkintaa tukevaa tietoa. Valtion ohella sopivia työnantajia voivat olla esimerkiksi yritykset, sillä monella suurella yrityksellä on jonkinlainen tutkimusosasto (aiheina esim. turvallisuus, yritysuhritutkimus.

 

Mikäli olet hakemassa kandivaiheeseen, muista, että Helsingin yliopistossa kriminologiaa ei voi opiskella tutkintona kuin vain maisteriohjelmassa. Kandivaiheessa voi suorittaa tällä hetkellä 2-3 kurssia (toivon mukaan syksystä 2020 alkaen hieman enemmän), jotka voi halutessaan siirtää myöhemmin maisteriopintoihin. Mikäli nimenomaan kriminologian maisteriohjelma kiinnostaa tulevaisuudessa, erinomainen pohja sille on esimerkiksi sosiaalitieteiden kandiohjelma. Mikäli sinulla on jo kandintutkinto jostakin aiheesta, voit hakea kriminologian maisteriohjelmaan kevään yhteishaussa sosiaalitieteiden maisteriohjelman kautta. Kanditutkinnon ei ole ehdottoman pakko olla sosiaalitieteistä (sosiologiasta, yhteiskuntapolitiikasta, sosiaalipsykologiasta jne.), vaan opiskelijaksi voi päästä toisenlaisellakin taustalla kuten humanistisista tieteistä, psykologiasta tai oikeustieteistä. 

 

Onko kriminologiaa mahdollista opiskella englanniksi?

Helsingin yliopistossa ei ole valitettavasti mahdollista opiskella englanniksi kokonaista tutkintoa kriminologiasta. Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa on yksi kriminologian kurssi, joka suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna ja jonka tenttimateriaali koostuu englanninkielisestä aineistosta. Ulkomailla on monia hyviä yliopistoja, jotka tarjoavat englanninkielisiä tutkintoja (esim. Iso-Britannia, USA ja jotkin Pohjoismaat).

 

Onko Helsingin yliopistossa mahdollisuutta tehdä kriminologian tohtorintutkintoa?

Kriminologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa.

 

Minulla on jo korkeakoulututkinto. Voinko hakea opiskelemaan kriminologiaa?

Voit hakea opiskelemaan kriminologiaa yhteishaun kautta. Voit tutustua hakukriteereihin täällä.

 

Millaisista opintotaustoista ihmisiä on päätynyt opiskelemaan kriminologiaa?

Suurin osa kriminologian maisteriohjelmaan tähän mennessä valituista opiskelijoista on tullut ohjelmaan valtiotieteellisestä/yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tyypillinen kandiopintotausta on sosiaalitieteissä, erityisesti sosiologiassa. Joitakin opiskelijoita on saatu humanistisesta ja oikeustieteellisestä tiedekunnastakin. Hakukelpoisuuden edellytyksenä on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto, maisteriohjelman edellyttämät soveltuvat opinnot (35 op tieteenalan opintoja ja 15 op menetelmäopintoja) ja riittävä kielitaito (opetus on ainakin toistaiseksi kokonaan suomeksi).

 

Vaikuttavatko YO-kirjoituksissa valitut aineet mahdollisuuksiin päästä opiskelemaan kriminologiaa?

Mikäli haet kriminologian maisteri- tai tohtoriohjelmaan, YO-kirjoituksissa valitut aineet eivät vaikuta millään tavalla opiskelumahdollisuuksiisi. Mikäli kuitenkin suunnittelet hakevasi sosiaalitieteiden kandiohjelmaan, YO-kirjoitusten aineet ja arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn. Kandiohjelmaan voit vuodesta 2020 lähtien hakea joko suoraan YO-todistuksella tai vaihtoehtoisesti verkkokurssiin pohjautuvalla valintamenettelyllä. Sosiaalitieteiden kandiohjelman sisäänpääsyvaatimuksista ja -pisteytyksestä löydät lisätietoa täältä.

 

Jos jotain jäi vielä askarruttamaan, ota yhteyttä hallituksemme jäseniin sähköpostitse:

Opintovastaava Henriikka Veid, henriikka.veid@helsinki.fi

Varapuheenjohtaja Anna Raeste, anna.raeste@helsinki.fi

 

Hyödyllisiä linkkejä:

WebOodista löydät kriminologian opetussuunnitelman.

Vaikket opiskelisi kriminologian maisteriohjelmassa, voit suorittaa seuraavat kriminologian opinnot osana sosiaalitieteiden maisteriohjelman valinnaisia syventäviä opintoja (kriminologian opiskelijoille nämä ovat pakollisia): Kriminologia SOSK-206 (tarjolla myös avoimessa), Kriminologian erityisala SOSM-KL321 ja Kriminologian teoria SOSM-KL301

  

Selkeää tietoa kriminologiasta ja sen tutkimuskohteista kriminologian opintosuunnan oppikirjasta: Kivivuori, J., Aaltonen, M., Näsi, M., Suonpää, K. & Danielsson, P. (2018). Kriminologia: rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus. 

 

Myös seuraavista on hyötyä kriminologiasta kiinnostuneille:  

 

Tieto maisterioptioiden hakukriteereistä päivitetty 14.4.2020.

Desistanssi ry:n hallituksen kokous torstaina 20.2.2020

Desistanssi ry:n hallituksen kokous torstaina 20.2.2020

Kaisa-kirjasto, ryhmätyötila 4038b​
Fabianinkatu 30, 00014 Helsinki ​
20.02.2020 klo 17:00​

Läsnäolijat: Anna Raeste, Hanna Saari, Henriikka Veid, Mirva Laakkonen, Katri Kärkkäinen, Annukka Junni ja Joona Mäkelä.

1. Kokouksen avaaminen​

• Kärkkäinen avasi kokouksen klo 17:01

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen​

• Kokous on todettu lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

3. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi​

• Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi yksimielisesti

4. Ilmoitusasiat​

• Ei esille tulleita ilmoitusasioita

5. Järjestöasiat​

  • Tietosuojalomakkeen päivittäminen​
    • Tällä hetkellä lomakkeessa väärien yhteyshenkilöiden tiedot. Raesteella pääsy, voi päivittää lomakkeen. Yhteyshenkilöiksi päivitetään nykyinen puheenjohtaja Kärkkäinen, varapuheenjohtaja Raeste ja sihteeri Laakkonen.
  • Tahlo-lomakkeen täyttämissuunnitelma​
    • Joitain dokumentteja jo ladattu, pestitiedot on laitettu. Muita liitteitä laitetaan lähipäivinä, ainakin turvallisen tilan periaatteet ja tietosuojaseloste.
  • Yhdistyksen kokouksen päivämäärän päättäminen, koska vuodelle 2020 pitää valita toiminnantarkastajat​.
    • Seuraavan kokouksen ajankohdasta tehdään Doodle-kysely. Toiminnantarkastajaksi voidaan pyytää vanhoja hallituslaisia.
    • Raeste vinkkaa HYYn virityspäivästä 26.2. Voi osallistua jos kiinnostusta löytyy. Virityspäivillä mahdollista saada esimerkiksi vertaistukea.
    • Valtsikatoimijat 2020 Facebook-sivulle voisi lisätä myös Desistanssin avoimia tapahtumia.

6. Talous​

  • Tilinkäyttöoikeuksien siirtäminen Joona Mäkelälle ja Katri Kärkkäiselle​
  • Kaikki puoltavat oikeuksien siirtämistä. Tilinkäyttöoikeudet luovutetaan puheenjohtaja Katri Kärkkäiselle ja taloudenhoitaja Joona Mäkelälle.
  • Ainejärjestötuen haku YKAlta 23.2. mennessä​
    • Aikaisemmin ollut puhetta että haetaan ainejärjestötukea YKAlta. Kukaan ei vastusta tuen hakemista. Raeste on tehnyt alustavan hakemuksen, hakemus hyväksytään suurimmilta osin, Raeste tekee siihen pieniä muutoksia. Hakemuksessa tulee itse ehdottaa  haettavan tuen määrää. Raeste ehdottaa 350 euroa, päätetään hakea kuitenkin 400 euroa.
    • Kangaskassien myynti
    • Kysytään aiemman hallituksen varapuheenjohtaja Malinilta kangaskasseista, jonka hallussa ne ovat. Laakkonen voi hoitaa. Kasseja voisi mahdollisesti myydä Kriminologian päivillä, riippuen miten käytännössä asia järjestyy. Desistanssilla mahdollisesti oma ständi Kriminologian päivillä, ei ole vielä varmaa.
    • Haalarimerkit
    • Ei kannata tilata tällä hetkellä lisää. Tehdään ehkä joskus myöhemmin Desistanssi-merkki, jätetään ajatus hautumaan.
    • Keskusteltiin vierailusta Noin viikon uutisiin. Mietittiin, onko kiinnostusta. Osallistujia pitäisi ilmeisesti olla 15 vähintään, saadaanko kasaan? Ei lähtökohtaisesti lähetä edistämään asiaa, katsotaan miten tilanne etenee.

7.  Tapahtumat

  • Excursio Helsingin vankilaan​
    • Veid suunnitellut excursiota. Alustava äänestys ajankohdasta on pidetty. Vierailupäivä maalis- huhtikuussa. Äänestetään kolmen eniten ääniä saaneiden päivien väliltä lopullinen ajankohta. Kun vierailupäivä on päätetty, tehdään tapahtuma Facebookkiin. Raeste voi tehdä tarvittaessa lomakkeen ilmoittautumista varten. Desistanssin jäsenet etusijalle excursiolle, etenkin jos on paljon tulijoita. Ilmoittautumisen tulisi olla mielellään sitova ja excursiolle mahtuneille ilmoitetaan pääsystä.
  • Excursio Pelastakaa Lapset ry:lle Stydin kanssa​
    • Junni tavannut Stydin työelämävastaavan. Excursion ajankohta on ke 1.4. klo 10-12 Käpylässä Pelastakaa Lapset ry:n päätoimistolla. Junni on hoitanut Stydin työelämävastaavan kanssa käytännön asioita liittyen ekskuun. Excursiossa esitellään toimintaa yleisesti ja pääpaino on digitaalisessa hyvinvoinnissa ja lasten oikeuksissa. Maaliskuussa tulee lisätietoa.
    • Vierailu Yhdenvertaisuusvaltuutetulle peruuntunut.
  • Ohi on -bileet/tervetuloa toivottaminen kriminologian opintosuuntaan valituille – yhdessä sosiaalitieteiden kanssa vai erikseen?​
    • Perinteisesti on järjestetty juhlat kandi-ohjelmaan päässeille, mietittiin pitäisikö järjestää myös maisteri-ohjelmaan päässeille? Kellään ei ole intoa osallistua. Mietitään ehkä syksyllä uudestaan kun tulee uusia opiskelijoita.
  • Sosiaalitieteiden vappupiknik 30.4. yhdessä sosiaalitieteiden kanssa?​
    • Kaisaniemen puistossa on ollut perinteisesti vappupiknik jossa vapaata hengailua. On kiinnostusta osallistua, ainakin osa osallistuu.
  • Rikosmuseoon yhdessä FAFAAn kanssa? (toteutus & ajankohta ei tiedossa) ​
    • Saari, joka hoitanut asiaa, kertoo, ettei asiaan liittyen ole tullut mitään viestiä vähään aikaan. Vierailu on vielä ajatuksentasolla. Saari ilmoittaa kun tulee lisätietoa asiaan. Fibula ry:n  puheenjohtaja on kertonut, että olisi kiinnostusta ehkä järjestää Desistanssin kanssa jotain.
  • Excursio Kritsille 21.4.​
  • Ilmoittautuneita nyt 6-7. Kärkkäinen kysyy Kritsistä, onko mahdollista osallistua excursiolle ilmoittautumisajankohdan jälkeenkin, jos viime tipassa haluaisikin joku tulla mukaan. Excursio on klo 10-12. Kertovat Kritsillä säätiön toiminnasta. Tehdään vierailusta juttu blogiin.

• Raeste kertoo, että Kuopion sosiaalitieteilijöitä tulossa vierailulle 2.4. Helsinkiin ja Kuppalassa järjestetään illanvietto. Desistanssi ei osallistu.

8. Tiedottaminen​

  • WhatsApp-ryhmän rauhoittaminen vain järjestöasioista tiedottamiseen
  • Mietitään, mikä olisi oikea kanava tiedottaa järjestön sisäisitä asioista. WhatsAppista vaikea löytää linkkejä. Kärkkäinen ehdottaa että tehtäisiin kaksi WhatsApp-ryhmää, virallisille ja epävirallisille asioille. Facebook-ryhmä voisi kuitenkin olla parempi virallisille asioille koska sieltä helpompi löytää esimerkiksi linkkejä. Päätetään, että tehdään suljettu Facebook-ryhmä hallitukselle. Raeste tekee Facebook-ryhmän.

9. Opintoasiat​

  • Leidenin yliopiston kriminologian opiskelijoiden kestitseminen 8.4.-14.4.2020​
    • Leidenin yliopiston kriminologian opiskelijat tulossa vierailulle Helsinkiin. Matti Näsi on aikonut pitää luennon vieraille torstaina 9.4. Näsi kysynyt, onko Desistanssin hallituksella mahdollisuutta kestitä hollantilaisia vieraita. Voisimme järjestää heille ainakin kampuskierroksen. Sen jälkeen olisi mahdollista mennä istuskelemaan johonkin, esimerkiksi Thirsty Scholariin. Saari, Raeste ja Kärkkäinen ainakin pääsevät paikalle. Laakkonen ehdottaa, että vieraille voisi myydä haalarimerkkejä. Vierailusta tehdään blogipostaus.
    •Viestintäsuunnitelma yhteishausta ​
    •Junnille tullut kiinnostuneilta kyselyjä sähköpostiin liittyen kriminologian opiskeluun. Voidaan tehdään samanlainen blogipostaus kuin aiempi liittyen kriminologian opintosuuntaan hakemisesta. Hakijatilastoja kysytään usein, selvitetään asiaa ja kysytään Matti Näsiltä olisiko mahdollista saada jotain tilastoja liittyen kriminologian hakuun. Kaivattaisiin ainakin tilastoja yhteishaun ja sisäisen haun kautta hakeneista sekä hakukriteereistä. Raeste aikoi kysyä Näsiltä. Infoa hakuun liittyen on yliopiston sivuilta vaikea löytää. Blogiin tehdään postaus usein kysytyistä kysymyksistä liittyen hakemiseen. Opiskeluun liittyvät kysymykset kannattaisi jatkossa suunnata hallituksen sähköpostiin kun blogiin ne voivat hukkua. Veid ja Raeste voivat vastata jatkossa tuleviin kysymyksiin, Junni lähettää heille usein tulleita kysymyksiä. Blogiin tehdään oma osio hakemiseen liittyville asioille, Mäkelä tai Raeste voi tehdä.

10. Muut esille tulevat asiat​

  • Kuulumiset sosiaalitieteiden puheenjohtajien tapaamisesta​
    • Kärkkäinen ja Raeste olivat paikalla. Olivat innokkaita yhteistyöhön Desistanssin kanssa. Alustavasti ollut puhetta siitä, onko kiinnostusta mennä The Amazing Sos Race-tapahtumaan syksyllä pitämään rastia fukseille.  Jos mennään, voitaisiin pitää ehkä jokin rikosaiheinen tietovisa rastilla.
  • Valtsikan ainejärjestöjen nakkilista​
    • Ei koske Desistanssia, ei tarvitse osallistua.
  • Yhteistyö Kontakti ry:n kanssa​
  • Kontaktilaiset ovat lähestyneet meitä ja haluaisivat tehdä meidän kanssa yhteistyötä. Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä. Voitaisiin pitää esimerkiksi excursioita ja peli-iltoja yhdessä, mahdollisesti esimerkiksi jokin kulttuuri-aiheinen eksku tai työelämään liittyvä excursio.

11. Kokouksen päättäminen

  • Kärkkäinen päätti kokouksen klo 18:46.

 

Desistanssi ry:n vuosikokous keskiviikkona 22.1.2020

Kriminologian opiskelijoiden yhdistys Desistanssi ry:n vuosikokous

Aika: 22.1.2020

Paikka: Oppimiskeskus Aleksandria, ryhmätyötila 329

Läsnäolijat: Katri Kärkkäinen, Joona Mäkelä, Hanna Saari, Henriikka Veid, Annukka Junni, Inka Järvikangas, Tiina Malin, Senja Peltola, Inari Torppa, Aino Jauhiainen, Tommi Ostrovskij, Mirva Laakkonen.

Esityslista

1. Kokouksen avaaminen

 Katri Kärkkäinen avaa kokouksen klo 17:07.

2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokous on laillisesti kutsuttu koolle ja päätösvaltainen.

3. Esityslistan hyväksyminen

 Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

4. Valitaan kokouksen puheenjohtaja

 Katri Kärkkäinen valitaan kokouksen puheenjohtajaksi.

5. Valitaan kokouksen sihteeri

 Mirva Laakkonen valitaan sihteeriksi.

6. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa

 Inka Järvikangas ja Tiina Malin valitaan pöytäkirjantarkastajiksi.

7. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa

 Valitaan kaksi äänenlaskijaa, jos tulee äänestystilanne.

8. Esitetään vuoden 2019 toimintakertomus sekä tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto

Tiina Malin esittelee vuoden 2019 toimintakertomuksen.

Yleistä: Viime vuosi ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, kun Desistanssi ry ollut toiminnassa. Vuoden aikana panostettiin perusasioihin, liityttiin HYY:n piiriin ja pidetty yhteyttä myös kriminologian opetushenkilöstöön. Vuoden vaihteessa jäseniä 30. Yritetty tehdä Desistanssi ry:tä tunnetuksi valtsikassa. Tommi Ostrovskij huomauttaa, että Desistanssi ry:n nimi lisätty valtsikan lippuun. Myös Aimo Annoksessa mainittu Desistanssi ry:n tiedot.

Talous: Senja Peltola kertoo taloustilanteesta. Ensimmäinen vuosi, kun haettiin HYY:n toiminta-avustusta. HYY myönsi 200 euroa toiminta-avustusta ja 80 euroa saatu joululahjojen paketoinnista. Yritetty vakiinnuttaa toimintaa, mutta toiminta ollut kuitenkin suhteellisen pientä. Pankin palvelumaksuihin mennyt huomattava osa tuotoista. Järjestetty pikkujoulut virkistystoimintana. Tili jäi vuonna 2019 31,62 euroa ylijäämäiseksi. Tehty tuotemyyntiin liittyviä hankintoja.

Työelämä: Yhteisexcu järjestetty Stydin kanssa ja liitytty erilaisiin Facebook-ryhmiin. Kaksi työelämäexcua, Heuniin ja THL:le, joista THL yhdessä Stydin kanssa. Heuni 9 osallistujaa, THL 8 osallistujaa. Annukka Junni julkaissut vierailuista blogikirjoitukset nettisivuilla.

Kulttuuri: 3 osallistujaa Doc Point -exculla ja 4 osallistujaa Rakkautta ja Anarkiaa-exculla. Jaettu kulttuurisuosituksia ja tehty lempirikossarjapostaus blogiin. Tiina Malin ollut radiohaastattelussa ja kirjoittanut haastattelusta postauksen nettisivuille.

Opinnot: Senja Peltolan vetämässä lukupiirissä osallistujia 4, mutta osallistujamäärä vaihdellut. Tehtiin excu Kriminologiseen kirjastoon, joka osoittautui pidetyksi. Kriminologisesta kirjastosta voi tiedustella myös artikkeleita, joita yliopistolla ei ole. Blogissa julkaistu kriminologian opiskelun hakuprosessiin liittyvä postaus, johon liittyen tullut paljon kommentteja ja kysymyksiä myös sähköpostilla.

Tapahtumat: Olimme mukana Welcome Fair-avajaiskarnevaaleissa, jossa oli kiinnostuneita kyselijöitä ja saatu muutamia uusia jäseniä sähköpostilistalle. Osallistuimme tutkimuksen iltapäiviin ja osallistujina melkein kaikki syksyn uudet opiskelijat. Desistanssi ry: on ollut mukana Kannunvalajat ry:n yhdenvertaisuussuunnitelman koostamisessa ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty osaksi Desistanssi ry:n toimintaa ja ongelmatilannelomake löytyy nettisivuilta.

Tiedotus: Tiedotettu suomeksi ja ruotsiksi. Englanniksi tiedottamiselle ei ole toistaiseksi ollut tarvetta.

Ympäristö: Desistanssi ry:n julistetta käytetty jo kaksi kertaa Welcome Fairilla. Muutenkin olemme olleet suhteellisen ympäristöystävällisiä. Pikkujoulut järjestettiin ravintolassa, joten ei tullut roskaa. Pikkujouluissa 14 osallistujaa, mikä on ennätysosallistujamäärä.

Toiminnantarkastajan lausunto: Aino Jauhiainen on toiminut toiminnantarkastajana vuonna 2019 ja esittelee toiminnantarkastajan lausunnon. Toiminta ollut aktiivista ja järjestön etujen mukaista. Järjestö pyrkinyt laajentumaan, enemmän asioita saatu aikaan ja yhteistyötä kehitetty muiden tahojen kanssa. Hienoa, että Desistanssi ollut mukana kehittämässä yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Kehotetaan myös jatkossa miettimään esteettömyyteen ja ruotsin kieleen liittyviä asioita, turvallisen tilan luomista sekä ottamaan huomioon ajankohtainen keskustelu rasismista Helsingin yliopistolla. Kokoukset ovat olleet hyviä ja on toimittu yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Tilintarkastaja hoitanut tehtävänsä hyvin ja on ottanut huomioon, että tili jäänyt alijäämäiseksi (selittyy tuotemyynnillä). Ei huomautettavaa. Erityismaininta hyvistä excuista Heunille ja THL:lle. Kehotetaan osallistumaan Kriminologian päiville joulukuussa 2020. Hyvin infottu harkkapaikoista ja muista mahdollisuuksista alaan liittyen, laajasti tuotu esiin mahdollisuuksia tutustua kriminologian aihepiiriin. Ei ole rikottu yhdistyslakia eikä sääntöjä.

9. Käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma

Katri Kärkkäinen esittelee toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelma ei eroja juurikaan viime vuodesta. Toiminnan painopisteet opiskelijoiden edunvalvonnassa, opinto- ja työelämäasioissa, unohtamatta yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioita ja virkistystoimintaa. Voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Jatketaan toimintamallien kehittämistä, jotta toimintaan tulisi rakenne. Tavoitteena selkeä ja jäsentynyt toiminta. Toivotaan lisää kriminologiasta kiinnostuneita jäseniä toimintaan mukaan. Talouteen liittyen toiveena, että saataisiin mahdollisesti enemmän rahaa ja haetaan YKA:lta toiminta-avustusta. Ei haeta tilaa/avainta Kannuklusterille, koska ei järjestetä vuosijuhlia tai sitsejä. Haetaan avainta Kuppalaan ja mennään Kuppala-koulutukseen, jotta voitaisiin käyttää tilaa yhteisiä iltoja ja tapahtumia varten. Tiedotus ollut suomeksi ja ruotsiksi, mutta tärkein tiedotus vain suomeksi. Tiedotus ruotsiksi myös jatkossa.

10. Vahvistetaan talousarvio ja määrätään jäsenmaksun suuruus

Joona Mäkelä esittelee talousarvion. Haetaan YKA:lta ja HYY:ltä toiminta-avustuksia. HYY:ltä saatu vuonna 2019 ja toivotaan myös tänä vuonna vähintään 200 euroa. Kulttuurimenoihin budjetoidaan, jotta voitaisiin esimerkiksi sponsoroida leffalippuja jäsenistölle. Kangaskasseja ja merkkejä ei tehdä tänä vuonna, vaan myydään vanhat ensin pois. Virkistysmenoihin budjetoitu enemmän kuin viime vuonna eli 100 euroa. Toiminnan kasvaessa enemmän tapahtumia ja arviona, että tilikauden lopussa 80 euroa ylijäämää. Päätetään, että ei peritä jäsenmaksua myöskään vuonna 2020.

11. Muut esille tulevat asiat

PRH: päivitetty vuoden 2020 tiedot. Tilinkäyttöoikeudet pitää siirtää Katri Kärkkäiselle ja Joona Mäkelälle, mikä hoidetaan seuraavassa kokouksessa. Tietosuojaselosteessa väärät yhteyshenkilöt, jotka päivitetään seuraavassa kokouksessa. Katri Kärkkäinen täyttää Tahlon ja laittaa sinne vuoden 2019 ja 2020 hallituksen dokumentit.

  • Inka Järvikangas muistuttaa ensi viikon ekskursiosta yhdyskuntaseuraamustoimistoon. Tällä hetkellä ilmoittautuneita 6. Pohditaan, tulisiko ylijääneitä paikkoja jakaa valtsikan Facebook-sivuilla. Ekskursion paikat kuitenkin ensisijaisesti kriminologian opiskelijoille.
  • Yhdenvertaisuus- ja ongelmatilannelomake pitää päivittää.
  • Inka Järvikangas kertoo Jannen pyytäneen mainitsemaan, että Suomen Kriminologinen Yhdistys järjestää Kriminologian päivät 14.-15.12.2020. SKY:n jäsenille, jotka ovat perustutkinto-opiskelijoita, Kriminologian päivät ovat maksuttomat. SKY:n jäsenyys 10 euroa/vuosi perustutkinto-opiskelijoille. Kriminologian päivillä voi myös esitellä omaa gradua. Kriminologian päiville tullaan rekrytoimaan 10 avustajaa, palkkioksi saa hupparin ja työtodistuksen halutessaan. SKY:llä suunnitteilla toukokuussa samankaltainen tapahtuma kuin Veli Verkko -luento.
  • Aino Jauhiainen kertoo, että Näköaloja oikeuspolitiikan tutkimukseen -kurssilla 12.2.2020 Metsätalolla luento valvontarangaistukseen liittyen. Vaikkei osallistuisi kurssille, voi tulla kuuntelemaan luentoa.
  • Hanna Saari kertoo, että 5 henkilöä äänestänyt Facebook-sivuilla olevassa äänestyksessä DocPointin Sunless Shadows -elokuvaa. Jos lähtijöitä on tarpeeksi, on mahdollista ostaa lippupaketti. Aikaa äänestää on huomiseen (23.1.2020) asti, jonka jälkeen äänestys elokuvan ajankohdasta.

    12. Päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle

Hyväksytään ja myönnetään.

13. Kokouksen päättäminen

Katri Kärkkäinen päättää kokouksen klo 17:59.

 

 

Kriminologian opiskelijoiden yhdistys Desistanssi ry:n säännöt

Säännöt


Yhdistyksen nimi on ”Kriminologian opiskelijoiden yhdistys Desistanssi ry”. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä käytetään epävirallista lyhennystä Desistanssi.


Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Helsingin yliopistossa kriminologiaa opiskelevien henkilöiden yhdyssiteenä, edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä valvoa heidän etujensa toteutumista yliopistossa. Yhdistys pyrkii myös osaltaan edistämään kriminologian tieteenalan näkyvyyttä yhteiskunnassa.


Päämääränsä toteuttamiseksi yhdistys järjestää tarkoitusperiään vastaavaa toimintaa, kuten keskustelutilaisuuksia, opintoneuvontaa, illanviettoja ja tutustumiskäyntejä. Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen tapahtuu pääasiassa yhdistyksen omalla sähköpostilistalla ja sosiaalisen median kanavissa. Yhdistyksen yhteistoiminnasta muiden yhdistysten kanssa ja sen liittymisestä niihin päättää yhdistyksen kokous.


Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus kantaa jäsenmaksuja sekä ottaa vastaan lahjoituksia.


Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan perustutkintoopiskelijat. Muuta kuin valtiotieteitä Helsingin yliopistossa opiskelevat perustutkinto-opiskelijat voivat hakea halutessaan yhdistyksen jäseniksi. Myös yliopiston henkilökunta ja jatko-opiskelijat voivat hakea jäsenyyttä. Hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

Hallituksen tulee pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sääntömääräinen vuosikokous.


Yhdistyksen toimeenpanevana elimenä toimii ja yhdistystä edustaa hallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja ja sihteeri sekä 0–5 muuta jäsentä.

Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan ja säännöissä mainittujen tarkoitusperien mukaisesti, huolehtia yhdistyksen varainhoidosta sekä valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokoukset ovat jäsenistölleen avoimia, ellei toisin päätetä. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme päivää ennen kokousta ilmoittamalla asiasta yhdistyksen sähköpostilistalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä on läsnä.


Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja tai taloudenhoitaja yksin tai muut hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.


Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään tammi-toukokuussa ja vaalikokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräisen kokouksen voi kutsua koolle hallitus, jos vähintään 1/10 jäsenistä sitä tietyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.


Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä. Kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle sääntöjen mukaan. Kokous on laillinen, jos kokouskutsu on julkaistu vähintään 5 päivää aikaisemmin yhdistyksen virallisella sähköpostilistalla.

10§
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja
2. valitaan kokouksen sihteeri
3. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. valitaan kaksi ääntenlaskijaa
5. esitetään toimintakertomus sekä tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
7. käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma
8. vahvistetaan talousarvio ja määrätään jäsenmaksun suuruus
9. käsitellään muut esille tulevat asiat

11§
Yhdistyksen vaalikokouksessa valitaan hallituksen jäsenet sääntöjen 6§:n mukaisesti. Hallitus astuu toimeensa 1. tammikuuta. Vaalikokouksessa valitaan 1-2 toiminnantarkastajaa ja 1-2 varatoiminnantarkastajaa.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

12§
Sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa vain, jos siitä on kokouskutsussa mainittu. Päätös on tehtävä vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä.

13§
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa samalla tavoin kuin sääntöjen muuttamisesta on säädetty. Yhdistyksen purkautuessa ratkaistaan sen viimeisessä kokouksessa, miten yhdistyksen varat on käytettävä
yhdistyksen tarkoitusperiä lähellä olevien toimintamuotojen kehittämiseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Kiinnostuksen kohteena rikollisen käyttäytymisen mahdollinen geneettinen periytyvyys

Kiehtooko sinua tutkimustyön monitieteisyys ja rikollisuuden ylisukupolvinen jatkuvuus? Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) tarjoaa nyt tohtorikoulutettavalle tai tutkijatohtorille paikan kriminologian apulaisprofessori Antti Latvalan tutkimusryhmässä. Haku on nyt käynnissä ja se päättyy 22.03.2020.

Latvala ystävällisesti vastaili kysymyksiini siitä, mitä tutkimusprojekti tulee pitämään sisällään ja miksi tutkimustieto geneettisten tekijöiden vaikutuksista rikosalttiuteen on oleellista myös kriminologiassa.

 

Kuka olet, mistä tulet, miten päädyit alalle ja mitä nyt teet?

Olen kriminologian uudehko apulaisprofessori – aloitin tehtävässä elokuussa 2019. Taustani on psykologiassa, ja väittelin vuonna 2011 nuorten aikuisten päihdehäiriöistä.

Olen tehnyt etenkin päihde- ja mielenterveyshäiriöihin liittyvää epidemiologista ja käyttäytymisgeneettistä tutkimusta Suomessa ja Ruotsissa. Päihdeongelmien tutkimuksen kautta kiinnostuin antisosiaalisesta käyttäytymisestä laajemminkin, mitä kautta päädyin tutkimaan myös rikollisuutta.

Tällä hetkellä teen tutkimusta yhdessä tutkimusryhmäni kanssa (2 tohtorikoulutettavaa ja 2 väitellyttä tutkijaa) ja opetan kriminologian maisteriohjelmassa.

Antti Latvalan & Karri Silventoisen toimittama Käyttäytymisgenetiikka. Geeneistä yhteiskuntaan.

Latvalan julkaisuja voit käydä vilkaisemassa esimerkiksi täältä https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/antti-latvala

 

Mitä on käyttäytymisgenetiikka?

Käyttäytymisgenetiikka on monitieteinen ala, joka tutkii geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksia psykologisiin piirteisiin, käyttäytymiseen ja niihin liittyviin tekijöihin. Käyttäytymisgenetiikka pyrkii selvittämään näissä ilmiöissä havaittavien yksilöiden välisten erojen syitä. Käyttäytymisgenetiikan tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimukset, joissa hyödynnetään tietoa sukulaisuussuhteista, sekä molekyyligeneettiset tutkimukset, joissa hyödynnetään mitattua DNA-tietoa.

 

Melko selkokielinen artikkeli kaksos- ja adoptiotutkimuksista niille, joita konsepti kiinnostaa enemmän http://www.psychologywizard.net/adoption–twin-studies-ao1-ao2-ao3.html

 

Kuvahaun tulos: twins movie

 

Miksi ja miten käyttäytymisgenetiikkaa voidaan hyödyntää kriminologiassa?

Käyttäytymisgenetiikan tutkimusten perusteella tiedetään, että geneettiset erot selittävät ihmisten välisiä eroja lähes kaikissa ilmiöissä. Tyypillisesti perimän selitysosuus on n. 50 %, mutta tämä vaihtelee eri ilmiöiden välillä ja voi myös olla erilainen eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Rikollisuus ja siihen liittyvät yksilön ominaisuudet eivät ole tästä poikkeus, vaan erot perinnöllisessä riskissä selittävät osittain myös näitä ilmiöitä. Tämän seikan ymmärtäminen on keskeistä kriminologialle, kun pyritään selvittämään rikollisuuden syitä ja seurauksia. Käyttäytymisgenetiikan näkökulmasta yksilöiden päätyminen erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin ei ole satunnaista, vaan heijastelee heidän valintojaan, piirteitään ja taipumuksiaan, joilla on osittain geneettistä taustaa. Tämä valikoituminen on syytä huomioida, jos halutaan esimerkiksi selvittää jonkin oletetun riskitekijän syy-yhteyttä rikollisuuteen tai vaikkapa jonkin intervention vaikutusta.

 

Mitkä ovat tämänhetkiset haasteet tutkimustyössä?

Monen tyyppistä dataa on nykyään saatavilla entistä enemmän ja helpommin. Kuten vaikkapa sairauksien riskiä, myös käyttäytymistä voidaan yrittää ennustaa yhdistelemällä yksilöön liittyviä tietoja monista eri lähteistä. Tällaisten ennustemallien kehittely laajenee varmasti tulevaisuudessa, ja mukaan otetaan entistä enemmän myös geenitietoa. Suuri haaste on kuitenkin edelleen syiden ja seurausten (kausaliteetin) ymmärtäminen. Ennustaminen on arvokas päämäärä sinänsä, mutta tieteen keskeisiä pyrkimyksiä on kuitenkin ymmärtää mekanismeja: miten ja miksi ilmiöt liittyvät toisiinsa. Tämä koskee myös kriminologiaa.

 

Mitä alkavaan tutkimusprojektiin kuuluu?

Projektissa käytetään ruotsalaisia (ja ehkä myös suomalaisia) laajoja rekisteriaineistoja, joissa on tietoa mm. rikostuomioista, -epäilyistä ja rangaistuksista, sekä monista muista ilmiöistä kuten psykiatrisista diagnooseista, lääkityksestä ja sosioekonomisista tekijöistä koko väestössä usean kymmenen vuoden ajalta. Projektissa hyödynnetään erilaisia perheasetelmia, kuten esimerkiksi sisarus- ja serkusanalyysejä, ja pyritään selvittämään vanhempien rikollisuuden ja vankilatuomioiden yhteyksiä mm. lasten kehitykseen ja mielenterveyteen. Toivon mukaan näistä tilastollisista yhteyksistä päästään myös askel eteenpäin kohti mahdollisten syy-yhteyksien kartoittamista ja kvantifiointia.

 

Suurkiitos Antille vastauksista!

Koko tiedotteen ja hakuohjeistuksen avoimena olevasta tohtorikoulutettavan/tutkijatohtorin paikasta löydät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/doctoral-candidate-or-postdoctoral-researcher-at-the-institute-of-criminology-and-legal-policy-krimo

! Hakea voit siis 22.03.2020 asti !

 

Mikäli käyttäytymisgenetiikka alkoi juuri kiinnostaa enemmän, voit vaikka alkajaisiksi katsoa oheisen taltioinnin Antti Latvalan erinomaisesta luennosta 🙂