Kysymyksiä ja vastauksia kriminologian opintojen kyselytunnilta
Desistanssi ry järjesti Kriminologian opintojen kyselytunnin Zoomissa 2.9.2020. Kriminologian opintojen kyselytunti oli suunnattu niille, jotka ovat kiinnostuneita kriminologian opiskelusta Helsingin yliopistossa. Kyselytunnilla kysymykset liittyivät pitkälti hakemiseen kriminologian maisteriohjelmaan, mutta myös kriminologien sijoittumiseen työelämään sekä Desistanssi ry:n hallitustoimintaan.
Alhaalta löydät kyselytunnilla esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia. Emme osanneet vastata kyselytunnilla kaikkiin esitettyihin kysymyksiin, mutta yhteistyössä yliopiston lehtori Matti Näsin kanssa olemme saaneet koottua vastaukset loppuihinkin kyselytunnilla esitettyihin kysymyksiin.
Muistutuksena vielä, että lisää infoa kriminologian opiskelusta Helsingin yliopistossa löydät Helsingin yliopiston nettisivuilta ja Desistanssi ry:n nettisivuilta kohdasta Opiskelijaksi. Desistanssi ry:n nettisivuilta löydät myös Kriminologian maisteriohjelman hakijatilastot.
Kriminologian maisteriohjelmaan hakeminen
1) Suositteleeko Desistanssi ry tiettyä pääainevalintaa?
– Emme voi ainejärjestönä suositella tiettyä pääainevalintaa. Pääainevalinnalla ei myöskään ole vaikutusta kriminologian maisteriohjelmaan pääsemisessä, vaan kyse on siitä, että on suorittanut vaadittavan määrän soveltuvia opintoja sekä menetelmäopintoja. Näistä opintovaatimuksista on kerrottu tarkemmin Desistanssi ry:n Opiskelijaksi-sivulla (https://blogs.helsinki.fi/desistanssi-ry/opiskelijaksi/). Usealla hakijalla hakuyritys on kaatunut nimenomaan menetelmäopintojen puuttumisen, joten niiden osalta kannattaa olla tarkkana. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden kandiohjelman opiskelijoiden (jotka hakevat maisterioptiohaussa) tulee olla suorittanut 15 op kriminologian kanditason kursseja sekä suositeltavaa on, että olet käynyt myös kriminologisen kandiseminaarin (tietoa kursseista täällä: https://blogs.helsinki.fi/desistanssi-ry/opintoasiat/).
Kriminologinen kandityö ei ole valintakriteeri kriminologian maisteriohjelmaan pääsemisessä, mutta kriminologisesta kandityöstä on hyötyä kriminologian maisteriopinnoissa. Kriminologisessa kandiseminaarissa pääset tutustumaan vielä syvemmin kriminologiseen tutkimukseen ja vielä sellaisesta kriminologisesta aiheesta, joka kiinnostaa erityisesti sinua! Kriminologinen kandityö voi toimia myös pohjana gradulle.
Summa summarum: suorita vaadittava määrä soveltuvia opintoja ja menetelmäopinnot sekä kriminologian kursseja hyvällä opintomenestyksellä eikä kriminologisen kandityön tekemisestä ole ainakaan haittaa!
2) Kuuluuko SOSK-ohjelmaan riittävä määrä menetelmäopintoja kriminologian maisteriohjelman hakua silmällä pitäen?
– Kyllä. Sosiaalitieteiden kandiopinnot tekemällä saa riittävät menetelmäopinnot kasaan.
3) Olen itse tehnyt kasvatustieteiden kandin, johon kuului 10 op menetelmäopintoja. Pitäisikö menetelmäopintoja saada sen päälle vielä lisää? Lisäksi tiedättekö kasvatustiedepohjalta tulleita opiskelijoita, millaiset mahdollisuudet tällä on?
– 10 op menetelmäopintoja ei pelkästään riitä. Yhteishaun kautta hakiessa menetelmäopintoja tulee olla 15 op, minkä lisäksi kannattaa tarkastaa, että kurssit ovat menetelmiltään kriminologian ohjelmaa vastaavia (esim. siis laadullisia tai määrällisiä menetelmiä, vaikkapa sosiaalityön käytännön työhön valmistavat (muut) menetelmäkurssit eivät ole välttämättä soveltuvia. Lisäksi soveltuvia opintoja tulee olla suoritettuna 35 op, ja ne voivat olla muodoltaan esimerkiksi kriminologiaa, sosiaalitieteitä tai vaikkapa soveltuvia oikeustieteen opintoja. Käsityksemme mukaan esimerkiksi kasvatustieteiden opinnot eivät ole suoraan soveltuvia opintoja, vaikka teoriassa menevätkin varsin lähelle aiheiltaan.
3) Pitääkö olla siis käytynä koko toi 15 op kriminologian kokonaisuus kandissa, että voi hakeutua maisterivaiheen kursseille, vai voiko niille päästä jo kesken kandivaiheen kriminologian opintojen?
– Peruskurssi tulisi olla käytynä. Mikäli osallistujakiintiö ei ole maisterikursseilla ollut täynnä, niin yleensä kursseille on voinut päästä mukaan. Osallistumismahdollisuudet kursseille voi ja kannattaa varmistaa silti kurssivetäjiltä.
4) Kysymys Hannalle: Miten olet suunnitellut yhdistäväsi arkeologian opintoja/forensista arkeologiaa kriminologian opintoihin?
– Mielestäni kriminologian teemojen tuntemus on keskeinen tiedon kulmakivi niille, jotka ovat kiinnostuneet rikollisuuden tutkimuksesta, sillä tieteenalan huomio kohdistuu rikollisuuden syihin ja seurauksiin, tekijöihin ja uhreihin. Itse olen kiinnostunut bioarkeologisen aineiston tutkimuksesta historiallisen kriminologian viitekehyksessä sekä vainajiin liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä. Esimerkiksi Briteissä on koulutusohjelmia, jotka yhdistävät arkeologiaa ja kriminologiaa ja niissä keskitytään mm. rikollisuuden muuttuvaan luonteeseen sekä näiden muutosten taustalla oleviin sosiaalisiin, poliittisiin, historiallisiin ja yksilöllisiin tekijöihin. Kriminologian opiskelu Suomessa voi siis avata polkuja ulkomaille jatko-opintoja ajatellen. Sanoisin, että arkeologian lisäksi kriminologia soveltuu hyvin myös muihin kulttuurien tutkimuksen alueisiin, kuten esimerkiksi alue- ja kulttuurintutkimukseen (järjestäytynyt rikollisuus, media), taidehistoriaan ja museologiaan (väärennökset) tai vaikkapa uskontotieteeseen (kultit, sarjamurhaajan jumalallisuuskäsitys). Väittäisin, että kriminologian opinnot myös näyttävät varsin hyvältä paperilla ja niiden avulla opiskelija voi osoittaa motivoituneisuuttaan johonkin ei-niin-tavanomaiseen harjoittelupaikkaan hakiessaan.
5) Onko siis kriminologian maisteriopiskelijoita ylipäänsä varsin vähän kaikkiaan?
– Kyllä. Tänä vuonna kriminologian maisteriopiskelijoita aloitti 13, yleensä aloittaneita on ollut noin 8-10.
6) Mikä tuo kriminologinen kandiseminaari siis oli? Eli kandin voi tehdä kriminologiasta, vaikka sitä ei voikaan opiskella kandivaiheessa pääaineena?
Kriminologinen kandiseminaari on kuin tavallinen sosiaalitieteiden kandiohjelman kandiseminaari (löytyy myös ihan samalla kurssikoodilla), mutta siihen osallistuminen vaatii kriminologian kandiopintojen 15 op:n kokonaisuuden suorittamisen (https://blogs.helsinki.fi/desistanssi-ry/opintoasiat/) sekä tietysti sen, että kandin aihe on kriminologinen. Seminaari löytyy kurssivalikoimasta kandiseminaarin kurssisivuilta yhtenä ryhmävaihtoehtona (kandisemmaan siis on ilmoittautuessa pakko valita yksi ryhmä). Ryhmä on selkeästi merkattu nimellä Kriminologia ja sen vetäjänä toimii ainakin keväällä 2021 Maiju Tanskanen.
7) Tarkoittaako ilmoittautumishaku siis sitä, että väistämättä pääsee siihen ohjelmaan?
– Ei tarkoita, vaan kyseisen väylän kautta otetaan maksimissaan 8 opiskelijaa, jotka siis ovat täyttäneet hakukriteerit. Ilmoittautumismenettely on tarkoitettu ennen vuotta 2017 opiskelunsa aloittaneille. Kyseinen väylä on koronasta johtuen auki vielä syksyn 2020, jonka jälkeen ohjelmaan voi hakea ainoastaan maisterioption ja yhteishaun kautta.
Tuolta vielä tarkemmat ohjeet ilmoittautumismenettelyn osalta: https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/valtiotieteellisen-tiedekunnan-koulutukset
8) Katsotaanko kaikkien opintojen keskiarvoa vai vain tiettyjen? Millaisella keskiarvolla on päässyt maisteriohjelmaan?
– Tässä ilmeisesti tarkoitettiin maisterioptiota. Arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat kriteerit:
- sosiaalitieteiden perus- ja aineopintokokonaisuuksista 35 op opiskelijan valitsemia opintoja ja niiden arvosanat
- sosiaalitieteiden menetelmäopintokokonaisuudesta 15 op opiskelijan valitsemia opintoja ja niiden arvosanat
- opintoihin käytetty aika, niin että käytetyksi ajaksi huomioidaan tutkinnonsuoritusaika ja sen aikana suoritetut vaaditut opinnot
– Keskiarvon osalta en valitettavasti osaa sanoa tarkkaa arvosanaa. Yleensä kuitenkin hakemusten kurssiarvosanat ovat olleet aika pitkälti 4 ja 5.
9) Voiko kriminologian maisteriohjelmaan hakea avoimen väylän kautta?
– Maisteriohjelmaan hakevilla tulee olla pohjalla tutkintotodistus, eli pelkät avoimen opinnot eivät riitä. Toki jos tutkinnon lisäksi on suoritettuna relevantteja opintoja avoimessa niin ne kelpaavat kyllä.
10) Mistä kandivaiheen valinnaisista opinnoista olisi hyötyä kriminologiassa?
– Kannattaa ehkä lähestyä tätä enemmän itseä kiinnostavien aiheiden näkökulmasta. Sosiaalitieteiden kandiohjelman (tai vastaavan ohjelman mitä muissa yliopistoissa nyt on) opinnot luetaan kaikki relevanteiksi opinnoiksi. Kriminologian 15op kandikokonaisuus tarjoaa tietysti hyvät pohjat kriminologian maisterivaiheen opinnoille.
11) Kannattaako hakea heti, kun on tarvittavat opinnot kasassa, vai kannattaako odottaa siihen asti, että pääsee tekemään kriminologista kandiseminaaria?
– Tähän ei ole mitään oikeaa vastausta. Varmaan hyvä ohjenuora kuitenkin on, että hakee siinä kohtaa, kun kandiopinnot alkavat olemaan loppusuoralla ja on saanut aika kattavan kuvauksen eri opintosuuntien tarjonnasta. Jos opinnot etenevät suurin piirtein suunnitelmien mukaan, niin yleensä tämä tarkoittaa, että kolmantena opiskeluvuotena.
12) Kuinka paljon kriminologian maisteriohjelman ulkopuolisia opiskelijoita voidaan ottaa kursseille?
– Vähän riippuu kurssista, mutta yleensä kyllä tilaa kiinnostuneille riittää. Ainakin tähän saakka melko lailla kaikki halukkaat ovat kursseille mahtuneet.
13) Käyn 25 op kriminologian perusopinnot Itä-Suomen yliopistossa, vastaahan tämä samaa eikä sen täydy olla juuri sosiaalitieteiden kandiohjelman kriminologian opintokokonaisuus tai tietyt kurssit sieltä?
– Ei tarvitse olla HY:n opintoja, vaan nuo kelpaavat relevantteina opintoina.
14) Vielä tuosta kandiseminaarista. Onko tietoa voiko siihen hakea, jos ei ole tutkinto-opiskelija, eli avoimen yliopiston puolelta, kun on tarvittavat perusopinnot kasassa?
– Kandiseminaari on tarkoitettu ainoastaan tutkinto-opiskelijoille. Mikäli avoimessa on kertynyt kattavasti opintoja, niin kannattaa toki pohtia sitä, että hakee avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi.
15) Voiko oikiksesta hakea maisteriohjelmaan sisäisen hakumenettelyn kautta?
– Ei voi. Maisterioptio on tarkoitettu sosiaalitieteiden kandiohjelmasta valmistuville. Muiden tiedekuntien opiskelijoiden on mahdollista hakea sitten yhteishaun kautta.
Työelämä
16) Mihin kriminologit työllistyvät?
– Kriminologian maisteriohjelma on ollut Helsingin yliopistossa vasta muutaman vuoden, joten vielä on vaikea tehdä kovinkaan suuria yleistyksiä siitä, mihin tai millaisiin työtehtäviin kriminologit työllistyvät. Kriminologit voivat työllistyä oikeastaan mihin tahansa organisaatioon tai työtehtäviin, missä tarvitaan ymmärrystä rikollisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä, oli kyse sitten työtehtävistä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla, paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti.
Kriminologeille soveltuvissa työpaikkailmoituksissa hakukriteerinä on usein ylempi korkeakoulututkinto ja työtehtävät ovat asiantuntija- ja johtotasoisia. Kriminologeille soveltuvissa työpaikkailmoituksissa ei kuitenkaan lue suoraan, että ”Haetaan kriminologia!”, vaan työpaikkailmoituksissa haetaan usein sellaista henkilöä, jolla on työtehtävään soveltuva koulutus. Ei siis kannata jättää hakematta itsellesi mielenkiintoista työpaikkaa, vaikket olisi aivan varma, soveltuuko koulutuksesi työtehtävään – se on rekrytoijan tehtävä päättää! 🙂
Kriminologeja on/on ollut töissä/harjoittelussa mm. Oikeusministeriössä, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa (tutkimusavustaja, suunnittelija, väitöskirjatutkija), A-klinikkasäätiöllä, Poliisiammattikorkeakoulussa ja Rikosseuraamuslaitoksella. Voit lukea lisää aiheesta täältä: https://blogs.helsinki.fi/desistanssi-ry/kriminologit-tyoelamassa/.
Desistanssi ry
17) Vaatisiko se hallitustyö Desistanssi ry:ssä paljonkin aikaa?
– Ei vaadi. Kokoustamme noin 5-7 viikon välein ja välillä WhatsApp laulaa. Hallitushommia voi tehdä aika pitkälti omien resurssien ja mielenkiinnon mukaan – jos olet erityisen innokas järjestämään excuja, kriminologisia lukupiirejä tai kirjoittamaan blogitekstejä niin siitä vaan! Työelämäexcuilla on käyty yleensä pari kertaa lukukaudessa ja kulttuuriexcuilla pari kertaa vuodessa. Desistanssin Facebook-ryhmässä linkkaillaan kaikkea rikosaiheista settiä esim. ajankohtaiseen kriminaalipoliittiseen keskusteluun liittyen, rikosaiheisia podcast-, leffa- ja sarjavinkkejä aina silloin, kun jotain kiinnostavaa sattuu tulemaan vastaan. Hallitukseen voi hakea vuoden loppupuolella olevassa vaalikokouksessa, tästä infoa lähempänä sekä Facebook-sivuilla että sähköpostilistalla!
18) Liitytäänkö Desistanssi ry:n jäseneksi Facebookissa vai jotain muuta kautta?
– Jäseneksi liitytään nettisivujen lomakkeen kautta: https://blogs.helsinki.fi/desistanssi-ry/jaseneksi/. Muistakaa myös tilata sähköpostilista ja liittyä Facebook-ryhmän jäseneksi!
Kriminologian opiskelu Helsingin yliopistossa (lukuvuosi 2020-2021)
Oletko tuore yliopistolainen ja kiinnostunut opiskelemaan kriminologiaa? Jatka lukemista!
Helsingin yliopisto on Suomen ainut yliopisto, jossa voit opiskella kriminologiaa pääaineena. Voit kuitenkin opiskella kriminologiaa pääaineena vasta maisterivaiheessa, sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa. Maisteriohjelmaan haetaan vuosittain joko ilmoittautumismenettelyllä tai yhteishaun kautta (lue aiheesta lisää).
Voit kuitenkin opiskella kriminologiaa Helsingin yliopistossa, vaikka et olisikaan kriminologian maisteriopiskelija. Kriminologian maisteriopiskelijat löytävät tutkintorakenteen täältä.
Mikäli opiskelet Helsingin yliopistossa sosiaalitieteiden kandiohjelmassa, voit opiskella kriminologiaa valinnaisena opintojaksona. Sosiaalitieteiden kanditutkintoon sisältyy 40-45 opintopistettä yleisiä valinnaisia opintoja siten, että yhdestä opintokokonaisuudesta suoritetaan vähintään 15 opintopistettä. Kriminologian opintokokonaisuus (SOSK-KR500) on yksi tällainen 15 opintopisteen paketti, jonka voit liittää opintoihisi. Tällä hetkellä kokonaisuus koostuu kolmesta 5 opintopisteen kurssista. Nämä kurssit ovat: Kriminologia (SOSK-206), Miten rikollisuutta tutkitaan (SOSK-KR501) ja Kontrollioikeus (SOSK-KR502). Kurssikuvaukset aikatauluineen löydät osoitteesta courses.helsinki.fi. Näiden lisäksi järjestetään myös 10 opintopisteen kriminologinen kandiseminaari (valiten SOSK-koodin kandiseminaareista Kriminologia-ryhmä). Kandiseminaariin voi kuitenkin osallistua vain jos olet sitä ennen käynyt koko 15 opintopisteen kokonaisuuden – jos siis olet kiinnostunut osallistumaan seminaariin ensi keväänä, huomaa osallistua kursseille ensimmäisessä ja toisessa periodissa!
Ohessa poimintamme lukuvuoden 2020-2021 kriminologian kursseista. Osa kursseista on maisteritason, osa kanditason kursseja. Syksyllä 2020 suurin osa kursseista järjestetään etäopetuksena. SOSK-alkuiset kurssit ovat kanditason kursseja, SOSM-alkuiset maisteritason. Sosiaalitieteiden maisteriopiskelijat voivat osallistua kaikille alle listatuille kursseille vapaasti. Joillekin kursseille etusija saattaa kuitenkin olla kriminologian maisteriopiskelijoilla. Mikäli olet kiinnostunut tekemään maisterintutkielmasi kriminologisesta aiheesta, muttet ole kriminologian pääaineopiskelija, ole yhteydessä maisteriseminaarin vetäjään. Maisteritason kursseille voidaan ottaa myös kandiopiskelijoita. Lue kurssikuvaus ja ole tarvittaessa yhteydessä kurssin vastuuopettajaan.
SOSK-206 Kriminologia (ns. kriminologian peruskurssi, 1. periodi, Avoimessa yliopistossa 2. periodi)
SOSM-KL301 Kriminologian teoria: Rikollisuustutkimus (Examinarium-tentti, 1.-2. ja 4. periodi) – kurssin voi tenttiä myös kokonaan englanniksi
SOSM-KL304 Kriminologia ja historia (1. periodi, uusi kurssi!)
SOSK-KR502 Kontrollioikeus (2. periodi, uusi kurssi!)
SOSK-KR501 Miten rikollisuutta tutkitaan (2. periodi, uusi kurssi!)
SOSM-KL302 Kriminologinen tutkimus (2. periodi)
SOSM-KL308 Kriminologinen vankilatutkimus (2. periodi, uusi kurssi!)
SOSM-KL321 Maisteriseminaari 2 (2. periodi, tarkoitettu kriminologian maisteriopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet Maisteriseminaari 1:n)
SOSM-KL305 Biososiaalinen kriminologia (4. periodi, uusi kurssi!)
SOSM-KL305 Kriminologian ajankohtaiset muodot (3. periodi)
SOSM-KL3011 Maisteriseminaari 1 (4. periodi)
SOSM-SL331 Oikeussosiologia (4. periodi)
Sosiaalitieteiden opiskelijoilla (kandi- ja maisteritaso) voi olla etusija kursseille valinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kurssille on asetettu maksimiosallistujamäärä ja osallistuneita on tätä enemmän, opinto-ohjelman ulkopuolella opiskelevat eivät pääse kurssille. Tämä on kurssikohtaista. Ole tarvittaessa yhteydessä kurssin vastuuopettajaan. Koska sekä kandi- että maisteriohjelmat ovat suomenkielisiä, myös opetus on aina pääsääntöisesti suomeksi. Esseet/tentit/oppimistehtävät voi kuitenkin lähtökohtaisesti aina palauttaa myös ruotsiksi. Kysy asiasta lisätietoja kurssin vastuuopettajalta.
Desistanssi järjestää huomenna 2.9. kello 18-19 kriminologian opiskelusta kiinnostuneille suunnatun kyselytunnin Zoomissa. Keräämme tämän julkaisun alle koonnin ja vastauksia Zoomin kautta esitettyihin useimmin kysyttyihin kysymyksiin. Tervetuloa zoomailemaan! Voit aina myös olla yhteydessä Desistanssin hallitukseen vaikkapa sähköpostitse os. desistanssi-hallitus(at)helsinki.fi.
Kriminologian opintojen palautelomake
Mitä mieltä olet kuluneesta vuodesta? Haluatko antaa risuja vai ruusuja? Mitä haluaisit, että tehtäisiin toisin? Tässä linkki kriminologian opintojen palautelomakkeeseen. Kaikki palaute on erittäin tervetullutta! Lomake sulkeutuu kesäkuun lopussa.
Vanhoilla tutkintorakenteilla opiskelevien siirtymäaikaa pidennetty
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon siirtymäkautta jatketaan koronavirustilanteen aiheuttamien rajoitteiden vuoksi siten, että viimeinen päivä vanhojen tutkintovaatimusten mukaan valmistumiseen on 18.12.2020. Ei siis kannata huolestua, mikäli opiskelet vielä vanhoilla tutkintorakenteilla ja yliopiston poikkeustilanne on hankaloittanut opintojesi viimeistelyä.
Tämä ja muut käytännön ohjeet HY:n poikkeustilanteeseen löytyvät täältä (sivu päivittyy aina uuden tiedon myötä): https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa
Kriminologian opiskelusta juttua Yle Radio Suomessa
Desistanssin hallitukseen otettiin yhteyttä Yle Radio Suomen toimittajalta, joka pyysi kriminologian opiskelijaa haastateltavaksi juttusarjaansa Ammattina rikos. Sain sovitettua haastattelun kalenteriini ja kävin jutustelemassa toimittajan kanssa, juttutuokion tulokset ovat nyt kuunneltavissa täältä.
Erityisenä huomiona haastattelusta voisi sanoa, että vaikka rikollisuudesta onkin mielenkiintoista keskustella, tulee sanomisiaan miettineeksi varsin tarkkaan. Tuossa haastattelutilanteessa en niin ehtinyt kaikkea miettiä, mutta jälkikäteen pohdin lausahduksiani ja käsityksiä, joita niistä voisi muodostaa. Rikollisuuteen kytkeytyy mielipiteitä jakavia ja kuumiakin tunteita herättäviä teemoja, jolloin sanojaan saattaa olla syytä varoa. Tämä on hyvä muistaa tulevaisuudessa, jos (ja kun) haastattelua antaa vastavalmistuneen opiskelijan position sijasta jonkin erityisalueen kuunneltuna asiantuntijana!
— Tiina
Desistanssin excu Kriminologiseen kirjastoon 11.10.2019
Kriminologinen kirjasto on Tikkurilassa, juna-aseman lähellä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yhteydessä sijaitseva kaikille avoin erikoiskirjasto. Kirjaston kokoelmista löytyy noin 20 000 kirjanimikettä ja noin 100 lehteä.
Kriminologian opiskelijan kannattaa tutustua kriminologisen kirjaston kokoelmiin esimerkiksi opinnäytetyöaihetta pohtiessa tai tutkielmaan lähteitä etsiessä. Kriminologisen kirjaston kokoelmista löytyy laajalti erilaista tieto- ja tutkimuskirjallisuutta rikollisuuteen liittyvistä aiheista sekä jonkin verran menetelmäkirjallisuutta. Kriminologiselle kirjastolle voi tehdä aineistokyselyjä myös silloin, kun yliopiston tietokantojen kautta ei ole pääsyä johonkin kriminologiseen tutkimusartikkeliin.
Kirjaston verkkosivut ja aineistohaku löytyvät täältä:
https://www.rskk.fi/fi/index/kirjasto-jatietopalvelut.html.
Exculle osallistui 7 henkilöä. Kirjastovierailu oli varsin antoisa, ja moni
exculle osallistunut löysi maisterintutkielmaansa liittyvää materiaalia
kirjastosta. Kirjaston henkilökunta opasti kriminologian opiskelijoita
aineistohakujen tekemisessä ja niteiden lainaamisessa.
