Kulttuuri-ryhmä viikko 37-38

Saimme ohjeistuksen ensimmäistä oppimistehtävää varten 13.9. Tehtävänantona oli ideoida, miten voisi lähteä tutkimaan valitsemassamme lööpissä esitettyä asiaa. Lööppi, jonka pohjalta teimme tehtävän, on seuraavanlainen: ”Nyt puhuu naistutkija: ’Meillä on oltava keinoja tutkia kulttuuria!’ – Pitääkö meidän vaieta kulttuurien välisistä eroista?”

Aluksi tehtävä tuntui aika hankalalta ja vaikealta aloittaa, sillä aihe oli mielestämme niin laaja. Lööpistä löytyi myös monta eri kulmaa, kun sitä alkoi pilkkomaan pienempiin osiin. Lähdimme oikeastaan nollasta liikkeelle ja ohjeistus tuntui hieman suppealta. Tämä varmaankin osin siksi, että ”Tutkimuksen voimasanat” oli vielä ensimmäisellä tapaamiskerralla suurimmalla osalla lukematta. Jälkikäteen ajateltuna, olisimme päässeet alkuun helpommin, jos olisimme tehneet selkeän suunnitelman siitä, kuka tekee mitäkin. Olisimme esimerkiksi voineet hetkeksi jakaantua pienempiin ryhmiin ideoimaan heti alussa. Yhdentoista hengen ryhmäkoko on melko suuri, mutta toisaalta toisella tapaamiskerralla totesimme, että tässä samalla oppii uudenlaisesta tavasta opiskella. Toisella kerralla myös jakaannuimme lopulta kahteen ryhmään, joista toinen oli vastuussa diaesityksestä ja toinen blogista.

Aloitimme ensimmäisellä kerralla keskustelemalla aiheesta yleisesti, ja pilkkomalla lööppiä pienempiin osiin. Jokainen sai tuoda esille omia mietintöjään, sekä kulttuurista ja sen tutkimismahdollisuuksista, että muista lööpin herättämistä ajatuksista. Keskustelimme esimerkiksi siitä, mitä kulttuuri pitää sisällään – muun muassa, yhteisöllisyys, kieli, tavat, uskonto/uskomukset sekä lait, säännöt ja normit.

Pohdimme, että kulttuurin tutkimisessa objektiivisena pysyminen on erityisen vaikeaa; kukaan ei ole kulttuurista irrallaan. On vaikeaa tiedostaa, ja päästää irti oman taustan mukanaan tuomista arvoista ja ennakkoluuloista tutkimusta tehdessä. Tämä voi luoda monenlaisia jännitteitä. Kuten vallitsevasta yhteiskunnallisesta keskustelustakin huomaa, jännitteitä aiheuttaa tai jännitteistä voi seurata esimerkiksi rasismia, seksismiä, syyttelyä ja/tai leimautumista kun annetaan tunteiden ja ennakkoluulojen ohjata keskustelua. Tämä näkyy hyvin selkeästi etenkin sosiaalisessa mediassa.

Keskustelumme myös rönsyili moniin suuntiin varsinkin ensimmäisellä tapaamiskerralla, jolloin emme olleet vielä kunnolla perehtyneet tehtävänantoon ja annettuun materiaaliin. Tartuimme esimerkiksi siihen, miksi lööpissä mainittiin juuri ”naistutkija”. Halusiko toimittaja korostaa tutkijan olevan nainen? Jos halusi niin miksi? Keskustelimme tämän aiheen ajankohtaisuudesta. Sukupuolten tasa-arvo on ollut pinnalla niin Finlaysonin alekampanjan, kuin myös ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuudesta virinneen keskustelun myötä. Toinen rönsyily vei meidät pohtimaan, olisiko kyseinen tutkija sukupuolentutkimuksen tutkija.. Näistäkin näkökulmista olisi voinut tehdä ihan oman esitelmänsä!

18 Replies to “Kulttuuri-ryhmä viikko 37-38”

  1. Mahtavat nuo rönsyilyt! Samansuuntaista aiheiden pyörittelyä oli meidänkin ryhmässä, niistä tosiaankin olisi saanut ihan omat esitelmänsä, erittäin mielenkiintoista sekin!
    Sujuvaa tekstiä tässä blogissa, mukava lukea.

  2. Tätä tekstiä oli todella helppo lukea ja aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten lähditte loppujen lopuksi “tutkimaan” aihetta, mihin näkökulmaan päädyitte ja mitä tutkijan taustoista selvisi tutkijatapaamisessa?

    1. Laajan tutkimusaiheen takia, päätimme lähtee tutkimaan aihetta muutamalla menetelmin avulla. Diskurssianalyysi, havainnointi ja hiljaisen tiedon tutkimus olivat keskeisiä. Diskurssianalyysillä saa aineistoa lähes aidoista tilanteista, dokumenttianalyysilla (esim. videolla) voi tutkiä kulttuuria ilman ajan/paikan sidonnaisuutta, ja hiljaisen tiedon tutkimuksella esiintyy kulttuurissa olevia ei-sanallisia ilmiöitä. Koimme, että näillä menetelmeillä pystyy perustamaan, argumentoimaan ja tuomaan julkiksi mahdollisesti sensitiivisiä tuloksia, jotka ovat kultuurisessa tutkimuksessa yleisiä.
      Tutkijatapaamisessa saimme tietää, että tutkimuksen näkökulma kulttuuriin perustuu käsityön ja mediakasvatuksen yhteydestä. Positiivisesti huomasimme, että diskurssianalyysi oli nimikkotutkijan menetelmä ja vaikka yllätyimme käsityön aiheesta, löysimme paljon uusia ja mielenkiintoisia näkökulmia kulttuuriseen tutkimukseen.

  3. Olitte ihanan rehellisesti ja selkeästi kirjoittaneet tehtävän etenemisestä ja pohdinnoistanne. Itse jäin miettimään sitä, kun olitte jakaneet ison ryhmän kahteen pienempään ryhmään, että toivottavasti kaikki saivat kuitenkin osallistua molempien tehtävien tekemiseen. Toisaalta se oli varmasti myös järkevä ratkaisu. Viimeisen kappaleen pohdinnat ja heränneet kysymykset saivat minut kiinnostumaan, eli jos teette jatkoa blogille, niin luen varmasti 🙂

    1. Ryhmän jakautuminen kahteen onnistui hyvin, kun pohdimme yhdessä keskeiset asiat ja miten edetään, ja jakauduimme vain ‘toimintaan’. Palasimme uudestaan ja ikään kuin ‘esitettiin’ toisillemme työt. Kaikilla oli mahdollisuus jakaa omat mielipiteet ja ajatukset. Näin opimme myös tuntemaan toisia 🙂

  4. Pystyin heti samaistumaan ongelmiinne lööpin laajuuden suhteen. Oma ryhmäni sai lööpin ” Tutkija murtaa myyttejä! Luonnontiede ei olekaan objektiivista: “Opetuksessa sijaa tulkinnoille”. Näin laajasta väitteestä oli aluksi vaikea saada mitään irti ja on myönnettävä, ettemme ryhmänä uskaltaneet rajata asiaa niin tiiviisti kuin olisi ollut tarve. Saimme kuitenkin irti todella laajaa pohdintaa ja sen pohjalta oli helpompi lähteä itse tutkijan tapaamiseen. Pakko myöntää, että lööppi kummittelee välillä edelleen takaraivossa ja saattaa sekoittua itse tutkimuksen kanssa. Muilla saman kaltaisia ongelmia?

  5. Terve,

    arvelisin loppukappaleen kohdan osuneen naulan kantaan, kukaan muu kuin nainen ei itsestäänselvästi ole NAIStutkija. Kulttuurinen aspekti sukupuolittuneen retoriikan soilla voi viitata jonkintasoiseen hermeneuttiseen mikrotason ilmiöön, sukupuolen kulttuuriin, toksiseen maskuliinisuuteen ja regressiiviseen feminiinisyyteen. Minkälaisia eroja on suhtatutumisessa eri sukupuoliin esim. varttuessa:
    Mistä on pienet tytöt tehty,
    mistä on pienet tytöt tehty?
    Sokerista, kukkasista,
    inkivääristä, kanelista.
    Niistä on pienet tytöt tehty!
    Mistä on pienet pojat tehty,
    mistä on pienet pojat tehty?
    Etanoista, sammakoista,
    koiranhännän tupsukoista.
    Niistä on pienet pojat tehty
    -englantilainen kansanruno, suom. Kirsi Kunnas

    Tosiasiassahan sukupuolten sisällä on enemmän eroja kuin niiden välillä. Tai sitten Alex Jones on oikeassa ja pohjavesien raskasmetallit ovat muuttaneet ei vain sammakot, vaan myös ihmiset homoiksi(tai androgyyneiksi, homoushan on tietysti valinta t: konservatiivi Jones).

    -Ville Dahlbacka, ryhmä 13

  6. Sujuvaa tekstiä, jota on ilo lukea. Kiva kun toitte esiin haasteen tuossa ryhmäkoossa. Itsekin olemme sen haastavuutta pohtineet, vaikka meitä on ryhmässä “vain” 9. Myös kivaa, ett
    mietitte asiaa positiivisen kautta – eli tässä todellakin oppii erilaista työtapaa kun ryhmädynamiikka on pakosti erilainen kuin esim. 4 hengen ryhmissä. Hyvä ja tehokas tapa jakaa iso ryhmä osiin. Itsellänikin nousi tosin sama kysymys kuin tuossa ylempänä, eli kun jaoitte ryhmän kahteen niin pääsivätkö kaikki kuitenkin jyvälle loppujen lopuksi siitä mitä toinen puolisko teki?

  7. Oli mukava lukea tätä selkää ja mielenkiintoista tekstiä, jossa olitte pohtineet asioita rehellisesti ja monelta eri kantilta. Jäin myös muiden tapaan pohtimaan viimeisen kappaleen rönsyilyjä.

  8. Olette onnistuneet reflektoimaan toimintaanne hyvin jälkikäteen, kun olette huomanneet, että jakaantumalla pienempiin ryhmiin olisitte päässeet paremmin alkuun. Täten osasitte toisella kerralla siis jo toimia ryhmänä entistä tehokkaammin. Olette lähteneet lähestymään ajankohtaista aihetta mielenkintoiselta kantilta!

  9. Komppaan edellisiä kommentoijia, todella selkeästi luettavaa tekstiä! Omassa ryhmässäni meitä on 7 henkilöä, mikä on osoittautunut juuri sopivaksi. Olemmekin pohtineet, että mitenköhän työskentely sujuu isommissa ryhmissä ja tuo ryhmien jakaminen osiin kuulostaa hyvältä ja tehokkaalta.
    Aiheenne kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta ja hyviä pohdintoja nuo rönsyilyt!

  10. Hyvää tekstiä!

    Kulttuurin tutkiminen on varmasti merkityksellistä myös kasvatusta tarkastellessa. Onhan kasvatus ja opetus aina kulttuurisidonnaista toimintaa. Esimerkiksi pohjoismaisessa kulttuurissa lapsille täytyy opettaa erilaisia asioita kuin vaikkapa etelä amerikkalaisessa kulttuurissa, koska elämässä menestyminen edellyttää erilaisia valmiuksia eri puolilla maailmaa.

  11. hyvä teksti!

    Otsikkonne oli kyllä erittäin laaja, mutta hyvin saitte ajateltua asiaa. Hyvin myös mietitty tuota, että miksi juuri naistutkija ja tuo aihe olisi kyllä voinut mennä moniin eri suuntiin. Tekstiä oli kiva lukea ja oli selkeä.

    1. Tutkijan kanssa keskustelussa kävi ilmi, että hän oli myös pähkäilyt ‘sukupuoli asiaa’ hänen väitöskirjassaan. Harmittavasti huomasimme, että suomensanakirjasta (2002) käsityötä määritellään “käsin tai käsissä pidettävin työkaluin suoritettava työ; ammatti; etenkin naisten tekemä käsityö ja työskentelytavan kuvaus”. Ihmeteltiin miten voi olla, että vieläkin käsityö voi olla niin sukupuoliutunut käsite ja ammatti!

  12. Sujuva teksti, johon on helppo samaistua. Meilläkin oli tosi laaja lööppi, johon oli aluksi vaikea tarttua sen laajuuden vuoksi. Hyvä, että saitte asioihin monipuolisen näkökulma.

  13. Kivasti kirjoitettu teksti ja mielenkiintoisia pohdintoja! Meillä oli samanlaisia fiiliksiä ekalla ryhmäkerralla, mutta kaikki lähti lopulta sitten selvenemään, kun saatiin aihetta vähän rajattua.

  14. Hyvin olette kuvanneet ryhmätyönne alkuvaiheita ja haasteita tämän työn suhteen. Koen itse aloituksen aina vaikeimmaksi ja teidän kokemuksia voi pitää hyvänä vertaistukena omaa aloittamisen tuskaa miettiessä.
    Ajattelen, että juuri nuo kuvaamanne keskustelut ja rönsyilyt ovat sitä hedelmällisintä antia ryhmätyössä. Sen “aivomyrskyn” jälkeen alkaa ehkä hahmottumaan väylä, jota pitkin lähteä. Sanoittekin lopussa, että eri näkökulmista olisi saanut omat esitelmänsä. Ehkä on hyvä fokusoida kiinni johonkin näkökulmaan ja keskittyä siihen, kuin raapaista pintaa monesta, mitä mieltä olette?

  15. Todella mielenkiintoinen aihe, josta mielestäni mielenkiintoisen tekee juurikin se, että valittavia näkökulmia on niin monta! Kirjoititte ihanan selkeästi, ja tekstiänne on helppo lukea.
    Pohditte myös hyvin suuresta ryhmäkoosta aiheutuvia haasteita, ja mahtava idea, että jakauduitte pienempiin ryhmiin myöhemmin. Näin jokainen pääsi varmasti paremmin osallistumaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *