Kaikki sai alkunsa siitä, kun valitsimme ryhmämme lööpiksi “Tutkimuksellisella opiskelulla ei yhteyttä oppilaiden opiskeluun sitoutumiseen tai oppimiseen: Pedagogeilla hanskat hukassa!”. Myöhemmin meille selvisi tämän johtavan nimikkotutkijan tutkimuksiin tutustumiseen ja siihen mitä tutkijan työ sisältää.
Kuitenkin, ennen kuin saimme tietoomme artikkelia, johon lööppi liittyy, meidän piti laatia oma tutkimussuunnitelma, jossa ideoimme kuinka lähtisimme tutkimaan ilmiötä lööpin takana. Suunnitelma myös esitettiin toisille ryhmille. Pohdimme ryhmänä lööpin käsitteistöä ja tutustuimme tutkivaan oppimiseen. Tämän kautta päädyimme rajaamaan tutkimuksemme koskemaan opettajien näkökulmaa tutkivasta oppimisesta. Syvennyimme perusteellisesti tutkimussuunnitelman tekemiseen ja sen eri vaiheisiin. Suunnitelman laatimisen aikana opimme, että tutkimusta suunniteltaessa aihe on syytä rajata tarkasti, jotta tutkimuksesta ei tule liian laajaa. Tärkeää on myös määritellä keskeiset käsitteet sekä pohtia millaisin menetelmin tutkimusaineisto kerätään ja analysoidaan.
Onnistuimme tekemään esityksestä kattavan ja selkeän kokonaisuuden. Lopuksi teimme arvioinnin tutkimussuunnitelmastamme rahoittajan näkökulmasta. Kurssin alkuvaiheessa meille hahmottui tutkijan työnkuva siis monesta eri perspektiivistä.
Seuraavaksi saimme tietoon nimikkotutkija Jari Lavosen ja hänen tutkimuksensa The influence of an international professional development project for the design of engaging secondary science teaching in Finland. Heti aluksi oli ilo huomata, että oman tutkimussuunnitelmamme aiheessa oli paljon yhteistä Lavosen tutkimuksen kanssa.
Ryhmässämme on kahdeksan opiskelijaa, mikä tuo omat haasteensa ryhmätyöskentelyyn. Koemme, että esimerkiksi neljän hengen ryhmässä ryhmätoiminta itsessään sujuisi paremmin. Kaiken kaikkiaan ryhmätyöskentely on kuitenkin toiminut sujuvasti alusta lähtien ja ryhmän sisällä on pidetty huolta hyvästä yhteishengestä.
Tutkiva oppiminen
Ryhmämme lööppi sisälsi käsitteen tutkimuksellinen oppiminen. Lähdimme selvittämään, mitä käsite tarkoittaa ja onko se laajalti käytetty. Huomasimme, että tunnetumpi käsite on tutkiva oppiminen. Perehdyimme käsitteen määrittelyyn ja siihen, miten se on vuosien aikana rakentunut kasvatustieteen kentällä.
Tutkivaa oppimista on tutkittu ja teoretisoitu jo 1900-luvun alusta. John Dewey (1907) esitteli käsitteen kokemalla oppiminen, jossa oppijalla on autonomisempi ja kokeilevampi asema oppimisessa. Vygotskyn (1978) ja Leontjevin (1981) kautta syntynyt aktiivisuusteoria painottaa, että ihminen tuottaa ja vastaanottaa jatkuvasti kulttuurisia artefakteja, eli on kulttuurin ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa. Beane (1997) painottaa oppilaan osallistamista, ja Bruner (1996) uskoo, että oppilaat tulisi nähdä enemmän yhteiskunnan jäseninä. Löydettyjä hyötyjä ovat esimerkiksi vahvempi sitoutuminen opittavaan asiaan ja laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen. Csikszentmihályin flow-teoria käsittelee tilaa, jossa oppilas uppoutuu opittavaan asiaan todella intensiivisesti. Flow-tilaan pääseminen edellyttää oppilaan vahvaa toimijuutta. Tämän on huomattu sitouttavan opiskeluun.
Tutkiva oppiminen oli keskeisessä asemassa nimikkotutkijamme tutkimuksessa, sekä ryhmämme suunnittelemassa tutkimuksessa. Kyseessä ei ole niinkään menetelmä vaan ajattelutapa, jossa korostetaan oppilaslähtöisyyttä. Oppiminen tähtää ilmiöiden ymmärtämiseen ja niiden selittämiseen. Ajattelutavassa painotetaan uteliaisuutta ja ympäristön reflektointia ja tutkimista. Oppiminen ei perustu tarkkaan määriteltyyn oppisisältökeskeiseen ajatteluun, vaan lähtökohtana on oppilaiden omat ennakkokäsitykset. Tämä antaa mahdollisuuden hyödyntää oppilaiden hiljaista tietoa. Tutkivan oppimisen tavoitteena on tiedollisen tason vieminen käytäntöön. Kun tieteellinen tieto ja arkitieto pääsevät kosketukseen, opitut asiat kytkeytyvät paremmin lasten arkikäyttöön.
Tutkivassa oppimisessa oppilasryhmällä on vahva itseohjautuvuus, ja opettaja on tutorin tai valmentajan roolissa. Hän määrittelee yhdessä oppilaiden kanssa oppimisen ydinsisällöt ja auttaa näitä tarvittavan tiedon etsimisessä. Tutkivan oppimisen menetelmät painottavat usein ryhmässä toimimista ja oppimista. Opettajan rooli on auttaa lapsia ryhmätoiminnassa ja ohjata ymmärtämään näiden omia ajatteluprosesseja. Myös nimikkotutkijamme artikkelissa esitellyssä tutkimuksessa painotettiin ryhmätyöskentelyä niin opettajien, oppilaiden, kuin opettajien ja oppilaiden välillä. Tutkivassa oppimisessa tieto jäsentyy uudelleen ryhmän prosessin toimesta. Bereiterin ja Scardamalian (2010) tutkimuksessa tutkittiin tiedon rakentamista ryhmissä, jossa oppilaat tuottivat jonkin produktin, joka yhdisteli oppisisällön yksityiskohtia niin, että ne olivat oppilaille helpommin jäsenneltävissä. Tämä siis edisti oppilaiden oppimista.
Tapaaminen Jari Lavosen kanssa
Kurssin toiseen oppimistehtävään kuului nimikkotutkijan tutkimukseen tutustuminen sekä itse tutkijan tapaaminen henkilökohtaisesti. Tapasimme nimikkotutkija Jari Lavosen 4.10. ja keskustelimme edellisellä ryhmäkerralla tekemiemme kysymysten pohjalta. Tehtävänämme oli selvittää miten tutkimusaihe oli valittu ja mitä sillä oli pyritty selvittämään. Ryhmämme oli myös laatinut muita artikkeliin liittyviä kysymyksiä, joihin etsimme vastauksia haastattelusta.
Nimikkoartikkelimme on konferenssiraportti, joka käsittelee osatutkimusta Suomen akatemian ja Yhdysvaltojen Science Factionin rahoittamasta laajemmasta tutkimushankkeesta, jossa Jari Lavonen on mukana. Tutkimuksen taustalla on huoli havaitusta nuorten kiinnostuksen ja motivaation puutteesta luonnontieteiden opiskelua kohtaan sekä haluttomuudesta hakeutua alalle töihin. Ilmiö on merkittävä myös taloudellisesti, sillä alalla on enemmän työpaikkoja, kuin osaavia tekijöitä. Matemaattinen osaaminen on haluttua myös muilla aloilla, esimerkiksi kauppatieteissä.
Lavosen mukaan näiden alojen osaajista vallitseva pula on näkyvä myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälinen kiinnostus hankkeeseen mahdollisti sen saaman rahoituksen ja tutkimusta toteutetaan yhteistyössä Suomalaisten ja Yhdysvaltalaisten tutkijoiden välillä. Yhdysvaltojen lisäksi samankaltaista yhteistyötä on myös Chileläisten tutkijoiden kanssa.
Haastattelun aikana saimme paljon uutta mielenkiintoista pohdittavaa tutkimuksen tekemisestä, haasteista ja asioista, joita tutkimusta toteuttaessa pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi eettiseltä kannalta Jari nosti esiin asioita, joita ryhmän jäsenet eivät olleet osanneet ajatella lainkaan. ”Onko oikein, että poliitikot ja aikuiset ohjaavat tällä tavoin nuoria kiinnostumaan näistä aloista?” Onko tutkimus eettisesti kestävällä pohjalla?
Yhdeksi tutkimuksen mielenkiintoisimmista löydöistä Jari nimesi stereotyyppisten fysiikan opiskelun motivaatioon liittyvien sukupuolierojen katoamisen oppituntien aikana. Edellä toteutetussa kyselyssä tytöt olivat todenneet, ettei fysiikan opiskelu kiinnosta heitä, mutta oppitunnin aikana havaittiin, että sekä tytöt että pojat olivat yhtä innostuneita itse fysiikan kokeiden tekemisestä ja oppimisesta.
Haastattelusta sai paljon hyödyllistä informaatiota koko kurssia ja myöhempiä oppimistehtäviä silmälläpitäen.
Lähteet
L Vygotsky – Readings on the development of children, 1978
AN Leontjev – Problems of the development of the mind, 1981
Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2010). Can children really create knowledge? Canadian Journal of Learning and Technology, 36.
Dewey, J. Koulu ja yhteiskunta. (The school and society: Being three lectures by John Dewey supplemented by a statement of the University Elementary School, 1907.) 2. tarkistetusta painoksesta suomentanut Kalevi Kajava. Otavan filosofinen kirjasto 5. Helsinki: Otava, 1957.
Beane, James A. (1997). Curriculum Integration -designing the core of democratic education. Teachers College, Columbia University.
Bruner, J. (1996). The Culture of Education. Cambridge: Harvard University Press.
Eerikki / Ryhmä 1
Todella kattava blogikirjoitus! Oli kiinnostavaa lukea alusta alkaen prosessinne etenemisestä, ja aihetta oli selitetty ja avattu lukijoille ymmärrettävästi.
Erityisen mielenkiintoisena pidin Lavosen kertomaa löydöstä tutkimuksesta motivaatioon liittyen fysiikan opiskelussa. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää tästä tutkimuslöydöksestä ja sen analysoinneista. Tutkittiinkohan tutkimuksessa saman ilmiön esiintymistä myös muissa kouluaineissa?
Hyvä teksti, jossa oli paljon asioita joihin olisi voinut tarttua!
Kiinnostuin kuitenkin tällaisesta asiasta. Sanoitte, että nimikkoartikkelinne oli konferenssiraportti. Jäin miettimään, millainen teksti konferenssiraportti itseasiassa on. Pohdin esimerkiksi, mikä on konferenssiraportin tehtävä: onko kysymys raportista, jossa esitellään yleisesti jotain tutkimushanketta, ja onko konferenssiraportit tieteellisesti yhtä painavia tekstejä kuin varsinaiset tutkimusartikkelit?
Olette perehtyneet hienosti tutkivan oppimisen käsitteeseen. Itseäni kiinnosti erityisesti tutkivan oppimisen yhteys Csikszentmihályin flow-teoriaan, sillä se liittyy myös meidän ryhmämme aiheeseen positiiviseen psykologiaan.
Moikka,
mukava huomata, että täällä on perehdytty asiaan. Flow-teoria littyy kyllä aiheeseen ja tulemme luultavasti avaamaan käsitettä ja sen yhteyttä tutkivaan oppimiseen kun bloggaamme lisää.
– Eerikki / Ryhmä 1
Hieno blogikirjoitus ja olette perehtyneet aiheeseen kunnolla.
Oli mielenkiintoista lukea tutkivasta opetuksesta ja saitte mielestäni selkeästi selitettyä sen blogissanne. Oli myös mielenkiintoista kuulla Jari levosen huolesta, että nuorten kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on laskussa vaikka työpaikkoja olisi.
Mielenkiintoinen aihe ja hyvin kirjoitettu teksti!
Onko tutkimuksessa havaitun kiinnostuksen heräämisen pysyvyydestä tehty mitään jatkotutkimusta? Olisi kiinnostavaa saada tietää kuinka paljon merkitystä yhdellä mielenkiintoisella projektilla on pidemmällä aikavälillä.
Tutkiva oppiminen on mielenkiintoinen aihe ja te olette kirjottaneet siitä hyvän tekstin.
Selkeä ja hyvin kirjoitettu teksti mielenkiintoisesta aiheesta! Mielestäni rajasitte aiheen hyvin ja onnistuitte kattavasti avaamaan tutkivan oppimisen käsitettä.
Hyvin ja selkeästi kirjoitettu teksti. Mielenkiintoinen aihe. Avasitte käsitteitä hyvin. Kirjoitusta oli helppo lukea ja itse ainakin sain paremman käsityksen tutkivasta oppimisesta! 🙂
Erittäin selkeä ja kattava kirjoitus. Pidin siitä, kuinka olitte jakaneet aihettanne pienempiin osiin ja sitä oli lukijana helpompi ymmärtää. Mielestäni ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe. Hienoa, että olitte avanneet tutkivan oppimisen käsitettä noin hyvin ja selkeästi, opin itsekin uutta. Olisi ollut myös mielenkiintoista lukea lisää Lavosen mielipiteitä tutkimuksen eettisyydestä.
Mielenkiintoinen aihe ja selkeä kirjoitus, josta huomasi että asiaan oli perehdytty.
Olette miettineet aihetta monesta eri näkökulmasta ja syventyneet aiheeseen hyvin! Blogi oli hyvin eritelty pienempiin alaotsikoihin niin sitä oli selkeämpi lukea. Tutkimuksesta on varmasti hyötyä tulevissa opinnoissa!
Hyvä ja selkeästi kirjoitettu teksti, josta käy ilmi, että olette paneutuneet aiheeseenne. Myös aiheenne on mielenkiintoinen ja sisältää useita näkökulmia, esim. milloin tutkiva oppiminen on paras tapa, ja milloin taas on parempi että opetus tulee opettajalta.
Todella helppolukuista tekstiä! Pidin todella paljon siitä, että esititte lukijalle taustatietoa, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuutta.
Hyvin ja selkeästi kirjoitettu teksti! Oli mielenkiintoista lukea.