KTT – Mitä käteen jäi?

Kohti tutkivaa työtapaa-kurssi oli erilainen kuin kurssit, joille olemme aiemmin osallistuneet. Odotimme tekevämme kurssilla esimerkiksi oman pienen tutkimuksen, ja harjoittelevamme tutkimuksen tekemistä tällä tavalla. Kurssilla oli kuitenkin erilainen lähestymistapa tutkimuksen tekemisen harjoitteluun.

 

Kurssi edellytti hyviä ryhmätyötaitoja. Onneksi ryhmämme toimi yhteen todella hyvin. Tämä olisi voinut olla myös haaste, sillä ryhmäkoon ollessa näin iso (9 hlö), olisivat asiat voineet mennä myös toisin. Pääsimme tarkastelemaan tutkimuksen tekemiseen liittyviä asioita nimikkotutkimuksemme kautta, ja oli hyödyllistä, että tehtävät olivat samasta tutkimuksesta. Vaikka tehtävät hieman toistivat itseään, herätti jokainen niistä keskustelua välillämme. Monesti silti koimme yhdessä tuumin, että olemme kurssilla, jolla olisi edellytetty jo enemmän pohjatietoja tutkimuksen tekemisestä.

Mitä opimme tutkimisesta?

Tutkimukset ovat laajoja, aikaa vieviä ja resursseja vaativia, joten tutkimusaihe on hyvä rajata tarkasti. Tutkimus voi myös olla osa isompaa tutkimushanketta. Tutkimusmenetelmät tulee pohtia tarkasti ja useasta näkökulmasta, jotta mitataan oikeita asioita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuksen onnistumiseksi perusteellinen taustatyö ja suunnittelu on tärkeää.

 

Myös aiheen käsitteistöön tutustuminen on tarpeen. On useita toisiinsa liittyviä käsitteitä, joiden välillä tutkijan on tehtävä valinta, tai keksiä kokonaan uusia. Jo ennen kun tutkimusta lähdetään suunnittelemaan teknisesti – on pohdittava – onko tutkimus millään tavalla hyödyllistä ja merkittävää ja voiko se saada tarvittavan rahoituksen.

 

Kuitenkaan, tutkimuksen tavoitteena ei aina tarvitse olla suuri tieteellinen läpimurto, vaan se voi olla hyödyllistä tieteellisenä taustatyönä esimerkiksi uusien mittareiden tai mittausmenetelmien kehittämisessä. Tutkimus voi olla myös kirjallisuuskatsaus, tai aiempaa tutkimusta vahvistavaa tutkimusta. Tällaisella tutkimuksella varmistetaan ettei aiemmat tulokset ole vääriä tai vanhentuneita.

 

Mitä muuta opimme?

Nimikkotutkijamme Ritva Ketosen tutkimuksesta “Dysleksiariski oppimisen haasteena” opimme uusia asioita lukihäiriöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa selvisi, että lukihäiriö on erittäin periytyvää. Esimerkiksi fonologisen tietoisuuden harjoittaminen jo varhain leikki-iässä on tärkeää ennaltaehkäisyn kannalta. Opimme myös, että on olemassa lapsia, jotka eivät hyödy intensiivisestäkään tuesta juurikaan. Kuitenkin suurin osa lukivaikeudesta kärsivistä lapsista hyötyy tuesta. Huolestuttavaa on, että lukivaikeuksista kärsivät lapset eivät saavuta muita lapsia lukemisen eri osa-alueilla koulutien aikana.

 

Tutkijatentin anti

Olimme todella etuoikeutettuja saadessamme haastatella juuri kyseistä tutkijaa. Keskustelu sujui vaivattomasti ja keskustelunomaisesti. Ajatuksia jaettiin spontaanisti ja ilmapiiri oli oikein miellyttävä. Kysymysten taustatietoihin olisimme joissain kohdissa voineet paneutua paremmin. Toisaalta olimme löytäneet myös muita tutkimuksia, jotka olivat yhteydessä omaan nimikkotutkimukseemme.  Tutkijatenttiin valmistautuessamme löysimme yhteyden musiikin ja fonologisen tietoisuuden välillä. Musiikilliset harjoitteet voivat vaikuttaa yhtä positiivisesti lukihäiriöiden kehityksen hillitsemiseen kuin kielelliset harjoitukset.

 

Varjoryhmän läsnäolo tutkijatentissä oli huippua. Saimme heiltä rutkasti rakentavaa palautetta ja hyviä vinkkejä. Omaa olemista, tai ryhmän dynamiikkaa kun ei sisältä päin samalla tavalla pysty seuraamaan, ulkopuolisen näkökulma auttoi pohtimaan haastattelun jäsentelyä.

 

Lopuksi

Kokonaisuudessaan saimme tästä kurssista paljon irti. Oman työskentelymme lisäksi oli hienoa tutustua myös muiden ryhmien tutkimuksiin esitysten muodossa. Oli hauskaa nähdä erilaisia lähestymistapoja ja seurata muiden ryhmien dynamiikkaa, sekä tutkimusten eroavaisuuksia. Tutkimuksen maailman kirjo on laajempi ja mielenkiintoisempi kuin osasimme odottaa. Otamme kuitenkin kurssilla opittuja asioita mukaamme, ja varmasti opintojen edetessä saamme moniin auki jääneisiin kysymyksiin myöhemmin vastauksen.

 

XOXO, Ryhmä15,

Minja Mäkinen, Pauliina Suominen, Hanna Malmivaara, Emma Karjalainen, Maria Saarentola, Kai Somervuori, Altti Klemetti, Jaakko Hallikainen, Iman Daher

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *