Ryhmämme sai tutkimukseksi Markku Hannulan tutkimuksen Emotions in Problem Solving. Olimme innoissamme tutkimuksen aiheesta, mutta tutkimustekstin englanninkielisyys teki siitä vaikealukuisen. Olimme yksimielisiä tutkimuksen tärkeydestä ja yllätyimme positiivisesti siitä, että emootiot todella vaikuttavat ongelmanratkaisuun. Yleistä aiempaa kokemusta tutkimusaineistoista meillä kaikilla oli hyvin vähän, joten tutkimuskieltä oli hankalaa hahmottaa. Tietyt termit ja teoriat, kuten sana coping, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa selviytymiskeinoja, aiheuttivat pientä hämmennystä. Termit alkoivat tutkimuksen edetessä kuitenkin selventyä ja pääajatus löytyi nopeasti.
Tutkijatapaamista sopiessamme katsoimme Tuhat-sivustolta tutkijan profiilin ja hänen kuvastaan saimme hyvin positiivisen vaikutuksen hänestä. Tapaamisessa jaoimme aluksi tutkijalle omia mielipiteitämme ja ajatuksiamme tutkimuksesta. Uskalsimme rohkeasti keskustella ja kertoa pohdinnoistamme tutkijan positiivisen suhtautumisen ja avoimen mielen vuoksi. Tämä helpotti jännitystä.
Tutkija halusi näyttää meille tutkimusvideosta poimittuja kuvia, joista näki selkeästi Tomin ilmeet ongelmanratkaisutehtävän eri vaiheissa. Varsinaisesta tutkimustekstistä eivät ilmeet välity samalla tavalla kuin kuvista videon katsomisesta puhumattakaan. Tutkija harmitteli, että pienet vivahteet ja tunnelma jäävät havaitsematta kuvista, mutta oli kuitenkin kuvien näyttämisestä todella innoissaan. Myös ryhmällemme oli antoisaa katsoa screenshot-kuvia, sillä ne konkretisoivat tutkimuksen aineistoa ja menetelmää huomattavasti.
Kuvien näkeminen oli harvinaista, sillä kuvia ja videota ei nimittäin voi julkaista anonymiteetin säilyttämisen vuoksi. Yhdessä pohdimme kuvien ja videon julkaisemisen eettisiä kysymyksiä, sillä nykypäivänä visuaaliset materiaalit leviävät helposti internetissä ja ne on helppo muokata meemien kaltaisiksi vitsailun kohteiksi, ja niitä on vaikea saada sieltä pois. Hannula esitti myös ajatuksen siitä, mitä aineiston salaaminen tekee tutkimukselle. Tutkimus, jossa tutkitaan kasvojen ilmeitä menettää merkityksensä, jos kasvojen ilmeet joudutaan sanoin ilmaisemaan. Pixelöintikään ei ole hyvä vaihtoehto, kun tutkitaan kasvojen ilmeitä. Henkilöt eivät kuitenkaan saa olla tunnistettavissa.
Pohdimme myös ahaa-elämysten merkitystä oppimisessa ja tutkija totesi, että ahaa-elämysten merkitys uuden tiedon oppimisessa on jo itsestäänselvyys, mutta kiinnostavaa elämyksissä on miten niihin päästään. Ahaa-elämysten kautta oppija itse oivaltaa uutta tietoa ongelman aiheuttaman turhautumisen kautta, ja se muuttuu myönteiseksi kokemukseksi.
Ryhmä koki Hannulan artikkelista yhdeksi tärkeimmistä lopputuloksista sen, että opettaja mahdollistaa ja antaa aikaa oppilaille, jotta he pystyvät purkamaan tunteitaan coping keinojen avulla ja näin mahdollistamaan toiminnan uudelleenkäynnistämisen. Opettajan taito tunnistaa coping-keinot on tärkeää oppimisen edistämiseksi ja pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Todella mielenkiintoisen aiheen saitte ja mahtavaa pohdintaa ryhmässä! Teksti kuulosti rehelliseltä, mikä sai minut vielä enemmän kiinnostumaan. Hyvin tuli esiin tutkimuksen hyviä ja huonoja puolia ja itsekin opin jo uutta ja mielenkiintoista tästä lyhyestä kirjoituksesta!
Otsikkonne sai minut kiinnostumaan blogistanne, ja lähdinkin heti ensimmäisenä lukemaan teidän blogianne. Englanninkielisen tutkimuksen ymmärtäminen on varmasti ollut paljon haastavampaa, mutta uskon että siitä on teille tulevaisuudessa hyötyäkin, että olette joutuneet aloittamaan näin haastavasta tekstistä. Hienoa, että olitte pohtineet huolella myös tutkimuksen eettisiä kysymyksiä!
Teillä on erittäin mielenkiintoisen kuuloinen aihe ja artikkeli! Kiinnostuin heti siitä miten teidän lööppinne on muotoiltu annetussa tehtävänannossa.
Kuvien näkeminen tutkimuksesta on varmasti ollut avartava lisä artikkelin lukemiseen.
Ihanan valaiseva ja selvä blogi kirjoitus! Oma huomioni kiinnittyi heti ahaa-elämyksiin oppimisessa. Pääsittekö niihin syvemmin käsiksi? Mainitsitte, että kiinnostavaa olisi selvittää miten nämä elämykset syntyvät ja miten niihin pääsee käsiksi. Saitteko itse Hannulalta tai artikkelista ideoita tähän?
Tutkimusten julkaisun tärkeys suhteessa eettisiin kysymyksiin juuri esim. kuvamateriaalin suhteen on monimutkainen ja mielenkiintoinen kysymys. Hyvä kun nostitte sen esille!
Olisi ollut mielenkiintoista kuulla esimerkkejä mielipiteistänne ja ajatuksistanne tutkimuksesta, joita jaoitte Hannulalle tapaamisessa. Myös mitä coping-keinot konkreettisesti voisivat tarkoittaa?
Tutkimuksen eettisyys varmasti mietitytti, varsinkin, kun tutkittava on lapsi. Joko teillä on hyvin kulissit pystyssä, tai teistä ei oikeasti tule samanlaisia opettajia kuin Roald Dahlin Matildan rehtori:)
Copingista toivoisi lisää materiaalia, se on varmasti jotain muutakin kuin pulpetin alle ryömimistä yms.?
-Ville Dahlbacka ryhmä 13
Mukava lukea vaiheistanne, kuinka tutkimuksen lukemisen alun vaikeuksista siirryitte ymmärtämistä kohti. Oli samaistuttavaa ajatellen oman ryhmäni tutkimusta.
Erityisen mielenkiintoista oli mielestäni pohdintanne kuvien julkaisemisesta ja sen seurauksista ja toisaalta Hannulan ajatus siitä, mitä salaaminen tekee tutkimukselle.
Mainitsitte, että kuvien näkeminen konkretisoi tutkimuken aineistoa ja menetelmää teille ja olisikin mielenkiintoista kuulla tästä enemmän.
Hyvä ja kiinnostava otsikko, joka houkuttelee heti lukemaan! Kuvamateriaalin käyttäminen tutkimusjulkaisussa -pohdinta tuli uutena ainakin itselle, ja oli kiinnostavaa. En ollut tullut ajatelleeksi sitä, että se tosiaan saattaa vaikuttaa merkittävästi tutkimustulosten raportointiin.
Mahtavaa pohdintaa!
Varmasti avartava kokemus saada haastavakin tieteellinen teksti havainnollistettuna omien silmien eteen. Tutkijallanne on ollut varmasti paljon haasteita saada kuvattua ilmeet sanoina.
Kirjoituksissanne pohtimanne kuvien netissä leviäminen ja vitsin kohteeksi joutuminen on todellinen ongelma myös asianomaisella kentällä, sillä mikäli jonkun tutkimuksen tms kuvia jaettaisiin internettiin, olisivat ne vapaata riistaa ihmisille “heittää läppää” ja mahdollisesti vääristää kuvaa valtavirran joukossa täysin sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Olisi ollut kiintoisaa kuulla Hannulan ajatuksia tästä, ja mitä asialle voisi tehdä, tai muita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia?
Olitte löytäneet asiaanne monipuolisia näkökulmia sekä kattavaa pohdintaa. Komppaan myös edellisten kommenteja, olisin myös kiinnostunut konkreettisista coping-keinoista!
Hyvin otsikoitu teksti! Mielenkiinto heräsi heti!
Aiheenne kuulostaa todella kiinnostavalta ja kuvien näkeminen oli varmasti hyödyllistä. Hienoa eettistä pohdintaa aiheesta! Se herätti varmasti paljon ajatuksia. Oli kuitenkin avartavaa kuulla, miten kuvien salaaminen vaikuttaa itse tutkimukseen.
Coping-keinoista olisi kiinnostava kuulla lisää, varsinkin kun koitte ne yhdeksi tärkeimmistä asioista.
Hienoa kuulla tutkijoiden, omamme mukaan lukien olevan näin mielissään heidän tutkimuksiensa sorkkimisesta.
Kovakuorinen tunnepähkinä ei varmasti ollut helpoin mahdollinen aihe, etenkään jos mukaan on tungettu vaikeita termejä vieraalla kielellä. Saitte kuitenkin onnistuneesti avattua aihetta ja ryhmän ensiaskelia kansantajuiseksi ja sujuvaksi kirjoitukseksi. Onnistumisen kokemus tosiaan ruokkii onnistumisen mahdollisuuksia.
Hyvä teksti!
Olitte kirjoittaneet, että “Tutkimus, jossa tutkitaan kasvojen ilmeitä menettää merkityksensä, jos kasvojen ilmeet joudutaan sanoin ilmaisemaan.” Toisaalta myöskään kuvista ei saisi tunnistaa henkilöä. Minua jäi kiinnostamaan, miten sitten kasvojen ilmeet esitetään tällaisessa tutkimuksissa. Onko käytännön esimerkkejä keinoista?
Hyvä blogiteksti ja varsinkin otsikko, joka herätti mielenkiinnon heti!
Kuvien näkeminen varmasti helpotti havainnoimisessa aiheeseen ja tutkimukseen liittyen. Sekä erittäin hyvin mietitty eettisyyttä kuvia kohtaan ja avattu asiaa enemmän. Ahaa-elämyksestä oli myös erittäin mielenkiintoista lukea ja siitä olisi kiva lukea vielä lisääkin.
Pystyn samaistumaan vaikeuksiin lukea englanninkielistä tutkimustekstiä vaikean sanaston takia. Teksti oli hyvää ja ihe todella mielenkiintoinen.
Olisin varmasti itsekin kokenut haasteelliseksi englanninkielisen tutkimustekstin. Hyvää tekstiä ja pohdintaa! Coping-keinoista olisi mielenkiintoista kuulla lisää.
Teidän aiheenne on jäänyt kaikista muiden tutkimuksista ehkä päällimmäiseksi mieleeni!
Eniten mietityttävä asia on silti, voidaanko tuloksia yleistää, kun on tutkittu vain yhtä henkilöä, mutta ehkä tätä käsitellään lisää tutkijatentissä… 😉
Harmittavaa, että tutkimuksenne oli englanniksi, ja siten hieman vaikeutti tehtäväänne. Varsinkin, kun opinnot ovat vasta näin alussa ja tutkimustekstin lukeminen ei vielä suomeksikaan ole välttämättä helppoa, tai sisältää vierasta sanastoa.
Todella tiivis ja hyvin kiteytetty teksti. Olisin kuitenkin kaivannut lisää infoa esim. coping-keinoista, sillä se kuullosti niin mielenkiintoiselta! Otsikko on kiinnostusta herättävä.