Dekaanin katsaus

Kamala vuosi – hieno tulos

Vuodesta 2016 tuli yliopiston annus horribilis, kamala vuosi, kun maan hallitus tasapainotti valtion taloutta tekemällä raskaita leikkauksia koulutukseen.

Valtiovallan leikkaukset toteutuvat portaittain ja merkitsevät vuoteen 2020 mennessä 106 miljoonan euron vähennystä noin 700 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Leikkauksista aiheutui jo vuodelle 2016 noin 50 miljoonan euron resurssivähennys. Näin raju resurssien lasku edellytti yliopistolta voimakasta reagointia. Laadittiin muutosohjelma, jolla pyritään tasapainottamaan talous vuoteen 2020 mennessä kuluja leikkaamalla ja tuloja kasvattamalla. Kuluja leikataan tiloista, henkilöstöstä ja toiminnoista. Ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston 376-vuotisen olemassaolon aikana käytiin vuonna 2016 laajat, koko henkilöstöä koskettavat YT-neuvottelut talouden tasapainottamiseksi.

Nyt on vaikea vuosi yliopistolla eletty ja kaikessa toiminnassa katsotaan eteenpäin. Yliopiston sisäisten verkkosivujen, Flamman, etusivulta on poistunut suora linkki muutosohjelmaan. Sen sijaan linkit ovat nyt koulutuksen suureen uudistamishankkeeseen, Isoon Pyörään, ja uuteen hallintoon eli Yliopistopalveluihin.

Muutosohjelmassa hallinnolta leikattiin enemmän resursseja  kuin opetukselta ja tutkimukselta. Jo ennen muutosohjelmaa yliopiston hallintoa oli ryhdytty organisoimaan tiedekuntiin hajautetusta mallista keskitettyyn matriisimalliin. Nyt uutta hallintomallia kutsutaan yliopistopalveluiksi, oman väen kesken tuttavallisesti YPA:ksi. YPA aloitti toimintansa kesällä 2016, ja syksyllä opeteltiin hoitamaan vanhoja rutiineja uusissa rakenteissa ­­- vähentyneellä väellä, josta osa on uusia tekijöitä. Syksystä selvittiin kohtuullisesti, ja vaikka YPA:n käyttöönotossa on vielä tehtävää, saadaan hallinto hoidettua jatkossakin. Tässä on auttanut yksittäisten hallintohenkilöiden erinomainen sitoutuminen yliopiston tehtäviin ja heidän henkilökohtainen onnistumisensa työtehtävissä.

Isona uudistuksena vuoden aikana aloitettiin koko yliopiston kattava laajamittainen opintojen uudistustyö, “Iso Pyörä”. Siinä on keskeistä koulutuksen osaamistavoitteiden asettaminen tulevaisuuden työelämän tarpeisiin sekä Bolognan sopimuksen mukaisen kolmiportaisen tutkintomallin hyödyntäminen. Samat tavoitteet ovat ohjanneet eläinlääketieteellisen koulutuksen kehittämistä jo pitkään, ja tutkintorakenteemme on jo entuudestaan kolmiportainen: ensimmäisen ja toisen portaan tutkinnoista rakentuva eläinlääkärin peruskoulutus (eläinlääketieteen kandidaatin, ELK, ja eläinlääketieteen lisensiaatin, ELL, tutkinnot) sekä kolmantena portaana tieteellinen jatkokoulutus tohtorintutkintoon (ELT/FT) tai ammatillinen erikoistumiskoulutus erikoiseläinlääkäritutkintoihin. Vaikka Ison Pyörän tavoitteet olivatkin tuttuja, tiedekunnassamme jouduttiin vuoden aikana tekemään paljon työtä tutkintorakenteiden sopeuttamiseksi yliopiston yhteiseen kokonaisuuteen.

Tutkimus ja koulutus ovat pitkäjänteistä työtä, jossa yhdessä vuodessa saavutettavat tulokset pohjautuvat monen aiemman vuoden työhön. Vuosien pohjatyö sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden sisuuntuminen vaikeuksissa ehkä selittävät sen, että resurssien näivettämisestä huolimatta vuosi 2016 oli tuloksiltaan erinomainen.

Tutkintomäärissä ylitettiin kaikki tulostavoitteet (ELK: 105 %, ELL: 132 %, tohtorintutkinnot 113 %). Uskon, että ELL-tutkinnoissa tehty vuosiennätys, 82 tutkintoa, pysyy ennätyksenä pitkään. Kuusi vuotta aiemmin opinto-oikeuden oli saanut 70 uutta opiskelijaa. Se, että aloittajia on 70, mutta loppututkintoja kuuden vuoden kuluttua 82, on toki mahdollista vain siksi, että myös moni aiemmin opintonsa aloittanut valmistui vuonna 2016.

Opintonsa keskeyttäneiden osuus tiedekunnassa onkin hyvin vähäinen, sillä opiskelijamme ovat lahjakkaita ja tavoitehakuisia ja hallinto sekä opettajat ovat entisestään tehostaneet ohjausta, joka on viime vuosina kohdistettu mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen ehkäisemään viivästymistä. Kevään publiikki on järjestetty päärakennuksen isossa juhlasalissa parina viime vuonna, ja 2016 paikalla oli ennätysmäärä valmistujia läheistensä kanssa. Tutkintotodistusten jaosta yliopiston päärakennuksessa näyttää tulleen tapahtuma, johon opiskelijat tähtäävät valmistumisensa saadakseen tutkintotodistuksensa juuri siellä.

Kevään 2016 publiikissa sai tutkintotodistuksensa 62 uutta eläinlääketieteen lisensiaattia

Myös tutkijat menestyivät. Julkaisumäärät kasvoivat selvästi edellisestä vuodesta, ja 2016 oltiin aivan kautta aikojen ennätysvuoden 2014 tuntumassa. Tiedekunnan julkaisuprofiili kuvastaa hyvin viime vuosien kansainvälistä Yhteinen terveys -teemaa. Käsite kattaa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden, ja tämän mukaisesti tutkimusta julkaistiin mm. zoonooseista, antibioottiresistenssistä, elintarviketurvallisuudesta, elintarvikkeita pilaavista ympäristömikrobeista, ihmisten terveydestä, eläinten taudeista ja hyvinvoinnista sekä eläinten käyttäytymisestä.

Tiedekunnan tutkijat menestyivät myös täydentävän rahoituksen hankinnassa. Monista onnistujista voi nostaa esille pari huippua, kuten professori Miia Lindströmin, joka sai botulismitutkimukseen sekä European Research Council (ERC) Consolidator Grant -rahoituksen että Suomen Akatemian hankerahoituksen. Professori Hannes Lohi puolestaan sai Jane ja Aatos Erkon säätiöltä nelivuotisen merkittävän rahoituksen koiran ja ihmisen tautiperimän vertailuun.

Tiedekunnan onnistuminen huomataan myös kansainvälisesti. Vuoden aikana tiedekunnassa kävi monia vierailijoita tutustumassa toimintaan ja osaamiseen. Esimerkiksi saksalaiset kansanedustajat tutustuivat tuotantoeläintutkimukseen ja koulutukseen, Japanissa Hokkaidossa toimivien tiedekuntien edustajat perehtyivät eurooppalaisiin eläinlääketieteen koulutusarvioinnin vaatimuksiin, ja Pietarin eläinlääketieteellisen akatemian johto tutustui naapurimaansa toimintaan.

Vaikeuksista huolimatta onnistuimme erinomaisesti vuonna 2016. Iso kiitos opiskelijoillemme ja henkilökunnalle – sekä tiedekunnan omille tutkijoille ja opettajille että nykyisin YPA:ssa työskentelevälle hallinnon väelle.

 

Antti Sukura,
dekaani