Huimaa vauhtia vähemmillä resursseilla

Vuosi 2016 jää tiedekunnan perusopetuksen historiaan huiman vauhdin vuotena, jota varjosti hallinnon tuen resurssien väheneminen. Edellisenä vuonna käynnistynyt koulutusohjelmauudistus Iso Pyörä eteni kautta vuoden, opettajat kouluttautuivat aktiivisesti ja opetuksen kehittämiseen kerättiin eväitä työelämästä. Vuoden päättyessä kirjattiin valmistuneeksi 82 uutta eläinlääkäriä, mikä on tiedekunnan kaikkien aikojen ennätys.

Iso Pyörä ‐koulutusuudistus ja hallinnon uudelleen järjestäytyminen

Edellisenä vuonna käynnistynyt Iso Pyörä ‐koulutusuudistus eteni vauhdilla, huolimatta opintohallinnon henkilöstövähennyksistä ja uudelleenjärjestäytymisestä. Iso Pyörä tähtää kaikkien Helsingin yliopiston koulutusohjelmien uudistamiseen; tiedekunnan kannalta keskeisiä näkökulmia olleet koulutuksen osaamisperustaisuus ja työllistyvyys. Opiskelijavalintojen uudistaminen on yksi tavoitteista, mutta sen osalta konkreettiset toimenpiteet eivät olleet vielä ajankohtaisia. Tiedekunnan opintoasiaintoimikunta hoiti koulutusohjelmien johtoryhmien tehtävät vuoden loppuun asti, jolloin eläinlääketieteen kandiohjelma ja eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma saivat omat johtoryhmänsä. Kandiohjelman johtajaksi valittiin professori Antti Iivanainen, ja itse jatkan lisensiaatin koulutusohjelman johtajana. Jatkossakin koulutusohjelmat tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä eläinlääketieteen koulutus on koko kuuden vuoden opinnot kattava jatkumo.

Räätälöityä koulutusta opettajille

Keväällä 2016 alkoi tiedekunnan opettajille räätälöity pedagoginen peruskurssi, joka jatkui pitkälle syksyyn. Se toteutettiin tiedekunnan ja Eduta Oy:n yhteistyönä, ja koulutuksesta kantoi päävastuun jo aiempien kokemusten perusteella innostavana kouluttajana tunnettu Satu Öystilä. Kurssi edisti myös yhteisöllisyyttä luontevalla tavalla; osallistujia oli tiedekunnan kaikilta osastoilta. Koulutuksessa opettajat perehtyivät konstruktiivisen linjakkuuden periaatteisiin ja sovelsivat oppimaansa opetussuunnitelmatehtävässään. Osanottajat tutustuivat myös erilaisiin opiskelijoiden itseohjautuvuutta tukeviin yhteisöllisiin menetelmiin ja saivat harjaannusta itse- ja vertaisoppimisen ohjaamisessa. Osallistujilla oli mahdollisuus valita, suorittavatko he kurssin kolmen vai viiden opintopisteen laajuisena. Laajemman vaihtoehdon valinneet saivat palautetta pitämästään opetusnäytteestä ja työstivät laajemman opetussuunnitelmatehtävän. Yhteensä 20 opettajaa suoritti kurssin.

Opetuksen kehittämispäivä

Koko tiedekunnan opetushenkilöstölle suunnattu kehittämispäivä pidettiin 27.10.2016 Unioninkadun juhlahuoneistossa. Irrottautuminen omalta työpaikalta Viikistä kehittämispäiväksi on todettu toimivaksi ratkaisuksi. Päivän aluksi yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäsen Juha Laakkonen kertoi näkemyksiään siitä, miksi hänen vastuullaan olevat opintojaksot vuodesta toiseen saavat opiskelijoilta erinomaista palautetta. Hän korosti, ettei saa tuudittautua siihen, että se, mikä aiemmin on toiminut, olisi myös jatkossa sellaisenaan hyvä – erinomainenkin kurssi saattaa jossakin vaiheessa vaatia perusteellisen remontin. Aamupäivällä puitiin uusien koulutusohjelmien rakennetta ja sisältöjä yhdessä ja iltapäivällä pedagoginen yliopistonlehtori Viivi Virtanen veti oppimisen arviointikäytäntöjä käsitelleen työpajan.

Nuorten eläinlääkäreiden kysely

Keväällä toteutettiin tiedekunnan ja Nuorten eläinlääkäreiden ryhmän edustajien yhteistyönä mittava sähköinen kysely, jolla selvitettiin sekä väliaikaisilla praktiikkaoikeuksilla työskentelevien että viiden edellisen vuoden aikana valmistuneiden eläinlääkäreiden kokemuksia työhön perehdyttämisestä, työelämän palkitsevina ja raskaina koetuista asioista sekä oman osaamisen kokemuksia. Kyselyyn saatiin noin 200 vastausta. Kyselyn tuloksia pyritään raportoimaan Suomen eläinlääkärilehdessä, jonka www-sivujen kautta kysely toteutettiin. Tuloksia pystytään hyödyntämään myös opetuksen kehittämisessä.

Vierailijoita Japanista

Virkistävän kansainvälisen tuulahduksen syksyyn toivat VetNorth Japan ‐koulutusohjelmaa edustaneet kollegat, jotka olivat valinneet tiedekuntamme vertailukohteekseen tavoitellessaan tulevaisuudessa eurooppalaisen eläinlääketieteen arviointisysteemin mukaista akkreditointia. Päivät täyttyivät intensiivisestä vuoropuhelusta, jossa keskiössä oli laatujärjestelmän kehittäminen. Laadunvarmistus on entistä tiiviimmin kytketty uudistettuun eurooppalaiseen eläinlääketieteen koulutuksen arviointiin. Kulttuurien väliset erot auttavat pohtimaan ja perustelemaan myös omia käytäntöjä.

Mirja Ruohoniemi
perusopetuksen varadekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto