Geologian alalla on ollut tutkijakoulu heti järjestelmän käynnistyttyä vuonna 1995. Geologian valtakunnallinen tutkijakoulu on toiminut koko tieteenalaa edustavana verkostona vuodesta 2001 lähtien. Tutkijakoulussa on 13 opetusministeriön rahoittamaa tohtorikoulutuspaikkaa, minkä lisäksi sen piiriin kuuluu noin 33 muulla rahoituksella toimivaa kokopäivätoimista väitöskirjantekijää sekä n. 70 sivutoimista jatko-opiskelijaa.
Tutkijakoulun tavoitteena on, että siihen kuuluvista laitoksista valmistuu vuodessa 15 tohtorin tutkintoa. Tavoitteena on myös, että päätoimisesti suoritettuna tohtorintutkinto valmistuisi pääsääntöisesti neljässä vuodessa, mikä edellyttää sekä laadullisesti että määrällisesti tehostettua ohjausta.
Jo alusta lähtien on tutkijakoulun tavoitteena ollut yhtenäistää ja selkeyttää tohtoriopintoja. On myös ehdottoman tärkeää, että kaikkia väitöskirjantekijöitä koskevat, rahoituksesta tai opiskelupaikasta riippumatta, samat oikeudet ja vaatimukset. Tämä ohjeisto pyrkii palvelemaan nopeana tiedonlähteenä, jossa on esitetty www-linkkien tai liitetiedostojen tukemina keskeisiä väitöskirjaprojektiin liittyviä ohjeita, sääntöjä ja suosituksia. Ohjeet on kirjattu yleispäteviksi, jotta niitä voidaan soveltaa kaikilla geologian laitoksilla. Tämä ohjeistus on suunnattu yhtälailla ohjaajille kuin opiskelijoillekin.
* Yliopistolaki
* Tutkijakoulutuksen yleiset tavoitteet
* Tutkijakoulutettavaksi hakeminen
* Ohjaussuhde
* Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot (60 op)
* Väitöskirjan laajuus
* Esitarkastus
* Vastaväittäjä
* Väitöskirjan arvostelu
* Tutkijakoulun mahdollistama taloudellinen tuki
* Käytännön työympäristö
* Tutkimuksen rahoitus
* Opintojen keskeytys
* Eettiset ohjeet
Yliopistolaki ja siihen liittyvät asetukset säätävät yliopistojen toimintaa:
Yliopistolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970645
Säädökset
Filosofian tohtorin tutkinnosta säädetään asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004):
21 § – Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:
* perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
* perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
* saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
22 § – Tohtorin tutkinnon suorittaminen
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
* suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
* osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
* laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Yliopistoasetukseen sisältyvä säädös (115/1998 18 §):
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja sitä koskeva oikaisupyyntö
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- tai taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 ja 28 §:ssä säädetään.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.
Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön 1 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kunkin yliopiston omat ohjeet ovat tarkemmin luettavissa seuraavilta verkkosivuilta:
HY: Tutkimus Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa
Väittelijän ohjeet
TY: Tieteellisen jatkokoulutuksen pysyväismääräys
Ohjeita väittelijälle
OY: Oulun yliopiston johtosääntö tutkinnoista, opetuksesta ja opiskelijoista
Luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opinto-opas
TKK: Jatkotutkinnot ja jatko-opintojen tavoite
ÅA: Forskarutbildning
Tutkijakoulutuksen yleiset tavoitteet
Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena:
1) ensisijaisesti luoda vahva perusta ammattimaiselle tutkijanuralle mutta toisaalta monipuoliset valmiudet muuhun työelämään.
2) tasa-arvo (rodullinen, kielellinen, sukupuolten välinen)
3) kansainvälisyys
Lisäksi yleisiksi tavoitteiksi on kirjattu:
* tutkijakoulutuksen laadun ja tasokkuuden kohoaminen
* tutkijankoulutuksen tehostaminen ja väittelyiän alentaminen
* tutkijanuran ammattimaistuminen
* jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääntyminen
* yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääntyminen
* tutkimustyön ohjausvastuun selkeytyminen
* kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen
* ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääminen
Opetusministeriön tutkijakoulutuksen linjaukset on julkaistu Sakari Karjalaisen työryhmän raportissa. Se on hyvin hyödyllinen ja perusteellinen raportti joka kaikkien tutkijakoulun ohjaajien ja tohtorikoulutettavien tulisi tuntea.
Tutkijakoulutettavaksi hakeminen
Edellytykset
a) FM tai DI tutkinto
Mikäli tutkinto ei ole suoritettu geologian alalta tai vaihtoehtoisesti tutkinto on suoritettu ulkomaisessa yliopistossa, tulee hakijan selvittää laitokselta, että hänen perustietonsa geologiassa ovat riittävät. Monitieteisen tutkimuksen turvaamiseksi laitoksen tulee pitää huoli, ettei alaa vaihtavien hakijoiden pääsyä tutkijakoulutukseen vaikeuteta samalla kun varmistetaan alaa vaihtavien tiedolliset ja taidolliset valmiudet geologian alan tutkijakoulutuksessa. Alaa vaihtavan on ennen tutkijakoulutukseen hyväksymistä kartoitettava yhdessä laitoksen kanssa, millaista mahdollista lisäkoulutusta hän tarvitsee.
Opetusministeriön tutkijakoulutuspaikkojen haku on julkinen ja vapaa. Opetusministeriön paikoista päättää tutkijakoulun johtoryhmä hakemusten perusteella, ja ne tulevat tavallisesti haettavaksi syksyisin.
b) ainelaitoksella ja tiedekunnassa hyväksytty tutkimussuunnitelma Suunnitelmassa tulee ilmetä tutkimuskentän kuvauksen lisäksi tutkimuksen aikataulu, vaadittavien resurssien (aineisto, kenttätyöt, analyysit yms.) olemassaolo tai suunnitelma niiden hankkimiseksi sekä suunnitelma jatkotutkintoon kuuluvista opinnoista.
c) toimiva ohjaussuhde
Tohtorikoulutettavalla tulee olla vähintään yksi väitöskirjatyön ohjaaja. Usein ohjaajia on käytännön syistä useampia. Tieteellisen laadun varmistamiseksi vähintään yksi ohjaajista (valvoja) on yliopiston laitoksen professori tai dosentti. Laitos hyväksyy myös ulkopuolisia ei-dosentteja perustelluista syistä väitöskirjatyön ohjaajiksi.
Tohtorikoulutettavaksi hyväksymiseen ei vaadita rahoitusta väitöstutkimukselle. Ilman rahoitusta tai oman työn ohessa tehtävä jatko-opiskelu katsotaan sivutoimiseksi.
Jokaisella tohtorikoulutettavalla on vähintään yksi ohjaaja. Vähintään yhden ohjaajista tulee olla vastuulaitoksen professori tai dosentti.
Laitos on vastuussa siitä, ettei yksikään tohtoriopiskelija jää ilman ohjausta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei henkilöä tule hyväksyä jatko-opiskelijaksi, mikäli toimivaa ohjaussuhdetta ei ole. Ohjaaja(t) nimetään ja virallistetaan tiedekunnan tai laitoksen hyväksymässä jatko-opintosuunnitelmassa.
Ohjaajat sopivat yhdessä tohtorikoulutettavan kanssa, mikä on kunkin ohjaajan rooli tohtorikoulutuksessa ja siihen liittyvässä tutkimustyössä. Ohjaajat ja tohtorikoulutettava kokoontuvat säännöllisin väliajoin.
Ohjaussuhdetta voidaan perustelluista syistä muuttaa tutkimuksen kuluessa. Työlle voidaan nimetä lisäohjaaja tai ohjaaja voidaan muuttaa mikäli tutkimuksen aihe tai painotus vaihtuu tai ohjaussuhde ei toimi.
Ohjaussuhteen ristiriitatilanteessa sekä ohjaaja että tohtorikoulutettava voivat ottaa yhteyttä ensin laitoksen johtajaan ja tutkijakoulun johtajaan. Mikäli ratkaisua ei löydy, asia viedään tutkijakoulun johtoryhmään, jossa asiaan etsitään paras mahdollinen ratkaisu. Ristiriitatilanteiden vuoksi yliopiston vaihtaminen on viimeinen vaihtoehto. Mikäli kyseessä on valtasuhteen väärinkäyttö tai muu epäasiallinen kohtelu toimitaan kyseisistä asioista kullakin laitoksella säädettyjen toimintaohjeiden mukaan (esim: Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy).
Mikäli tohtorikoulutettavalla on vain yksi ohjaaja, tohtorikoulutettavalle voidaan nimetä lisäksi seurantaryhmä. Seurantaryhmässä on 1-2 väitöskirjan aihepiiriin perehtynyttä FT-tutkinnon suorittanutta tutkijaa. Ryhmä voi olla ns. mentor-tyyppinen, jolta tohtorikoulutettava saa tukea käytännön tutkimustyön tekemisessä. Seurantaryhmä seuraa työn edistymistä ja antaa ohjeita työn jatkovaiheita varten ja päättää yhdessä työn ohjaajan kanssa milloin työ on yhteenvetovaiheessa. Seurantaryhmä antaa vuosittain lausunnon tutkijakoulun johtoryhmälle. Seurantaryhmä ja tohtorikoulutettava kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Seurantaryhmä tukee eri tavoin työn edistymistä. Seurantaryhmä tulisi olla kaikilla yliopiston ulkopuolella väitöskirjatyötä tekevillä tohtorikoulutettavilla, jolloin se tukee tohtorikoulutettavan liittymistä tiedeyhteisön jäseneksi.
Ohjaajan velvollisuudet:
* ottaa tohtorikoulutettavia vain sen määrän, johon hänellä on varmasti aikaa paneutua. Laitoksen tulee huomioida ohjaukseen tarvittava aika kunkin ohjaajan muita työtehtäviä mitoitettaessa.
* sitoutuu tohtorikoulutettavan tutkimustyön edistämiseen sekä sisällölliseen neuvontaan.
* varmistaa työn laadun: toteaa milloin osajulkaisu on valmis julkaistavaksi ja milloin väitöskirja kokonaisuudessaan on valmis esitarkastukseen.
* opastaa tohtorikoulutettavaa tutkimuseettisissä asioissa
* auttaa tohtorikoulutettavaa tutkimussuunnitelman /opintosuunnitelman laatimisessa
* auttaa tohtorikoulutettavaa rahoituksen haussa
* kunnioittaa keskeneräisten tutkimusten ja käsikirjoitusten luottamuksellisuutta sekä tohtorikoulutettavan asiantuntijuutta ja ideoita.
Tohtorikoulutettavan velvollisuudet:
* kantaa itsenäisen vastuun tutkimuksensa ja opintojensa etenemisestä ja pitää ohjaaja(t) ajan tasalla tutkimuksen kulusta
* on vastuussa tutkimussuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta sekä rahoituksen hakemisesta
* vastaa tutkimustulostensa tiedottamisesta ja esittämisestä
* ottaa huomioon ohjaajaltaan/ohjaajiltaan saamansa kommentit käsikirjoitukseen sen eri vaiheissa.
Väitöskirja on itsenäinen työ, jonka vuoksi lopulliset ratkaisut jäävät tohtorikoulutettavalle.
Raportointi:
Sekä tohtorikoulutettava että ohjaaja(t) jättävät vuosittain raportin tutkimuksen etenemisestä tutkijakoulun johtoryhmälle.
Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot (60 op)
Opinnot koostuvat pakollisista opinnoista sekä vapaavalintaisista opinnoista. Pääaineopintojen tulee olla tasoltaan syventäviä ja sivuaineopintojen väitöskirjaa tukevia. Tohtorikoulutettava hyväksyttää opintosuunnitelmansa laitoksella kirjautuessaan jatko-opiskelijaksi. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat tutkijakoulun järjestämät kurssit, kansainväliset PhD-kurssit, sekä osallistuminen esitelmällä ainakin yhteen kansainväliseen alan kongressiin. Opiskelijan (ja ohjaajan) tulee ottaa huomioon opintojen vaatima aika.
Tutkijakoulun suositusten mukaisesti:
* Opintopisteitä ei saa:
o Väitöskirjatyöhön kiinteästi liittyvästä kenttätyöstä
o Väitöskirjan osajulkaisuista
o muun oppilaitoksen kuin yliopiston antamasta ammatilliseen pätevöitymiseen johtavasta koulutuksesta
* Opintoihin voidaan sisällyttää enintään 20 op verran seuraavia suorituksia:
o esitelmä tai posteri kansainvälisessä kongressissa 1-2 op (Max. 6 op)
o kenttätyöt (muut, kuin väitöskirjaan suoranaisesti liittyvät) Max 2 op.
o laboratoriovierailut Max 6 op.
o referee-julkaisu, joka ei sisälly väitöskirjaan 2 op (Max. 4 op)
o tieteellistä tutkimusta käsittävä raportti, mikäli tohtorikoulutettava on päävastuullinen kirjoittaja (Max 2 op)
Väitöskirjan riittävän laajuuden kussakin tapauksessa varmistaa ohjaaja ja seurantaryhmä. Tiedekunnilla on omat ohjeistuksensa väitöskirjan laajuudesta.
Riittävä laajuus osajulkaisuista ja yhteenvedosta koostuvalle väitöskirjalle on:
* neljä osajulkaisua, joissa vähintään kolmessa opiskelija on päävastuullisena kirjoittajana. Mikäli erillisjulkaisut ovat poikkeuksellisen laajoja ja/tai erittäin korkeatasoisissa sarjoissa julkaistuja, on vähempikin määrä mahdollisesti riittävä.
* tohtoriopiskelijan osuus yhteisjulkaisuissa on tuotava esiin. Mikäli osajulkaisuja on vähemmän tai opiskelijan osuus yhteisjulkaisuissa pieni, on yhteenveto-osuuden oltava laajempi ja perusteellisempi. Yhteenvedon tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyviin julkaisujen että kirjallisuuden perusteella.
* osajulkaisuista yksi voi olla käsikirjoitus.
* monografiana esitettävän väitöskirjan tulee olla englanninkielinen julkaisu. Sen tulee laajuudeltaan vastata nippuväitöskirjaa. Monografian ennakkotarkastuksessa on erityisesti huomioitava tarkastajien pätevyys ja esteettömyys.
Valmistuneelle väitöskirjalle valitaan vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastajien tulee pystyä antamaan väitöskirjasta riippumaton arvio. Esitarkastajana ei voi toimia henkilö, jolla on yhteisiä julkaisuja tai jolla on tai on ollut tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa. Työn ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Vierailevana tutkijana tai professorina laitoksessa työskentelevä henkilö voi toimia toisena esitarkastajana, mikäli hänen voidaan katsoa pystyvän antamaan väitöskirjasta riippumaton, ulkopuolinen arvio. Tohtoriopiskelijalla on tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Helsingin yliopistossa esitarkastajien tulee olla oman tiedekunnan ulkopuolelta ja vähintään toisen tulee olla väittelijän oman yliopiston ulkopuolelta.
Esitarkastajilla on määrätty aika (esim. HY 3 kk, OY 2 kk) antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä.
Esitarkastajien tulisi lausunnoissaan kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
* väittelijän oman tutkimuspanoksen riittävyys (milloin väitöskirjaan sisältyy yhteisjulkaisuja): onko tekijällä riittävä itsenäinen osuus väitöskirjakokonaisuudessa?
* tutkimuksen merkitys ja asema oman alan tutkimuskentässä
* työn laajuus ja aineiston riittävyys, mahdollisten julkaistavaksi lähetettyjen käsikirjoitusten merkitys sisällössä ja puutteet
* tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
* tutkimuksen rakenteen johdonmukaisuus
* kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
* kieliasu.
Mikäli esitarkastaja huomaa väitöskirjatyössä sellaisia puutteita, joiden korjaaminen on hänen mielestään edellytys väittelyluvan myöntämiselle, hänen tulisi olla yhteydessä väittelijään ja sopia asianomaisten kohtien korjauksista ennen lausunnon antamista.
Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen väittelylupapäätöstä.
Väitöskirjalle määrätään yksi tai kaksi vastaväittäjää. Vastaväittäjillä tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.
Vastaväittäjän tulee pystyä antamaan väitöskirjasta riippumaton, ulkopuolinen arvio. Vastaväittäjänä ei voi toimia henkilö, jolla on yhteisiä julkaisuja tai jolla on tai on ollut tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa. Vastaväittäjän tulee olla oman tiedekunnan ulkopuolelta. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Helsingin yliopistossa myöskään esitarkastaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Tutkijakoulussa mukana olevilla laitoksilla on käytössä eri arvosteluasteikot. TKK:lla, TY:lla ja ÅA:lla väitöskirjaa voidaan hylätä, hyväksyä tai hyväksyä kiittäen. HY:llä ja OY:llä väitöskirjasta annetaan arvosana i, a, l, ncl, cl, mca, ecl, l.
Tiedekunta päättää väitöskirjasta annettavan arvosanan esityksestä, jonka tekee:
* HY: arvosanatoimikunta, johon kuuluu kustos ja joku toinen laitoksen professori tai dosentti. Arvosanatoimikunta kuulee vastaväittäjää ja väitöskirjatyön ohjaajaa. Toimikunta voi kuulla myös ennakkotarkastajia ja muiden laitoksen professoreita.
* TY, OY, ÅA, TKK: Vastaväittäjä tekee lausunnossaan ehdotuksen arvosanasta. Kustos voi omassa lausunnossaan sitä kommentoida.
Vastaväittäjän tulisi lausunnossaan kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
* Väitöskirjan tieteellinen arvo:
o Tutkimuksen merkitys ja asema oman alan tutkimuskentässä
o Työn laajuus ja aineiston riittävyys, julkaistavaksi lähetettyjen käsikirjoitusten merkitys sisällössä
o Tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
o Tutkimuksen rakenteen johdonmukaisuus
o Kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
o Kieliasu
* Väittelijän puolustus:
o Väittelijän työpanoksen merkitys väitöskirjan tieteellisten tulosten saavuttamisessa
o Väitöskirjan tutkimusalan tuntemus
o Alan kirjallisuuden tuntemus
o Käytettyjen tutkimusmenetelmien hallinta
o Kyky käydä keskustelua ja vastata kritiikkiin
Tutkijakoulun mahdollistama taloudellinen tuki
Tutkijakoululla on käytössään resursseja, joilla yksittäisiä tohtorikoulutushankkeita voidaan tukea joko suoraan tai välillisesti. Tällä hetkellä tutkijakoululla on vuosiksi 2007–2010 OPM-rahoitusta kymmenen tohtoriopiskelijan palkkakuluja vastaava summa, joilla voidaan maksaa palkkaa enintään neljän vuoden ajaksi väitöskirjan tekemiseen. 4-vuotiskausista “säästyneitä” tutkijakuukausia voidaan osoittaa väitöskirjan loppuvaiheen tukemiseen.
Lisäksi tutkijakoululla on käytössään SA:n myöntämää tutkijakoulutustukea n. 30 000 euroa vuodessa. Tällä rahoituksella toteutetaan kaikille yhteisiä tutkijakoulutuskursseja sekä Geologian tutkijapäivät. Määrärahalla voidaan tukea yksittäisten tohtoriopiskelijoiden matkoja jatkokoulutustilaisuuksiin, kokousmatkoja (max 300 €) sekä muita pienehköjä kuluja kuten väitöskirjan kielentarkistusta. Tukea voidaan myöntää kaikille kokopäiväisesti väitöskirjaansa tekeville rahoituksesta riippumatta. Tuki maksetaan laskua vastaan, ja siitä pitää etukäteen sopia tutkijakoulun johtajan kanssa sähköpostitse (veli-pekka.salonen@helsinki.fi).
Lisäksi eri yliopistoilla on omia määrärahojaan, jotka on tarkoitettu jatko-opiskelijoiden matkoihin, väitöskirjan painatuskuluihin tai apurahoiksi väitöskirjan loppuunsaattamista varten.
Tutkijakoulu ei kustanna tilavuokria, laitteita, tarvikkeita eikä analyysikustannuksia. Ensisijaisesti opiskelija hakee rahoitusta muualta (säätiöt, kanslerin matka-avustukset yms) tai rahoitus tulee projektilta.
Laitos tai tutkimuslaitos vastaa tohtorikoulutettavan käytännön työskentelyedellytyksistä (työtilat, tietokone, kopiointimahdollisuus, puhelin yms.) rahoituslähteestä riippumatta. Mikäli tohtorikoulutettava tekee säätiö- tai OPM-rahoituksella väitöskirjaansa tutkimuslaitoksessa, tulee hänelle taata mahdollisuus kokopäiväiseen tutkimukseen ja tohtorintutkintoon sisältyviin opintoihin.
Tohtorikoulutettavalla on samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin laitoksen muilla työntekijöillä. OPM-rahoitteinen tohtorikoulutettava voi antaa opetusta enintään 56 tuntia vuodessa (OPM:n päätös 1998) eikä opetustehtäviä voida vaatia ilman lisäkorvausta. Laitostehtäviä voidaan edellyttää korkeintaan noin 5 % työajasta ilman erillistä korvausta (Suomen Akatemian suositus).
Mikäli laitos on apurahaa haettaessa sitoutunut tarjoamaan tohtorikoulutettavalle käytännön työskentelyedellytykset, voidaan myös apurahalla jatkotutkintoa tekevältä edellyttää osallistumista laitostehtäviin, opetuksesta tulee tällöin kuitenkin maksaa erilliskorvaus.
Tutkijakoulutettavan lähiesimies on hänen pääohjaajansa. Laitoksen johtaja toimii esimiehenä yleishallinnollisissa asioissa.
Tohtorikoulutettava on ensisijaisessa vastuussa tutkimuksensa rahoituksesta. Hänellä on kuitenkin oikeus saada konkreettista apua rahoituksen hakemisessa ohjaajaltaan. Lyhyiden määräysten antamista ilman perustetta tulee välttää.
OPM-tutkijapaikolla olevat voivat hakea virkavapaata. Tohtorikoulutettavan määräystä voidaan jatkaa virkavapaan vuoksi ainoastaan lakisääteisten syiden (kuten äitiys-, isyys- vanhempainloma, ase- tai siviilipalvelus) vuoksi.
Opintojen keskeytyessä yli puoleksi vuodeksi virkavapaan vuoksi aikataulutetussa projektissa työskentelevän tohtoriopiskelijan aineisto voidaan julkaista (yhteisymmärryksessä) koulutettavan kanssa ja projekti viedään loppuun ilman tohtorikoulutettavan panosta. Tässä tapauksessa tohtorikoulutettava on kanssajulkaisijana, mikäli hänen osuutensa aineiston kokoamisessa on merkittävä. Pidemmän virkavapaan vuoksi saattaa olla perusteltua tehdä muutos tutkimussuunnitelmaan.
Mikäli opinnot keskeytyvät kokonaan, tulisi tohtorikoulutettavan luovuttaa projektissa tuotetun aineiston hallintaoikeus projektin vetäjälle. Aineistoa julkaistaessa on kuitenkin muistettava hyvän tavan mukaan opiskelijan osuus työssä (kanssajulkaisijana tai kiitoksissa).
* Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen
* Professorin eettiset ohjeet