Indigenous Musics and Well-Being

Musiikkitieteen professori Pirkko Moisalan johtama tutkimushanke Indigenous Musics and Well-Being käsittelee musiikkia alkuperäiskansojen voimaantumisen, hyvinvoinnin ja identiteetin välineenä. Hanke oli yksi niistä humanistisen tiedekunnan tutkimushankkeista, jotka saivat kulttuurien tutkimukseen tarkoitettua rahoitusta Tulevaisuusrahastolta vuonna 2013.

Alla olevalla videolla Moisala kertoo lisää tutkimushankkeestaan sekä lahjoituksen sille tuomista hyödyistä ja pohtii humanistisen tutkimuksen tärkeyttä yhteiskunnassa. Videon alta voit lukea tiivistetyn version haastattelusta.

 

Indigenous Musics and Well-Being -tutkimusprojektissa on kyse alkuperäiskansoista ja musiikista heidän voimaannuttamisensa ja kulttuurisen hyvinvointinsa ylläpitämisen välineenä enemmänkin ryhmä- kuin yksilötasolla.

Projekti kokoaa yhteen useita samasta teemasta kiinnostuneita tutkijoita. Moisala itse tuli alunperin Helsinkiin opiskelemaan musiikkitiedettä kiinnostuneena oopperasta, mutta maailman eri puolien musiikkien monimuotoisuus, musiikin rikkaus ja ihmisten kyky ilmaista itseään musiikilla veivät Moisalan mukanaan etnomusikologian pariin. Moisala onkin tutkinut vuodesta 1975 lähtien alkuperäiskansojen musiikin yhteyttä hyvinvointiin ja kulttuurin ominaispiirteisiin nepalilaisessa vuoristokylässä.

Toinen projektissa mukana oleva tutkija, tällä hetkellä Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa vierailevana tutkijana toimiva kanadalainen Klisala Harrison on erikoistunut Kanadan alkuperäiskansojen tutkimukseen. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta saamelaisten parissa, ja kaikessa laajuudessaan hänen tutkimuksensa käsittelee arktisten alueiden alkuperäiskansojen musiikkia ja musiikin mahdollisuuksia hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Lisäksi projektissa on mukana musiikkitieteen jatko-opiskelija Sibone Oroza, jonka tutkimus keskittyy bolivialaiset cholita-esiintyjät esimerkkinään alkuperäiskansojen naisten mahdollisuuksiin löytää musiikin kautta uudenlaista sosiaalista ja taloudellista sijaa yhteiskunnassa. Projektin neljäs jäsen on kiinalainen etnomusikologian jatko-opiskelija Xinjie Chen, joka tutkii saamelaisten musiikkia erikoistuen äänitetuotannon ja musiikkiteollisuuden vaikutuksiin saamelaisidentiteetin vahvistamiseen ja alkuperäiskansaoikeuksien ilmaisuun.

Musiikin ja hyvinvoinnin välistä suhdetta on tutkittu musiikkiterapian toimesta länsimaisen kulttuurin ja musiikin piirissä varsinkin yksilötasolla, mutta harvemmin muihin kuin länsimaihin kohdistuen ja ryhmätasolla. Yleisesti ottaen musiikin suhde ihmisen hyvinvointiin on hyvin laaja tutkimuskenttä ja sitä tutkitaan jopa neurologisella tasolla. Alkuperäiskansojen musiikin ja hyvinvoinnin tutkimuksen tärkeys nousee varsinkin alkuperäiskansojen poliittisesta tilanteesta. Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailman kuuluvat alkuperäiskansoihin. Alkuperäiskansaisuus on voimakkaasti 1980-luvulta kasvanut poliittinen ideologia ja käsite, jonka kautta ammoisista ajoista samoilla alueilla eläneet kansat etsivät ja ajavat poliittisia oikeuksiaan. Alkuperäiskansojen musiikin tutkimus on kasvussa, sillä musiikki on vahva ase oikeuksien ajamisessa ja voimaannuttamisessa. Musiikki vahvistaa ylpeyttä omaa kulttuuria ja juuria kohtaan. Myös tutkimuksen aiheina olleet alkuperäiskansat ovat tunteneet aiheen tutkimisen tärkeäksi.

Tutkimusrahoitus Tulevaisuusrahaston lahjoituksen kautta oli projektille valtavan merkittävä. Se antoi tunteen aiheen tärkeydestä ja loi tiiviimpää yhteistyötä sekä mahdollisti muutamia kenttätyömatkoja. Sen turvin pystyttiin myös järjestämään yhteistyössä Tutkijakollegiumin kanssa kansainvälinen seminaari, johon osallistui seitsemän musiikin ja hyvinvoinnin asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Seminaari oli hieno kokemus kaikille osallistujille, ja se toi uusia näkökulmia, tukea ja yhteistyökumppaneita.

Moisalan mielestä lahjoitukset antavat tunnustusta työlle, jota tutkijat yliopistolla tekevät. Markkinataloudessa tutkimukselta odotetaan yleensä suoraa ja välitöntä rahallista hyötyä, mutta Moisala muistuttaa, että kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen vaikkapa musiikin ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimuksen kautta tulee todennäköisesti säästämään yhteiskunnan kuluja jatkossa.

”Kiitos lahjoituksesta, se oli meidän porukalle mahtava juttu!”