Tehtävä 1

Tehtävät alkuun

Blogikirjoituksen aloittaminen tuntui ylitsepääsemättömän hankalalta, koska alusta ja toimintatapa on itselle uusi. Onneksi Tytin blogia katsomalla sai inspiraatiota siitä, miltä postauksen tulisi näyttää.

Latasin puolipiste-eroteltuna tiedoston FinStatista (kuva 1), mutta QGIS ohjelmistoon ladattaessa ei onnistunut, koska ohjelmiston oletus oli toimia pilkulla eroteltuna, mikä piti sitten vaihtaa. Lisäsin myös koordinaatiston, sekä x- ja y-akselit (kuva 2). Laskin kentän arvojen laskimella suhteelliset osuudet (kuva 3), mutta tähän kuitenkin loppui ensimmäinen yritys, sillä en saanut JOIN-toimintoa toimimaan.

Koska en osannut vaihdettua tuomani csv-tiedoston kautta saraketta Kunnat-tasoon, muokkasin kunnat-aineistoja ja lisäsin alkuperäisiin lähteisiin sarakkeen, jonne olin laskenut excelin avulla kunnittain kuolleisuuden suhteellisen määrän (kuva 4). Loppu olikin helpompaa, koska kaikki tiedot olivat yhdellä tasolla. Porrastuksissa piti vain muistaa valita luonnolliset luokkarajat. Tummanpunaisella erottuvissa kunnissa kuoli Suomen väestöön verrattuna prosentuaalisesti eniten ihmisiä, kun taas vaaleammissa vähemmän vuonna 2021. Tähän väliin voisi mainita, että kiinnostavampi ja ehkäpä myös hyödyllisempi kartta olisi syntynyt suhteuttamalla kuolleiden määrät kuntien väkilukuun, jolloin nähtäisiin, että kuinka monta prosenttia jonkun tietyn kunnan väestöstä on kuollut. Hypoteesiksi voisin heittää, että kuntien roolit olisivat kääntyneet osin päälaelleen, koska ikääntyvissä kunnissa voi olettaa kuolevan enemmän ihmisiä, kuin nuorissa kunnissa, joissa on kuitenkin enemmän nuorempia ihmisiä. Olen kuitenkin tyytyväinen tekemääni karttaan, sillä tarkoitus oli opetella softan käyttöä, eikä välttämättä datan manipulointia, vaikka siihenkin varmasti vielä päästään.

Vaikeaa oli muistella mitä kaikkea pitää painaa ja missä järjestyksessä. Ehkäpä haasteena tulee olemaan se, että pyrkii ymmärtämään, miksi jotakin tiettyä nappia painetaan ja mihin se todellisuudessa vaikuttaa, jotta jatkossa pystyy soveltamaan opittuja taitoja. Muistelimme Tytin kanssa yhdessä, mitä kaikkea piti valita, jotta haluttu tulos saatiin kartalle. Kuvasta 5 näkee lopputuloksen, eli kuolleiden määrän Suomen kunnissa vuonna 2021 (%). Kuolleita on ollut eniten suuremmissa kaupungeissa, kuten Espoossa. Eniten tuloksissa yllättää Helsinki, jossa ei näytä kuolleen kovinkaan paljoa ihmisiä, vaikka ympärillä olevissa Espoossa ja Vantaalla ihmisiä on kuollut paljon enemmän. Vielä mielenkiintoisempaa tästä tuloksesta tekee se, että Helsingin kaupungin vuoden 2016 Elinajanodote edelleen lyhyempi Helsingissä kuin muualla Suomessa-artikkelin mukaan Helsingissä on ollut 15 % suurempi kuolleisuusaste, kuin Suomessa keskiarvollisesti. Suuren kuolleisuuden syyn kerrotaan artikkelin mukaan liittyvän tupakan ja alkoholin käyttöön. Tämä saa minut ihmettelemään, ovatko Tilastokeskuksen aineistot puutteellisia, tai olenko tehnyt virheen käsitellessäni dataa. Toisaalta miksi datan käsittely olisi mennyt pieleen juuri Helsingin kohdalla, sillä käytin kuitenkin samaa kaavaa jokaisen kunnan kohdalla.

Ensi kertaan!

– Tatu

 

Lähteet:

Helsingin kaupunki. (08. 11 2016). Elinajanodote edelleen lyhempi Helsingissä kuin muualla Suomessa. Noudettu osoitteesta Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/uutiset/fi/tietokeskus/elinajanodote-edelleen-lyhempi-helsingissa-kuin-muualla-suomessa

Nyrönen, T. (23. 01 2023). Ensimmäinen harjoitus, 23.1.2023. Noudettu osoitteesta Tytin blogi: https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/01/23/ensimmainen-harjoitus-23-1-2023/