University of Helsinki
Toisella kurssikerralla tutustuimme karttaprojektiovalinnan merkityksellisyyteen aineiston esitystapana vertailemalla eri karttaprojektioita pinta-alavääristymien kautta. Suomessa yleisimmin käytössä oleva projektio on Euroopan terrestriseen vertausjärjestelmä 1989:n perustuva ETRS-TM35FIN, sillä se on luotu erityisesti Suomen pinta-alan esittämiseen.
Aloitimme kurssikerran lämmittelyluontoisesti tekemällä tiettyjä pinta-alarajauksia vapaavalintatyökalulla lähinnä Pohjois-Lapissa, sillä vääristymät ovat siellä kaikkein ilmeisimpiä. Kokeilimme vaihtoehtoisia valintametodejakin, esimerkiksi valinta perustuen tiettyyn attribuuttiarvoon. Tästä esimerkkinä oli kuntien valinta perustuen niiden pinta-alaan, asettamalla valittaville kunnille minimi- ja/tai maksimiarvo pinta-alan suhteen.
Ensimmäisessä tehtävänannossa tarkastelimme surullisenkuuluisan Mercatorin projektion aiheuttamaa pinta-alavääristymää Suomen kontekstissa. Kuten arvata saattaa, vääristymät ovat merkittäviä, ja Mercatorin lakien mukaisesti vääristymä on voimakkaimmillaan mitä lähempänä tarkasteltava alue sijaitsee napa-alueita, eli tässä kontekstissa käytännössä vääristymä oli korkeimmillaan mitä pohjoisempana Suomessa ollaan, kuten jo edellä totesin.
Toinen tehtävä oli luonteeltaan samanlainen – tarkoituksena oli valita vapaavalintainen projektio ja havainnollistaa sen aiheuttamaa pinta-alavääristymää. Valitsin tällä kertaa vertailuparikseni tutun ja turvallisen Mercatorin projektion ja Lambertin projektion. Tulos oli yllättävän samansuuntainen kuin edellisen vertailuparin kohdalla – ehkä minun olisi pitänyt intoutua valitsemaan jokin radikaalimpia tuloksia antava projektio, kuten opiskelijatoverini Matti Katajisto valitsi Eckert 6:n ja Vilma Koljonen, Riina Hiltula ja Pihla Haapalo Winkel-Tripelin. Robinsonin projektiokin näytti olevan suosiossa, kuten muun muassa Flaminia Purasen, Elias Hirvikosken, Venla Moision, Alex Nylanderin, Sonja Nylundin, Matias Hytin, Saana Järvisen ja Tiia Laisin blogeista käy ilmi. Huomasin kuitenkin, että kanssani samoja projektiovertailupareja käyttäneen Liinu Nummelan kaksi eri karttaa olivat myös varsin yhtäläiset keskenään. Retroperspektiivistä tarkasteltuna olisi minun ehkä kannattanut valikoida sama lukumäärä segmenttejä kumpaankin karttaan alleviivatakseni niiden samankaltaisuutta, mutta otettakoon tästä opiksi.
Vaikka lopulta koinkin onnistuneeni tehtävissä asetettujen, tehtäväkohtaisten vaatimusodotteiden mukaisesti, oli tämä prosessi jokseenkin tuskainen ja hankala saattaa loppuun. Mikäli minun tulisi hypoteesin kautta ennakoida suoriutumistani tästä kurssista, arvelisin ongelmia ilmenevän merkittävissä ja enenevissä määrin tulevien kurssisuoritteiden yhteydessä, mutta ehkä ne ovat selätettävissä pitäessäni ”pääni kylmänä”, kuten Emma Ward blogissaan analysoi omaa mentaalilähestymistään kurssiin. Jaan kuitenkin Maria Palmin ja Matias Sarajiston sentimentin siitä, että QGIS-ohjelmisto on tullut jokseenkin tutummaksi käytettyämme sitä enemmän – ehkä loppukurssista voimme kaikki hyvällä omallatunnolla identifioitua, Janina Vikmanin sanoin, GIS-velhoiksi.
Loppukaneettina ja eräänlaisena maantieteellisenä kuriositeettina mainittakoon, että kurssikerralla teimme vierustoverini Ossi Hentusen kanssa erikoisen löydön tutkailtuamme jaettua kunta-aineistoa – paikansimme nimittäin todellisen hallinnollisen erikoisuuden Turun ja Loimaan seutukuntien alueelle, sillä Kuhankuonoksi kutsutussa sijainnissa kohtaa peräti seitsemän eri kuntaa. Tästä spektaakkelista Ossi mainitseekin omassa blogissaan (kannattaa kattoo nopee).
Lähteet:
Katajisto, M. 24.1.2020 “Mies vastaan kone”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/
Koljonen, V. 25.1.2020 “Projektioita ja prosenttilaskuja”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/vilmakol
Hiltula, R. 25.1.2020 “Toinen kurssikerta – projektion valinnan merkitys”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/hiltular/
Haapalo, P. 25.1.2020 “Qgis-laskuja”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Puranen, F. 22.1.2020 “Datan käsittelyä ja projektioita”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/flaminia/
Hirvikoski, E. 27.1.2020 “Toinen”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/eliashir/
Moisio, V. 22.1.2020 “Viikko 2 – Totuttelua tietokantojen käyttöön sekä eri projektioiden vaikutusten vertailua”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/moivenla/
Nylander, A. 27.1.2020 “Kurssikerta 2: Tietokantoja ja projektioita”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/alny/
Nylund, S. 23.1.2020 “Level 2: projektio projekti”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/sonysony/
Hytti, M. 27.1.2020 “Osa 2 Lähempänä GIS velhoksi tulemista”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/mchytti/
Järvinen, S. 29.1.2020 “Geoinformatiikan menetelmät, 2. kurssikerta”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/
Laisi, T. 22.1.2020 “Kurssikerta 2. Tietokannat ja karttaprojektiot”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/tlaisi/
Nummela, L. 28.1.2020 “Projektioiden vääristymät”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/liinu/
Ward, E. 28.1.2020 “Projektiot ja ennennäkemättömät vastoinkäymiset”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/emmaward/
Palm, M. 1.2.2020 “Qgis-ohjelman syvällisempi harjoittelu”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/palmaria/
Sarajisto, M. 27.1.2020 “Kurssikerta 2”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/matisara/
Vikman, J. 17.1.2020 “Ensimmäinen tunti ja QGis – ohjelman perusteet”. Luettu 1.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/
Hentunen, O. 24.1.2020 “Kurssikerta 2 – sukellus yhä syvemmälle QGISin syövereihin”. Luettu 1.2.2020