Hallituksen suunnittelemat leikkaukset kehitysyhteistyön määrärahoihin ja kansalaisjärjestöjen tukiin vaarantavat kehitysjärjestöjen ja vapaaehtoisen kansalaisaktiivisuuden tulevaisuuden. Leikkausten suuruus – yli 40 prosenttia kehitysjärjestöjen tuista – on ollut järkytys koko järjestökentälle, ja niiden seuraukset ovat kauaskantoisempia ja tuhoisampia kuin vielä osataan arvioida.

Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat huomauttaneet leikkausten heikentävän satojentuhansien maailman köyhimmissä maissa asuvien ihmisten elinehtoja ja toimeentuloa. Vastuun leikkausten seurauksista ja globaalista kehityksestä kantavat nyt nuoret sukupolvet, ja heidän toiminnaltaan viedään nyt edellytykset.

Ylioppilaskunnilta ja muilta kehitysyhteistyötä tekeviltä pieniltä toimijoilta peruttiin nyt kokonaan jälkikäteen toukokuussa 2015 päättynyt tukien hakukierros vuodelle 2016. Kuten monien kansalaisjärjestöjen, myös HYYn kehitysyhteistyötoiminta uhkaa romahtaa murto-osaan nykyisestä seuraavan kahden vuoden ajan, mikäli leikkaukset toteutuvat ulkoasiainministeriön 30.6. tiedottamassa laajuudessa. (http://goo.gl/UKh3hT)

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyö on antanut lukuisille opiskelijasukupolville mahdollisuuden perehtyä globaaliin kehitykseen ja köyhyyden torjumiseen. Ylioppilaskunnalle on yliopistolaissa määritelty tehtävä kasvattaa ”opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen”, ja sitä kehitysyhteistyötoiminta erityisesti toteuttaa.  Ylioppilaiden kehitysyhteistyön juuret ulottuvat 1950-luvulle – yhtä pitkälle kuin Suomen valtion virallinen kehitysapu- ja yhteistyö.

HYY on YK:n yleiskokouksen tavoitteen mukaisesti ohjannut budjetistaan 0,7 % kehitysyhteistyöhön kahdeksan vuoden ajan näyttääkseen esimerkkiä. Kehitysyhteistyötoiminnan rahoitus on lisäksi perustunut ulkoministeriön myöntämiin tukiin (85 % rahoituksesta) ja ylioppilaskunnan jäsenmaksun ohessa tehtäviin vapaaehtoisiin lahjoituksiin sekä ennen kaikkea vapaaehtoistyöhön.

Ulkoministeriö on ilmoittanut pyrkivänsä järjestämään seuraavan hanketukien hakukierroksen keväällä 2016. Uudet hankkeet voisivat siis aikaisintaan alkaa vuonna 2017. HYY haki keväällä 2015 rahoitusta hankkeeseen Bangladeshissa. Se olisi parantanut tuhansien maaseudulla asuvien köyhien elinolosuhteita ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Toisessa, Keniaan suunnitellussa hankkeessa olisi puolestaan pyritty estämään yli 3 000 tytön ympärileikkaaminen alueella, jolla sukuelimet silvotaan yhä noin 98 prosentilta tyttöjä. Molemmat hankkeet ovat nyt vaarassa peruuntua täysin, ja yli vuoden verran – pääosin vapaaehtoisvoimin tehtyä – suunnittelutyötä on menossa hukkaan.

Leikkaukset ovat selvä arvovalinta – eivät vain taloudellinen välttämättömyys, kuten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on ulkoministeriön tiedotteessa ja viimeksi Yleisradion haastattelussa 9.7.2015 vakuutellut. Globaalin köyhyyden lisääminen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tulevaisuudesta tinkiminen säästää nyt Suomen valtiolle 0,09 % vuotuisesta menoarviosta. Monet kehitysjärjestöt ovat varoittaneet, että leikkauspäätös on jo nyt heikentänyt Suomen uskottavuutta vastuullisena ja kansainväliseen kehitykseen sitoutuneena yhteistyökumppanina.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tärkeää paitsi maailman heikoimpien auttamisen myös uusien järjestötoimijoiden ja kansalaisaktiivien kasvattamisen kannalta. Kehitysyhteistyö vaikuttaa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan: hyviä kansainvälisiä suhteita ja globaalia yhteistyötä tulee vaalia, etenkin nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Kehitysyhteistyöllä Suomi ja muut maat luovat yhdessä rauhanomaista tulevaisuutta. Sen turvaaminen on Suomen hallituksen vastuulla.

Lisätietoja:
Minna Mäkitalo, HYYn kehitysyhteistyöstä vastaava hallituksen jäsen
p. 050 595 0329
minna.makitalo(at)hyy.fi

Mari Kyllönen, HYYn hallituksen puheenjohtaja
p. 050 543 9610
mari.kyllonen(at)hyy.fi