Sparre täyttyi viime viikon torstaina äärimmilleen, kun Uudella ylioppilastalolla vietettiin kehy-valiokunnan uusien iltaa. Läsnäolijoita laskettiin jopa yli 60! Osallistujia houkuttelivat paikalle muun muassa työurallaan vauhtiin päässeet kehy-valiokunnassa opiskeluaikaan toimineet Helsingin yliopiston alumnit: Maahanmuuttoviraston tutkija Tanja Saari, Kepan projektityöntekijä Joonas Rentola, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinaattori Johanna Warius ja Liina-Maija Quist, tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen oppiaineesta. Alumnit kertoivat illanvieton aikana toiminnastaan kehy-valiokunnassa ja oppimiensa taitojen hyödyllisyydestä työelämässä.

Vierailevat alumnit olivat toimineet opiskeluaikanaan kehy-valiokunnassa hyvin vaihtelevissa tehtävissä puheenjohtajasta tiedottajaan ja hankeassistenttiin. Pääaineinaan alumnit olivat opiskelleet aluetiedettä, yleistä valtio-oppia ja sosiologiaa. Sivuaineena kaikilla oli ollut muiden muassa kehitysmaatutkimus. Kun alumneilta kysyttiiin konkreettisista taidoista ja hyödyistä, joita he uskoivat oppineensa valiokuntatoimijoina, useimmin mainittiin verkostoituminen ja hankehallinto. Kehy-valiokunnassa toimiminen on alumnien ja paikalla olleiden nykyisten valiokuntatoimijoiden mukaan tarjonnut arvokkaan sosiaalisen viiteryhmän, joka tuo yhteen ihmisiä, jotka ajattelevat samoin ja ovat kiinnostuneita samoista asioista. Alumnit mainitsivat myös, että toiminta valiokunnassa on lisännyt heidän itsevarmuuttaan ja kykyään hallita kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta.

Suomessa tehdään alumnien mukaan kehitysyhteistyötä pitkälti hankkeiden muodossa, samalla hallinnollisella kaavalla. ”Kieli”, jota Ulkoministeriö ja kansalaisjärjestöt puhuvat keskenään, Suomessa ja kehittyvissä maissa, tuli opittua jo opiskeluaikoina ja siitä on todella ollut hyötyä työelämässä. Alumnien mielestä myös hankematkat ja etvo-vapaaehtoisuus ovat auttaneet ymmärtämään kehitysyhteistyön käytäntöä ja asettamaan perspektiiviin sen, mitä pieni paikallinen projekti voi saada aikaan. On ollut hyödyllistä nähdä, miten hankkeet sijoittuvat paikalliseen yhteiskunnalliseen kontekstiin ja miten epätasa-arvoiset valtasuhteet näkyvät kehitysyhteistyössä. Välttämättä hankehallinto ei kuitenkaan ole kaikkien juttu. Valiokunnassa toimiminen tarjoaa myös mahdollisuuden tiedostaa tämä jo opiskeluaikana. Valiokunnassa voi tehdä paljon muutakin aina globaalikasvatuksesta ja tapahtumien järjestämisestä esimerkiksi Kimppu-lehden toimittamiseen. Alumnit kertoivat, että valiokunnassa toimiminen ja käytännön kehitysyhteistyöhön tutustuminen on ohjannut myös heidän uravalintojaan.

Alumnien mukaan työmarkkinoilla tunnutaan arvostavan vapaaehtoistyötä. Toiminta luottamustehtävissä osoittaa, että työnhakija on motivoitunut sitoutumaan yhteisen hyvän puolesta ja häneltä löytyy intohimoa ja tahtotilaa käyttää siihen myös vapaa-aikaansa. Vaikka järjestötoiminta onkin hyvä lisä CV:ssä, pelkästään sen pohjalta ei alumnien mielestä kannata lähteä mukaan. On hyvä varmistaa, että on myös aikaa panostaa toimintaan, jotta siitä voi oikeasti oppia jotain. Alumnit neuvovat myös töitä hakiessa kertomaan konkreettisista opituista taidoista nimikkeiden luettelemisen sijaan.

Valiokunnan ensi vuoden toiminnasta kiinnostuneiden kannattaa pitää silmät auki, koska tuoreet pestikuvaukset julkaistaan kehy-valiokunnan blogissa tällä viikolla. Uudet toimijat vuodelle 2015 valitaan vaalikokouksessa Sparressa 25.11!