Johtajan katsaus

Vuosi 2016 jää Helsingin yliopiston historiaan lukuisten samanaikaisten muutosten vuotena. Kaikilla yliopistossa tapahtuneilla muutoksilla oli vaikutuksensa myös Kielikeskukseen. Yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena jouduttiin henkilöstön määrää sopeuttamaan vallitsevaan taloustilanteeseen. Kielikeskuksen hallintohenkilöstö siirtyi pääosin keskitettyihin yliopistopalveluihin. Samanaikaisesti jatkettiin mittavan koulutusuudistuksen myötä viestintä- ja kieliopintojen opetussuunnitelman uudistamista yhteistyössä tulevien koulutusohjelmien kanssa.

Ilahduttavaa oli, että useat Kielikeskuksessa jo aiemmin työskennelleet hallinnon ammattilaiset saattoivat jatkaa entisissä tehtävissään, tosin lisääntynein tehtävin ja vastuin. Saimme myös uusia yliopistopalveluihin kuuluvia kollegoja hoitamaan asioitamme. Tehtäväkuvien vähitellen selkiytyessä ja yhteistyömuotojen löytyessä arki on alkanut sujua.

Kielikeskuksen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta. Sen mukaisesti ja yliopiston uuden strategian linjauksia noudattaen Kielikeskus mm. kehittää edelleen kielten oppimisympäristöjä digitaalisiksi, avoimiksi ja vuorovaikutteisiksi. Samalla varmistetaan, että opetuksen monimuotoistamisen ja digitaalisuuden kehittämisen lähtökohta on pedagogisesti perusteltu ja että käytettävät oppimisympäristöt ja tavat toimia niissä ovat mielekkäitä ja oppimista palvelevia. Myös kytkös työelämän viestintä- ja kieltenosaamistarpeisiin ja yleisiin työelämätaitoihin on vahvasti esillä.

Kehittämistyöllä pyritään myös tukemaan luokkahuoneen ulkopuolisia kielenoppimismahdollisuuksia osana opintoja ja vahvistamaan opiskelijoiden autonomiaa opinnoissa. Arviointimenetelmiä monipuolistetaan niin, että ne ovat entistä selkeämmin linjassa opetuksen, opiskelumuotojen ja opiskelijoiden yksilöllisten osaamistavoitteiden kanssa. Samalla Kielikeskus tukee yhteisöllisesti ja koulutuksellisesti uusia kokeiluja. Digitaalisten viestintä- ja oppimisvälineiden kartoittamista, keskittämistä ja niiden käyttöön kouluttamista niin opetusviestinnässä kuin työyhteisön vuorovaikutuksessakin jatketaan edelleen. Näin varmistetaan, että koko henkilöstöllä on kunkin tehtävän vaatima digitaalinen osaaminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ns. kärkihankehaussa Kielikeskus oli mukana valmistelemassa kahta hanke-ehdotusta. Näistä rahoitusta myönnettiin Suomen ja ruotsinkielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin -hankkeelle, jonka saama rahoitus, lähes 1,8 Me, jakautuu neljän mukana olevan yliopiston ja kahdeksan ammattikorkeakoulun kesken. Hanke on kolmivuotinen, ja se mahdollistaa kotimaisten kielten opetuksen poikkeuksellisen laajapohjaisen kehittämisen.

Haluan kiittää Kielikeskuksen henkilöstöä ja yliopistopalvelujen asiantuntijoita hyvästä yhteistyöstä ja sitoutuneesta ja innovatiivisesta työotteesta poikkeuksellisen vaativana ajanjaksona.

Ulla-Kristiina Tuomi                                                                                                   Kielikeskuksen johtaja

 

Kuva: Erkki Väänänen