Viiden kielikeskuksen opettajat kohtasivat yliopistopedagogiikan kurssilla

Helsingin yliopiston Kielikeskus järjesti kevätlukukaudella 2016 kurssin YP2 Kielenopetuksen linjakas suunnittelu, toteutus ja arviointi (5 op) valtakunnallisesti avoimena kurssina. Kieltenopettajille suunnatuille yliopistopedagogiikan kursseille on aiempina vuosina osallistunut yksittäisiä opettajia muista kielikeskuksista. Kyselyiden kasvaessa päätettiin järjestää monimuotokurssi vastaamaan valtakunnallista kysyntää. Lähtökohtana oli, että Helsinkiin ei tarvitsisi matkustaa kuin kerran tai kaksi kevään aikana.

Kurssin tavoitteet ja toteutus räätälöitiin kielikeskuslaisten tarpeisiin yhdessä osallistujien kanssa. Kurssin ohjaajina toimivat pedagoginen yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara ja verkkopedagogiikan koordinaattori Janne Niinivaara.

Kurssille osallistui parikymmentä opettajaa viidestä eri kielikeskuksesta: Aalto-yliopistosta, Hankenilta, Itä-Suomen yliopistosta, Turun yliopistosta sekä omasta Helsingin yliopistosta.

 

TUTKIVAA OPPIMISTA TIIMEISSÄ

Kurssi käynnistyi tammikuussa yhteisellä kick-off-tapaamisella Helsingissä, minkä jälkeen työskentely jatkui temaattisissa etätiimeissä sekä kunkin osallistuvan kielikeskuksen paikallistiimissä. Etätiimit muodostettiin kurssin alussa osallistujien henkilökohtaisten kehittämisintressien pohjalta ja jokaisessa etätiimissä oli mukana osallistujia useammasta kielikeskuksesta. Paikallistiimeissä puolestaan työstettiin kysymyksiä, joihin osallistettiin myös paikallista työyhteisöä – aaltolaiset järjestivät keskuudessaan motivaatio-työpajan, turkulaiset avoimen webinaarin, Itä-Suomen yliopiston tiimi järjesti kielikeskuksessaan kehittämispäivän, hankenilaiset kutsuivat kahvihuoneissa toteutettuun interaktiiviseen posteriprojektiin ja Helsingin tiimi piti kollegoilleen vertaistyöskentely-työpajan.

Kurssin aikana työskenneltiin aktiivisesti verkkovälitteisesti Moodlen ja Yammerin välityksellä sekä tavattiin kerran AC–yhteyden kautta. Päätöstapaaminen järjestettiin osallistujien toiveesta AC:n sijaan toukokuisessa Helsingissä, jolloin paketoitiin ja jaettiin yhdessä opittua.

Oppivassa yhteisössä lähti liikkeelle paljon kehittämisideoita ja konkreettista yhteistyötäkin, joka näyttää kantavan myös tulevaisuuteen. Kurssilaisilta tuli innostunutta palautetta tästä tuetusta mahdollisuudesta kehittää omaa työtään toisten kanssa jakaen – kunkin tiimin kannalta keskeistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Opetuksen vertaishavainnointi kuului myös osaksi kurssin työskentelyä, mikä kurssin oppimisraporteissa nousi esiin yhtenä inspiroivana, monille uutena työmuotona.

Observointi, palautteen antaminen ja saaminen hyvä juttu! Kurssi sai/pakotti lukemaan kirjallisuutta, ja tämän kurssin avulla oppi tuntemaan kollegoita myös muista yliopistosta aivan toisella tavalla,” kiteytti eräs ryhmä kurssin päättävässä palautekeskustelussa.

Tämä prosessi ei ole valmis vielä vaan jatkuu! Olemme saaneet työvälineitä omaan kehittymiseen”, kirjasi eräs toinen ryhmä palautekoosteeseensa.

KOKEILUSTA KONSEPTIKSI?

Vuoden 2017 alusta yliopistopedagogiikka–koulutuksia ei enää järjestetä yksikkövetoisesti, vaan keskitetysti HYPE:stä (Yliopistopedagogiikan keskus). Kieltenopettajille räätälöidyt valtakunnalliset kurssitoteutukset saattavat jäädä siten tähän kokeiluun, mutta vastaava kurssikonsepti on sovellettavissa oman yliopiston sisälläkin, eri kampusten opettajia verkostoivasti.

Tällaiseen palapeli–menetelmään pohjaavaa tiimitoimintaa ja verkkotyöskentelyä yhdistävä kurssi toimii opettajille mallina niin digitaalisten välineiden kuin tiimityötaitojenkin tukemiseen. Itselleni tämä valtakunnallinen monimuotokurssi on ollut yksi merkityksellisimmistä opetus- ja oppimiskokemuksista ”, Johanna toteaa.

Teksti: Johanna Vaattovaara

Kuva: Janne Niinivaara