Kielikeskuksen perustamisesta tuli vuonna 2017 kuluneeksi 40 vuotta. Juhlavuosi ja lokakuun juhlaseminaari tarjosivat mahdollisuuden katsoa sekä taaksepäin että vahvasti myös tulevaisuuteen.
Kun Kielikeskus täytti 20 vuotta, koostettiin juhlakirja Millainen kieli, sellainen kulttuuri. Kirjan aloittaa artikkeli Alussa oli visio, joka on kymmenen alkuvuoden historiikki aina toiminnan suunnittelusta 80-luvun puoliväliin. Artikkelin kirjoittajat, professori Matti Rissanen ja hallintopäällikkö Eija Uimonen luonnehtivat hauskasti Kielikeskuksen alkuvaiheita. He päättävät historiikkiosuutensa toteamalla, että kaikissa vaiheissa ” Kielikeskuksen henki, nuorekas intomieli ja uudistushalu ovat säilyneet – ja toivottavasti säilyvät aina”.
Kirjoittajien toive näyttää toteutuneen. Kielikeskukselle on ominaista vahva yhteisöllisyys, kyky ja halu toimia ja kehittää asioita yhdessä, pedagoginen kunnianhimo ja pyrkimys hoitaa oma tonttimme mahdollisimman hyvin. Kielikeskuksen tehtävä yliopistossa perustuukin jatkuvaan dialogiin yliopistoyhteisön kanssa. Erityisen tärkeää vuoropuhelu on ollut yliopiston mittavan koulutusuudistuksen suunnittelussa ja kuluneena vuonna sen toteutuksen alkuvaiheissa.
Viime vuotta luonnehtivat myös monet kehittämishankkeet ja opetukseen liittyvät uudistukset. Helsingin yliopistossa sijaitsevan Konfutse-instituutin kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka avulla valtaosa instituutin kiinan opetuksesta toteutetaan osana Kielikeskuksen opetussuunnitelmaa. Yhteistyö instituutin kanssa on toiminut erinomaisesti, ja kiinan kielen opintotarjonta yliopiston opiskelijoille moninkertaistunut. Lisäksi Kielikeskuksen kurssiassistenttitoiminta laajeni opetuskontekstista laajempaan kehittämistyöhön. Opetuksen ja oppimisen tuki -yksikössä aloitettiin käytäntö, jossa laitoksen toimintaa kehitetään tiiviimmin myös yhteistyössä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa
Puheviestintä tuli osaksi opetustarjontaa, kun puheviestinnän opettajat humanistisesta ja kasvatustieteellisestä tiedekunnasta siirtyivät vuoden alussa Kielikeskukseen. Heidän lisäkseen rekrytoitiin valtiotieteellisessä, oikeustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa 2018 alkavaa puheviestinnän opetusta varten kaksi uutta opettajaa. Puheviestintä- ja vuorovaikutusosaamisen opetukselle on koulutusohjelmissa kuitenkin edelleen enemmän kysyntää kuin Kielikeskuksen on tällä hetkellä mahdollista antaa.
Helsingin yliopiston strategiaan perustuvan toimeenpanosuunnitelman mukaisesti oppimisympäristöjen monipuolistaminen ja digitalisaation kehittäminen ovat edenneet niin valtakunnallisessa, OKM:n rahoittamassa kotimaisten kielten kärkihankkeessa kuin lukuisissa pienemmissä hankkeissa.
Syksyllä 2017 toteutettuun yliopiston työhyvinvointikyselyyn vastasi lähes 90 % Kielikeskuksen henkilöstöstä. Tulokset olivat erinomaiset ja jälleen kerran yliopiston parhaimmistoa.
Haluan osoittaa kunnioittavat kiitokseni Kielikeskuksen henkilökunnalle, niin nykyiselle kuin meiltä jo eläkkeelle siirtyneille. Jokaisen panos on ollut ja on tärkeä. Jokainen on omalta osaltaan muokannut Kielikeskusta sellaiseksi kuin se nyt näyttäytyy ja jollaiseksi sen vielä maailman muuttuessa luomme.
Ulla-Kristiina Tuomi
Kielikeskuksen johtaja