Helsingin yliopiston kielikeskus täytti vuonna 2017 neljäkymmentä vuotta. Juhlan kunniaksi Kielikeskus kutsui nykyisiä ja entisiä työntekijöitä, sidosryhmien edustajia sekä yliopistolaisia Helsingistä ja muualta 40-vuotisseminaariin. Iltapäivän mittainen juhlaseminaari ”Että osaa ja uskaltaa kommunikoida” pidettiin perjantaina 20.10.2017 yliopiston pienessä juhlasalissa. Juhlaseminaarissa kunnioitettiin Kielikeskuksen tehokasta ja palkittua historiaa, minkä lisäksi seminaarin puhujat käänsivät kuulijoiden katseet kieltenoppimisen tulevaisuuteen.
Koko yliopiston läpäisevä yhteistyö ja opiskelijakeskeisyys nousivat seminaarin kantaviksi teemoiksi. Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi tähdensi seminaarin avaussanoissa, miten opiskelija on Kielikeskuksen toiminnan keskiössä lähtökohtaisesti. Juhlaseminaarin nimi juontui erään vastaajan kommentista Kielikeskuksen vuonna 2005 julkaisemassa kyselytutkimuksessa, joka käsittelee akateemisissa ammateissa tarvittavaa kielitaitoa työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana. Tuomi totesi nimen kuvaavan hyvin Kielikeskuksen toimintaa ja korosti vuoropuhelun merkitystä kaikessa Kielikeskuksen toiminnassa. Kielikeskuksen tarjoama opetus tukee yliopiston koulutusohjelmien kokonaistavoitteita ja opiskelijoiden kasvua viestijöinä ja akateemisina asiantuntijoina. Kielikeskuksen palvelut auttavat yliopistoa kehittymään ja kansainvälistymään. Nämä koko yliopistoa palvelevat toiminnat ja tavoitteet syntyvät dialogissa yliopistoyhteisön kanssa.
Onnittelutervehdyksensä 40-vuotiaalle Kielikeskukselle toivat vararehtori Sari Lindblom sekä Suomen yliopistojen kielikeskusten verkoston (FINELC) puheenjohtaja Antti Hilden. Vararehtori Lindblom korosti Kielikeskuksen keskeistä roolia yliopistolaisten monipuolisen akateemisen kieli- ja viestintäosaamisen kehittämisessä ja alakohtaisen kielitaidon tukemisessa. Puheenjohtaja Hilden Tampereen yliopistosta muistutti, että kielikeskukset ovat koko historiansa ajan tehneet tiivistä yhteistyötä. Hilden kiitti Helsingin yliopiston kielikeskusta verkoston kirittämisestä ja eturivissä toimimisesta.
MONIKIELISYYS KANSAINVÄLISEKSI JA KANSALLISEKSI TAVOITTEEKSI
Kielitaidon olemus ja näkyväksi tekeminen muodosti punaisen langan juhlaseminaarin esityksille ja puheenvuoroille. Keskustelua riittävästä kielitaidosta, sen osoittamisesta ja tunnustamisesta yhteiskunnassa tulee käydä kriittisesti ja avoimesti, muistuttivat seminaarin asiantuntijat.
Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen mainitsi esityksessään, ettei kielitaito ilmeisestä tärkeydestään huolimatta varsinaisesti näy tunnetuissa kansainvälisen menestyksen mittareissa tai muutostekijäanalyyseissa muuten kuin sisällytettynä maahanmuuton ja kaupankäynnin edellytyksiin tai elinkeino- ja työvoimapolitiikan osaksi. Kuitenkin globaalissa maailmassa toimiminen edellyttää kielitaitoa, ja Euroopan kielten lisäksi esimerkiksi kiina nousee akateemisena kielenä.
Turun yliopiston vararehtori, professori Riitta Pyykkö peräänkuulutti puheessaan monikielisyyden varjelemista ja kielenkäytön moninaisuutta.
”Kansainvälistyvässä Suomessa meidän on opittava hyväksymään, että suomea puhutaan monella tavalla”, Pyykkö huomautti.
Pyykön tekemä selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistiin 13.12.2017. Monikielisyyden eteen voitaisiin hänen mukaansa tehdä Suomessa enemmänkin, esimerkiksi hyödyntämällä maahanmuuttajien äidinkieliä. Kansainvälisellä kentällä englannin asema on vahva, mutta myös muiden kielten hallinta on tulevaisuudessa tärkeää.
TYÖTÄ MERKITTÄVIEN OPPIMISKOKEMUSTEN ETEEN
Kielikeskuksen englannin kielen yliopistonlehtori Tuula Lehtonen kuvasi opettajan silmin, miten kielikeskustyö on kehittynyt 40:ssä vuodessa. Tutkimuslähtöisyys, kansainvälisyys ja digitalisaatio näkyvät pedagogisina valintoina, opiskelijan huomioimisena sekä henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
”Visioikaamme, sillä tulevaisuudessakin tarvitaan kieliä ja kommunikaatiokykyä, innostavia kieltenopettajia ja taitavia kielikeskusammattilaisia, mielekkäitä oppimismahdollisuuksia ja kohtaamisia niin digitaalisesti kuin kasvokkainkin. Tarvitaan hyvää yhteistyötä henkilökunnan kesken ja opiskelijoiden kanssa”, Lehtonen summaa.
Seminaarissa kuultiin myös kahden opiskelijan kokemuksia Kielikeskuksesta. Iida Loivamaa kertoi kielenoppijan polustaan alakoulusta tähän hetkeen. Loivamaan puheessa kuvattiin kasvutarina kielteisistä englannin kielen oppimiskokemuksista tämän päivän akateemiseksi ammattilaiseksi, jolle englanti on keskeinen työkieli. Loivamaa kiitti erityisesti Kielikeskuksen opettajia ja erilaisille oppijoille suunnattua opintojaksoa.
Kansainvälinen tutkinto-opiskelija Aliaksei Babets puhui seminaarissa kokemuksistaan Kielikeskuksen kansainvälisille opiskelijoille suunnatuista toiminnoista. Babets on osallistunut Kielikeskuksen toimintaan kieltenopiskelijana ja kurssiassistenttina. Hän on ollut mukana järjestämässä ja suunnittelemassa erilaisia Kielikeskuksen tapahtumia.
”Kielikeskus ottaa opiskelijat mukaan toiminnan suunnitteluun alusta asti. Tämä on ollut minulle hieno tilaisuus”, Babets kiitti Kielikeskuksen henkilöstöä.
Seminaaritallenteen voi katsoa täältä.
Teksti: Janne Niinivaara
Sanapilvi: Janne Niinivaara ja Nina Sulonen