Tapasimme tutkija Anne Nevgin perjantai-aamuna. Tapaaminen sujui hyvin, koko ryhmä oli paikalla ja keskustelu sujui rennosti, mutta asiassa pysytellen. Nevgi vastaili kysymyksiimme avoimesti ja saimme hyvän käsityksen Nevgistä tutkijana sekä hänen tutkimuksestaan, johon kurssin alussa meidät ryhmäksi koonut “lööppi” viittasi. Tutkijapersoonaan palaamme seuraavassa blogipostauksessamme, nyt avaamme hiukan Nevgin tutkimusta otsikolla “The development of academics’ teacher identity: Enhancing reflection and task perception through a university teacher development programme”.

Meidän lööppimme oli “Nyt puhuu tutkija: Pelkkä koulutus ei riitä tekemään yliopisto-opettajasta pedagogia”. Nevgin tutkimuksessa käsiteltiin yliopisto-opettajan padagogisten opintojen vaikutusta opettajan opettajaidentiteetin kehittymiseen. Tutkimus oli jälkikäteen toteutettu seurantatutkimus. Aineistoa varten opiskelijoita oli seurattu heidän noin viisi vuotta kestäneiden pedagogisten opintojensa aikana haastatteluin ja harjoitteluraportein, myöhemmin Nevgi lähti työstämään aineistoja narratiivisesti omaa tutkimustaan varten.

Olimme aiemmin pohtineet tutkittavien sukupuolten merkitystä tutkimuksessa. Lukemassamme artikkelissa sukupuolia ei tuotu mitenkään esiin, ja Nevgi selvensikin meille, että hän ei lähtisi sukupuoltenvälistä eroa tutkimaan laadullisessa tutkimuksessa.

Nevgi kertoi tutkimuksen teon olleen välillä puuduttavaa, sillä vaikka hän kuinka keskittyi ja työsti aineistoa, tuloksia ei meinannut hahmottaa. Lopulta hän keksi jakaa opettajien opettajaidentiteetit nelikenttään erilaisten suuntautumisten perusteella. Nevgin mukaan suurin yllätys haastatteluiden perusteella tehdyissä havainnoissa oli juuri nelikenttään jakautuminen, hän itse oli odottanut vastausten jakautuvan kahteen erilaiseen tyyppiin. Tutkimuksen myötä selvisi, että opettajaidentiteetin kehittymisen kannalta erittäin tärkeää on itsereflektio, ja se tulisikin huomioida oleellisena osana pedagogisia opintoja.

Meidän omaa, lööpin pohjalta työstettyä, tutkimushahmotelmaamme hän piti hyvänä ideana, mutta varoitti kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimustavan  yhdistämisen haasteista, kun otos on suuri ja välineenä kyselytutkimus. Kato olisi todennäköisesti kestämättömän suuri. Oli kuitenkin hyvä idea lähestyä asiaa sekä opettajan että oppilaan näkökulmista ja mielipiteistä tutkittavaa asiaa kohtaan.