RYHMÄTEHTÄVÄ / 4
Miten aineisto on hankittu ?
Tutkimuksemme aineisto koostuu tutkimukseen osallistuvista 129 lapsesta, jotka olivat iältään 7-23 kuukauden ikäisiä, perhetaustakyselystä, ECBQ -kyselystä, kognitiivisten ja kielellisten kykyjen arvioinnista sekä lasten sylkinäytteistä.
Tutkimuksen aluksi lasten vanhemmat täyttivät perhetaustakyselyn ja lasten käytöstä sekä temperamenttisuutta mittaavan ECBQ –kyselyn. Kognitiivisten ja kielellisten kykyjen arvioinnin suorittivat psykologit. Sylkinäytteet ottivat tutut aikuiset päiväkodissa, jotka koulutettiin ottamaan näytteet. Sylkinäytteiden ottamisessa ei ollut minkäänlaisia ongelmia.
Mistä tutkimuksen aineisto muodostuu?
Tutkimuksen aineiston muodostivat sylkinäytteet, perhetaustakysely, ECBQ -kysely (varhaislapsuuden käytöskysely) ja kognitiivinen kysely, BSID, jonka tarkoituksena on arvioida lasten kognitiivisia ja kielellisiä kykyjä. Kognitiivista osaamista arvioitiin toiminnallisilla tehtävillä, jotka pisteytettiin sen mukaan miten lapsi onnistui tehtävässä. Tehtävää oli arvioimassa kolme tutkijaa ja heillä oli psykologin taustaa.
Mihin tutkimusongelmaan kyseinen aineisto pyrkii vastaamaan?
Aineisto pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimusongelmaan:
1. Miten perhetausta, biologiset tekijät, kielelliset taidot ja kognitiivisuus liittyvät toisiinsa, kun päiväkoti aloitetaan alle kaksi vuotiaana?
2. Mitkä ovat mahdolliset erot HPA- ja SAM- hermostojen vastauksissa päivän aikana kotona ja päiväkodissa, kun on kulunut 12 viikkoa päiväkodin aloittamisesta?
3. Muuttaako perhetausta ja biologiset tekijät stressinsietokykyä? Entä vaikuttaako stressinsietokyky lasten kielelliseen ja kognitiiviseen kehitykseen?
Aineistonhankinnan instrumentit
Aineistonhankinnan instrumentteina käytettiin kyselylomakkeita ja vanupuikkoja, joilla otettiin lasten sylkinäytteet.
Pohdintaa
Mielestämme tutkimus oli erittäin mielenkiintoinen. Tutkimus oli englannin kielellä ja sisälsi paljon termejä, joita emme olleet aiemmin kuulleet edes suomenkielellä, joten se toi meille alkuun haasteita. Tavattuamme nimikkotutkijamme, kokonaiskuva tutkimuksesta ja menetelmistä alkoi vähitellen kirkastua, kun saimme vastaukset meitä mietityttäneisiin kysymyksiin. Lisäksi saimme selville, että tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimusta. Tutkimusten tavoitteina on ollut vaikuttaa aikuisten pedagogiseen sensitiivisyyteen.
Ryhmätyöskentely on ollut välillä haastavaa ja välillä helppoa. Isompi ryhmäkoko on tuonut omat haasteensa, kun on monenlaisia ajatuksia, ideoita ja pohdintoja yhteen sovitettavana, mutta samalla se on näkynyt myös ryhmän vahvuutena. Aika kivuttomasti ja sujuvasti on kuitenkin kaiken kaikkiaan mennyt. Suurin haaste oli ajankohdan löytyminen tutkijatapaamiselle, jota jouduimme muutamaan otteeseen pallottelemaan edes takaisin. Lopulta kuitenkin onnistuimme siinä. Nyt jälkeenpäin ajateltuna oli jopa parempi, että tapaamisemme oli myöhemmin, sillä olimme saaneet enemmän aikaa tutkimuksen sisäistämiseen. Kaikki menikin lopulta odotettua paremmin!
-kotihoitoryhmä
Kuulostaa mielenkiintoiselta, etenkin perhetaustan ja biologisten tekijöiden yhteys lapsen stressinsietokyyn ja kuinka stressinsietokyky vaikuttaa lasten kielelliseen sekä kognitiiviseen kehitykseen. Myös lasten sylkinäytteiden käyttö tutkimuksessa kuulosti mielenkiintoiselta. Hienoa että alun haasteiden jälkeen kaikki sujui odotettua paremmin! Englanninkielisen aineiston avaaminen on varmasti ollut haastavaa.
Mielenkiintoinen aihe teillä!
Voisitteko avata vähän enemmän sitä, miten lasten kielellisiä ja kognitiivisia taitoja mitataan tuolla testillä?
Mietin myös sitä, että miksiköhän on valittu juuri tuon ikäiset lapset. Olisi ehkä helpompaa saada lapsien kielellinen ja kognitiivinen taso selville, kun he hieman vanhempia ja osaavat puhua paremmin.
Kognitiivisten ja kielellisten kykyjen arvioinnin suorittivat psykologit. Kognitiivista osaamista arvioitiin toiminnallisilla tehtävillä, jotka pisteytettiin sen mukaan miten lapsi onnistui tehtävässä.
Kuulostaa mielenkiintoiselta, etenkin perhetaustan ja biologisten tekijöiden yhteys lapsen stressinsietokyyn ja kuinka stressinsietokyky vaikuttaa lasten kielelliseen sekä kognitiiviseen kehitykseen. Myös lasten sylkinäytteiden käyttö tutkimuksessa kuulosti mielenkiintoiselta. Hienoa että alun haasteiden jälkeen kaikki sujui odotettua paremmin! Englanninkielisen aineiston avaaminen on varmasti ollut haastavaa.
Mia/Liikunta väylä lasten osallistumiseen