Viikko 45 – ryhmä: ”Kotihoito on alle kolmevuotiaalle lapselle paras vaihtoehto”

Kohti tutkivaa työtapaa -kurssi on hyvässä vauhdissa ja tutkijatentti lähestyy! Pääsimme pari viikkoa takaperin vihdoin ja viimein tapaamaan nimikkotutkijamme. Olimme odottaneet tapaamista kovasti, jotta saisimme vastauksia meitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Tapaamisen myötä saimme entistä paremmin kiinni tutkimuksesta, kun pääsimme tutustumaan ja perehtymään siihen yhdessä nimikkotutkijan kanssa.

Nimikkotutkijanamme toimii yliopistonlehtori Nina Sajaniemi. Olimme yhdessä laatineet hänelle etukäteen tapaamista varten muutamia kysymyksiä, jotka helpottaisivat meitä ymmärtämään tutkimusta lisää. Kysyimme esimerkiksi tutkimuksen lähtökohdista,  metodeista ja miten voisimme perehtyä vielä paremmin aiheeseen. Saimme lisäluettavaksi Stressin säätely -kirjan, jota nimikkotutkijamme suositteli. Kirja on ollut hyödyllinen ja auttanut ymmärtämään tutkimusta paremmin.

Idea tutkimukseen on tullut monitieteisestä näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen eri ilmiöiden tutkimisessa on hyvä huomioida yksilön sisäinen näkökulma sen lisäksi, että kaikki tapahtuu vuorovaikutuksessa ja siinä kontekstissa, jossa lapsi kulloinkin on. On hyvä löytää yhtymäkohtia, millä tavalla voidaan rakentaa oppimisympäristöä, niin että lapsi voi hyvin ja hän pysyy aktiivisena, rakentaa vertaissuhteita, sekä pysyy vastaanottavaisena eikä sulkeudu. Ilmapiirin tulee olla positiivinen ja kannustava.

Nimikkotutkimuksemme pyrkii vastaamaan kysymykseen: miten perhetausta, biologiset tekijät sekä kielelliset ja kognitiiviset taidot ovat vaikuttamassa päiväkodin aloittamisessa alle kaksi vuotiaana. Lisäksi tutkimus tähtää selvittämään, onko perhetaustalla ja lapsen biologisilla tekijöillä mahdollisesti yhteys stressinsietokykyyn, sekä onko stressinsietokyvyllä vastaavasti vaikutuksia lapsen kielen kehittymiseen sekä kognitiivisiin taitoihin.

Tutkimus toteutettiin 29 kunnallisessa päiväkodissa, Helsingissä. Siihen osallistui 129 lasta, jotka olivat 7-23 kuukauden ikäisiä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2011-2014, osana pitkäaikaistutkimusta Päivähoidon laatu ja sosiaalisen syrjäytymisen riski varhaislapsuudessa. Tutkimuksen aineiston muodostivat sylkinäytteet, perhetaustakysely, ECBQ -kysely (varhaislapsuuden käytöskysely) ja kognitiivinen kysely, BSID, jonka tarkoituksena on arvioida lasten kognitiivisia ja kielellisiä kykyjä.  Syljen kortisoli ja amylaasi pitoisuuksia mitattiin sylkitestein viidesti päivässä yhden päiväkoti ja yhden kotipäivän aikana. Sylkinäytteet päiväkodissa ottivat lapsille tutut opettajat sekä kotona vanhemmat. Testitilanteista osa oli tehnyt leikillisen tilanteen.

-Ryhmä 7: kotihoitoryhmä