Miltä kuulostaisi opiskelu viikon internaattijaksolla Mukkulan kartanossa? Entä saunominen muiden kurssilaisten ja kouluttajien kanssa? Poskisuudelmat tai yölliset kulkemiset ikkunasta majoitustiloihin, kun ovet olivat jo lukossa. Muun muassa tällaisia muistoja liittyy Lahden Tiedottajakoulutuksen 30-vuotiseen historiaan.

Lahden Tiedottajakurssi käynnistyi Lahdessa entisellä synnytyslaitoksella Oikokadulla maaliskuussa 1985. Myöhemmin koulutusta on järjestetty Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa ja Mukkulan kartanossa, jossa järjestettiin alkuvuosina viiden päivän internaattijakso.

– Osmo A. Wiio viitoitti tien, jota lähdimme lisensiaatti Leif Åbergin kanssa kulkemaan kohti yhteisöviestinnän paremman osaamisen tulevaisuutta, kertoo Anssi Siukosaari. Siukosaari toimi koulutuksen opettajana ja kurssinjohtajana vuoteen 2000 saakka.

Ensimmäisen Tiedottajan Peruskurssin johtaja oli Leif Åberg. Myöhemmin koulutuksen nimi muuttui Lahden Tiedottajakurssiksi ja nykyisin puhutaan Lahden Tiedottajakoulutuksesta.

– Lahden kurssin sokeri on ollut opettajakunta. Heiksi on kutsuttu koko ajan käytännön viestintätyössä jo todellisia näyttöjä antaneita ammattilaisia, Siukosaari kertoo. Kouluttajat kävivät muun muassa kertomassa tietokoneesta tiedottajan työvälineenä sekä siitä, miten piirtoheitinkalvoja tehdään ja käytetään.

Koulutuksen tavoite oli saada alan ammattilaisille arvostusta osaamisen kehittymisen kautta. Moni viestinnän ammattilainen kävi erilaisissa koulutuksissa, mutta yhtenäinen tutkinto puuttui. Suomen Tiedottajaliitto (nykyinen Procom) kehitti koulutusjärjestelmän, johon tarvittiin kurssiopetusta. Helsingin yliopiston tiedotusopin laitos ja sen esimies Osmo A. Wiio oli hyvä yhteistyökumppani.

Kurssi oli alusta saakka Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskurssi ja samalla Tiedottajaliiton ensimmäinen kurssi. Kurssipaikaksi valikoitui Lahti ja siellä oleva Helsingin yliopiston toimija.

Koulutus kokoaa edelleen vuosittain parikymmentä viestinnän ammattilaista kehittämään itseään ja sitä kautta organisaationsa viestintää.

 Kirjoittajana Tiina Rintala-Siira, suunnittelija Palmeniasta

Palmenian järjestämässä ja Doug Tolmien vetämässä Let your own light shine -työpajassa yksi asia oli selkeä: tarinoiden voima on jykevä. Tämä ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä, mutta silti moni yritys ja organisaatio jättää strategisen tarinankerronnan ja sen voiman hyväksikäyttämättä. Tai kerrotaan hienoja tarinoita, mutta niitä ei osata yhdistää yrityksen ydinviestiin, sillä ne on kerrottu väärin. Tolmien mukaan asia on todella selkeä: ”Jos kahdella tai useammalla tuotteella tai palvelulla on samoja piirteitä, se, joka parhaiten vastaa emotionaalisiin tarpeisiin, valitaan.”

Ihminen oppii, muistaa ja luo suhteita muihin tarinoiden avulla. Miksi Finnair on yksi luotetuimmista lentoyhtiöistä? Siksi, että se tuo sinut jouluksi kotiin! Toki täydellisinkään tarina ei kanna, jos yrityksen toiminta ei vastaa välitettyihin viesteihin. Tunnesiteet on vahva juttu. Ihmiset ovat valmiimpia antamaan anteeksi yrityksille kriisienkin keskellä, jos he ovat lunastaneet paikkansa hyvällä toiminnalla, ja viestimällä hyvästä toiminnastaan onnistuneilla ja koskettavilla tarinoilla.

Järkevä panostus tarinankerrontaan todellakin kannattaa, sillä hyvä tarina puhuu puolestaan. Tarina pitää kuitenkin sisäistää ennen kuin sen voi kertoa eteenpäin: kalliisti tuotettu video ei luone hyötyä kotikentälle, jos ydinviesti ei tule selväksi. Alla kaksi esimerkkiä, miten ydinviesti voidaan kertoa monimutkaisesti tai hieman yksinkertaisemmin – ja edullisesti.

1) Liberty Global, 

2) Dollar shave.com,

Strateginen tarinankerronta

”Strateginen tarinankerronta on sellaisten tarinoiden tarkoituksellista käyttöä, jotka informoivat, vaikuttavat ja inspiroivat tuottamaan haluttuja lopputuloksia”, Tolmie luonnehti. Saattaa kuulostaa hieman ylhäältä alaspäin kulkevan viestinnän kaavalta. Toki monet kuluttajat omaavat mediakriittisen kulutusasenteen, mutta vahvoille, emotionaalisille tarinoille on vaikea kääntää selkäänsä. Saattaa tuntua hassulta, että sympaattisen eläinystävyystarinan jälkeen ruudulle pamahtaa olutmerkin logo, mutta tarina jää silti mieleen. Jos mainoksen näyttäisi pienelle lapselle, hän tuskin ymmärtäisi tarinaa mainokseksi – muistaisi ainoastaan söpön koiranpennun. Katso video

Tolmien mukaan organisaation mission, vision ja arvojen viestiminen taitavasti kerrottujen tarinoiden avulla antavat sidosryhmille syyn välittää. Kuka voisi vastustaa kaunista, hienosti rakennettua ja kerrottua tarinaa?

True moven todella koskettava mainos on kuin pieni elokuva, jonka tarinasta on poimittavissa monia universaaleja hyveitä (universal viertues), joiden pitää Tolmien mukaan esiintyä toimivassa tarinassa.

Lähde: Let your own light shine 2014, Tolmie.

 Työpajan tarina

Harvassa työpajassa on nähty niin monia liikuttuneita kasvoja kuin täällä. Tolmie kertoi vielä lopuksi, miten hänen Let your own light shine -työpaja sai alkunsa.

Eräänä kauniina päivänä hän oli menettänyt hyvän ystävänsä ja kollegansa helikopterionnettomuudessa Space Needlen edustalla. Tolmien elämä pysähtyi hetkellisesti. Hänen paras ystävänsä ja kuvaajansa oli yhtäkkiä poissa. Hän ei pystynyt jatkamaan keskenjäänyttä yhteistä työprojektia, vaan koki ainoaksi vaihtoehdoksi tehdä jotain muuta, mikä auttaisi häntä itseään pääsemään elämässä eteenpäin. Eräänä päivänä surun keskellä hänen katseensa tarrautui paperilappuun, jossa luki: “Before you can see the light, you have to deal with the darkness.” Tolmie sai samalla hetkellä inspiraation ja loi “Let Your Own Light Shine”-workshopin yhdessä päivässä tunteidensa ja ajatustensa inspiroimana.

Teksti: Hanna Päivärinta

Mietitkö koskaan verkossa iloisesti surffatessasi, Google-hakua tehdessäsi tai Twitter-postausta julkaistessasi, minkälainen jälki verkkoon jälkeesi jää? Ehkä pitäisi.

Palmenian Sosiaalisen median seminaarisarjan ”Big data ja avoin data” -päivä valotti monilta osin, mitä paljon pyöritelty big data käytännössä tarkoittaa. Big datan määritelmää voi lähestyä Seminaarissa puhuneen Antti Ukkosen mukaan vertaamalla sitä pieneen dataan. Pieni data on tiettyä tarkoitusta varten kerättyä, yrittää olla ikään kuin täydellinen otos. Sen koko on ennalta tiedossa tai muuten hallittavissa, ja muuttujia on korkeintaan joitakin kymmeniä. Perinteisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa käyttävää aineistoa voisi kutsua pieneksi dataksi. Sitä vastoin big data on rakenteetonta, kasvaa arvaamattomasti ja se voi koostua sadoista tuhansista muuttujista. Yksinkertaistettuna big data on siis järkyttävän paljon tietoa, jota tallentuu koko ajan eri tietokantoihin. Esimerkkinä ovat asiakastietokannat, palvelun sisältämät aineistot, kuten Instagram-kuvat tai asiakkaiden käyttäytymistä kuvaavat lokitiedostot. Big data on kuitenkin lähtökohtaisesti ilmiö, jonka digitalisaatio on mahdollistanut: tallennusjärjestelmien kehittyminen, pilvipalvelujen syntyminen ja näiden ansiosta kokonaisuudessaan tallennusjärjestelmien kustannusten lasku.

Mitä big data mahdollistaa?
Klassikkoesimerkkinä lienee mainonnan kohdistus: verkossa tekemiemme hakujen ja verkko-ostosten jälkeen esimerkiksi omaan Facebook-tiliin ilmestyy googletettujen lentolippujen hintoja tai verkosta ostamiemme tuotteiden tarjouksia. Tekemistämme sivulatauksista kerätyn datan avulla ennustetaan, mitä mainonnan sisältöjä meille kannattaa näyttää.

Esimerkiksi Google myy keräämäänsä dataa, kuten suosituimpia hakusanoja. Data onkin haluttua kauppatavaraa, vaikka se ei lähtökohtaisesti ole aina maksullista tai jonkun yrityksen hallussa. Palveluntarjoajat, mainostajat ja kaiken maailman markkinoijat janoavat kuitenkin tietoa siitä, missä liikut, mihin aikaan, milloin selaat Facebookia ja mitkä tuotteet sinua milloinkin kiinnostaa. Jokainen voi sitten miettiä, mitä itselle kohdennettu mainonta kertoo omasta verkkokäyttäytymisestä sekä tietenkin yksityisyydensuojasta ja sen rajoista.

Big dataa hyödynnetään paitsi kohdennettuun mainontaan ja uusien palvelujen kehittämiseen, myös tieteen tekemiseen ja esimerkiksi datajournalismissa: journalistien ulottuvilla on yhä etenevissä määrin valtavia data-aineistoja, etenkin avoimen datan periaatteen mahdollistama helposti saatavilla olevat tiedot. Tällaista dataa ovat esimerkiksi ihmisten verotustiedot, joista tehdään vuosittain lehtijuttuja ja väännetään myyviä otsikoita.

Analysointi avainasemassa
Tärkeää on muistaa, että itse data ei vielä mahdollista paljoakaan, vaan sitä pitää osata analysoida ja hyödyntää. Sen jälkeen ollaan uusien palvelujen luomisen keitaalla. Big datan aineistot ovatkin nyt hyvin kiinnostavaa ja kuumaa raaka-ainemateriaalia taottavaksi. Muun muassa Helsingin kaupunki on avannut ikkunan tietojärjestelmiinsä. Sieltä koodarivelhot saavat käsiinsä yli 800 tietojärjestelmää, joista kehittää uusia palveluja. Esimerkiksi Reittioppaan datan avaamisen ansiosta kehittäjät ovat voineet koodata erilaisia, uusia mobiilipalveluja joukkoliikennematkustajien käytettäväksi.

Hyvästi yksityisyys?
Datan keräämiseen ja tallentamiseen liittyy väistämättä huoli yksityisyydestä ja yksityisyydensuojasta. Lainsäädäntö laahaa toistaiseksi ketterien koodaajien ja yritysten jäljessä, ja käyttäjät toimivat ikään kuin omalla vastuullaan, mutta harva ehkä jaksaa olla huolissaan oman verkkokäyttäytymisen jälkien ja tietojen tallentumisesta. Tieto lisää tuskaa, vai miten se taas menikään. Big data on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ilmiö, joka luo mahdollisuuksia ja uusia palveluja etenkin meille markkinointialan ammattilaisille, mutta se saattaa myös ihan vähän huolestuttaa. Medialukutaidon ohella nykyään pitäisikin tarjota helposti, jokaisen saatavilla olevaa opetusta somelukutaidosta ja datalukutaidosta!

Teksti: Hanna Päivärinta

”Kaikki muutkin on somessa, joten meidänkin pitää. Mennään, vaikka Facebookiin. Mitä sitä turhia suunnittelemaan, kunhan ollaan mukana.” Sosiaalinen media oli pitkään kokeilukenttä, jossa harhailtiin ilman karttaa ja kompassia. Nyt kompassin viisari on heilahtanut ja osoittaa selkeästi suunnan: sosiaalisen median strategioiden tarve on huomattu monissa organisaatioissa.

SomePro-kurssille osallistuessani näkemykseni vain vahvistui siitä, että nyt organisaatioissa halutaan suunnitella ja saavuttaa aito, vuorovaikutteinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Organisaatioissa on ymmärretty, että viestien vastaanottajien aika on arvokasta ja rajallista. Jotta organisaatio hyötyisi somesta, on viimeistään nyt tullut aika laatia omat askelmerkit someen.

Startti strategiasta

Sosiaalisen median strategian laatiminen ei ole ilman karttaa suunnistamista. Lähtötilanne on selvä, sillä jokaisella organisaatiolla on strategia, johon kaikki toiminta perustuu. Työeläkevakuuttajat Telassa suunnittelumme lähti liikkeelle peilaamalla somea strategiaamme.

Suunnitteluun kannattaa satsata aikaa, sillä se helpottaa arjen työtä. Strategiaa ei kannata lähteä työstämään siitä näkökulmasta millaisia somepalveluita on tarjolla. Palvelut ovat vain välineitä, jotka mahdollistavat varsinaisen toiminnan ja päämäärien saavuttamisen.
Strategiasta löydät vastaukset siihen mikä on organisaation:

• perustehtävä,
• tavoitteet
• kohderyhmät
• tuottamat palvelut/tuotteet ja
• päämäärä

Kun on perehtynyt edellä oleviin asioihin, pystyy vastaamaan ensiarvoisen tärkeään kysymykseen: Miksi meidän organisaatiomme olisi hyvä hyödyntää somea? Ensimmäiset askelmerkit on luotu. Seuraavalla rastilla kartoitetaan miten sosiaalisessa mediassa toimiminen tukisi koko organisaation toimintaa.

Millaista digitaalista jalanjälkeä halutaan luoda?

Kun tietää mitä organisaatio lähtee tavoittelemaan somessa, suunnataan katse käytettävissä oleviin resursseihin. On hyvä arvioida millaisilla satsauksilla someen lähdetään. Some ei ole ilmaista. Se vaatii työvoimaa, aikaa ja budjetin.

Ajankäyttö on rajallista. Organisaatioiden viestit kilpailevat vastaanottajien ajasta. Viestien pitää olla kohdennettu oikealle yleisölle ja sisällön pitää olla ymmärrettävää. Miksi vastaanottaja kiinnostuisi viesteistäsi? Sisältö on kuningas viestinnän kukkulalla.
Nyt suunnistetaan seuraavalle etapille. Somepalveluita on syytä tarkastella mahdollisuuksien ja haasteiden kautta. Missä palveluissa tavoitetaan parhaiten kohderyhmät? Mitkä palvelut soveltuvat sisällön viestimiseen? Millaista vuorovaikutusta lähdetään hakemaan vastaanottajien kanssa?

Telassa haluamme luoda jokaisessa palvelussa viestiemme vastaanottajalle lisäarvoa. Facebook-sivulla kerromme omasta toiminnastamme ja Twitterissä puolestaan jaamme laajemmin tietoa työeläkealasta.

Onko tavoitteet saavutettu?

Hyödyllinen somestrategia kertoo miten mitataan onko asetetut tavoitteet saavutettu. Monissa palveluissa on omat tilastot, joilla pystyy seuraamaan mm. tykkäyksiä, seuraajia ja viestien saamaa näkyvyyttä. Tarkoituksenmukaisempaa on mitata laatua. Ovatko seuraajat kohderyhmää? Seurasiko viestien jaosta toimintaa? Oliko toiminta sellaista mitä halusimmekin? Tällöin päästään kiinni vaikuttavuuteen.

Tavataan somessa!
Aija Laurila
Viestinnän suunnittelija
Työeläkevakuuttajat TELA ry

Linkkivinkkejä:

Näin rakennat yrityksellesi toimivan sosiaalisen strategian: http://villetolvanen.com/2013/05/13/heidi-lemmetyinen-nain-rakennat-yrityksellesi-toimivan-sosiaalisen-strategian/

http://yle.fi/yleisradio/toimintaperiaatteet/sosiaalisen-median-toimintalinjaukset

Slideshare: Sosiaalisen median strategiasta esityksiä http://www.slideshare.net/search/slideshow?searchfrom=header&q=Sosiaalisen+median+strategia

Piritta Seppälä: Kuuntele ja keskustele http://www.kansalaisfoorumi.fi/index.php/kuuntele-ja-keskustele

Sano se someksi 2 http://eioototta.fi/kirjat/sano-se-someksi-2-organisaation-kasikirja-sosiaaliseen-mediaan/

Kirjallisuutta:

Johdata asiakkaasi verkkoon : opas koukuttavan sisältöstrategian luomiseen / Kati Keronen & Katri Tanni, 2013, Talentum
Sosiaalisen median lait / Pirkko Pesonen, 2013, Kauppakamari