”Mikä on se koko kasvatustieteen perusta?” ryhmän 12 mietteitä kurssin tavoitteista ja piilotavoitteista

Blogiteksti toteutettiin ryhmässämme keskustelun kautta. Ryhmämme jakautui kolmeen pienempään ryhmään keskustelemaan annetuista kysymyksistä. Kukin pienryhmä taltioi keskustelunsa tuotokset haluamallaan tavalla, kuten äänittämällä vastaukset nauhurille ja myöhemmin litteroimalla ne kirjalliseen muotoon. Kaikista vastauksista koostettiin yksi yhteinen puolifiktiivinen keskustelumuotoinen blogiteksti. Valitsimme kyseisen lähestymistavan tehtävälle, jotta kaikki pääsivät tasapuolisesti miettimään kurssin tavoitteita. Halusimme myös välttää tilanteen, jossa yksi tai muutama ryhmäläinen olisi vastannut yksin koko tehtävästä. Koimme ryhmänä onnistuneemme tehtävän tekemisessä.

 

Minkälaista on hyvä kasvatustieteellinen tutkimus?

– Hyvä kasvatustieteellinen tutkimus on muun tieteellisen tutkimuksen tapaan esimerkiksi poliittisesti neutraalia ja puolueetonta. Se on itsenäistä ja riippumatonta kaikkeen ulkopuoliseen nähden, eli esimerkiksi tutkimuksen rahoittaja ei voi vaikuttaa tutkimuksen tulokseen.

– Tutkimuksen tulee myös olla ennakkoluulotonta, eikä saa antaa omien subjektiivisten mielipiteiden vaikuttaa lopputulokseen.

– Kyllä! Hyvä kasvatustieteellinen tutkimus on puolueetonta ja ei arvolatautunutta ottaen mahdollisimman paljon huomioon kasvatuksen eri osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

– Sen tulisi myös olla ajankohtaista ja se pyrkii vastaamaan ajan tarpeisiin.

– Laajemmin tarkasteltuna hyvä tutkimus luo uutta tietoa ja ymmärrystä. Näen, että parhaassa tapauksessa tutkimus voi myös luoda käytäntöön sovellettavia taitoja esimerkiksi opettajan opetusta tukemaan.

– Uskon, että käytännön vinkkejä on aika vaikea saavuttaa, koska oppiminen on niin yksilöllistä.

– Minua kiinnostaa ainakin tehdä tutkimusta jolla on käytännön merkitystä. Mutta ymmärrän, että se ei ole edellytys hyvälle tutkimukselle.

– Uskoisin, että kasvatustieteellisen tutkimuksen tutkimuskohteen otoksen tulee olla tarpeeksi laaja, jotta tutkimus on merkittävä.

– Minä koen, että kasvatus tieteellisen tutkimuksen tulisi vastata kasvattajien tarpeisiin. Laadukkaasta tutkimuksesta tulisi olla apua käytännön tilanteisiin ja ongelmiin antaen alan ammattilaisille enemmän tietoa ja ymmärrystä. Hyvällä kasvatustieteellisellä tutkimuksella on mahdollisuus kehittää koulutusjärjestelmiämme entistä toimivammiksi.

– Uskoisin, että kasvatustieteen alalla tutkimuskysymykset voivat olla hyvin konkreettisia. Aihe voi olla selkeä, kuten esimerkiksi vierailleen tutkijatohtorin motivaatiota käsittelevä tutkimus.

– Se mitä tutkii voi olla hyvinkin rajattu aihe. Hyvä tutkimus löytää aiempien tutkimuksien pohjalta kohteen, jota ei ole aiemmin tutkittu tai on tutkittu vain vähän tai eri asetelmassa.

– Hyvä kasvatustieteellinen tutkimus pohjaa yksilön ja yhteiskunnan väliselle vuoropuhelulle korostaen yksilön näkemysten sekä ajattelun merkitystä traditionaalisessa kontekstissa.

 

Mihin tutkimusta tarvitaan?

– Kasvatustieteellinen tutkimus on merkittävää, koska kasvatus ja koulutus koskee kaikkia. Tutkimus tukee kasvatuksen ja koulutuksen kehitystä, jota tarvitaan ihmisten ja yhteiskunnan jatkuvan muutoksen vuoksi. Ihmisten ja maailman muuttuessa kasvatusalan on muututtava niiden mukana.

– Tutkimusta tarvitaan mielestäni kehittämään kouluinstituutiota sekä opetusta ja päivittämään vanhoja tutkimustuloksia.

– Ja vielä laajemmin tarkasteltuna, jotta voidaan kehittää ihmiskuntaa.

– Lapset ovat kasvaneet ja lapsia on kasvatettu aina ja monet oletukset lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta on yhä vain oletuksia. Tutkimuksella voidaan päästä eroon virheellisistä olettamuksista ja sitä kautta huonoista käytännöistä. Samoin voidaan todeta myös toimivien käytänteiden ja tapojen toimivuus tieteellisesti. Myös aiempaa tutkimuspohjaa tulee pitää yllä uusimalla tutkimuksia. Tieto, joka aiemmin oli totta ei ehkä päde sellaisenaan nykypäivänä.

 

 

Millaista uskot kasvatustieteen tutkijan työn olevan?

– Monipuolista koska se on niin monialaista, siihen kun liittyy myös esimerkiksi psykologiaa, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa ja aineopintoja.

– Uskon, että kasvatustieteellisen tutkimuksen tekeminen on haastavaa. Eri ikäisille ja eri kehitysvaiheissa oleville lapsille ja nuorille suunnatuissa tutkimuksissa toimivien tutkimusolosuhteiden luominen voi olla erittäin hankalaa. Varsinkin eri ikäryhmiltä saatujen vastausten ja reaktioiden vertailu vaatii vahvaa tieto ja kokemus pohjaa.

– Palkitsevaa, koska voi viedä ihmisten osaamista eteenpäin.

– Mietin, että nykyään kasvatustieteen tutkijalle voi olla hankalaa se, että tänä aikana, jolloin tutkimusten teko voi edelleen viedä useamman vuoden, yhteiskunta, opetus- ja oppimistavat muuttuvat ehkä entistä nopeammin esimerkiksi siksi, että tietotekniikkaa käytetään yhä enemmän niin koulussa kuin arjessakin. Voi olla haastavaa saada tutkimustulos, joka on ajan tasalla ja joka koskee useampaa ikäryhmää myös silloin kun se vihdoin saadaan julkaistuksi.

– Avartavaa, sillä varmasti uutta tutkimustietoa tulee kasvatustieteellisissä tutkimuksissa jatkuvasti, jota sitten voidaan hyödyntää käytännössä.

 

 

Aiheesta kummunnutta keskustelua

– Aloin miettimään mikä on se koko kasvatustieteen perusta? Miksi me ylipäätään kasvatetaan?

– Halutaan kehittyä ja tehdä asiat paremmin kuin aikaisemmin. Elää paremmin ja onnellisemmin.

– Onko se sitten se onnellisuus mitä kasvatuksella haetaan?

– Ehkei onnellisuus, vaan pikemminkin merkityksellisyys.

– Niin mikä on se elämän tarkoitus…

 

– Kuinka kääntää teknologia opetuksen voimavaraksi, eikä pelottavaksi asiaksi, joka tuhoaa meidät?

– Niinpä. Minuakin kiinnostaisi tutkia teknologiaa osana opetusta, kuinka aikaansaada parempaa oppimista hyödyntäen teknologiaa. Ja mielellään ilman niitä ikäviä sivuvaikutuksia.

– Lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallitseminen korostuu nyt tänä teknologisena aikana.

– Erityisesti se, että osaa lukea muita ihmisiä ja ylipäätään kiinnostuu muista ihmisistä muodostuu erityisen tärkeäksi voimavaraksi.

 

 

Ajatuksia ja odotuksia kurssin pedagogisesta lähestymistavasta ja opiskelusta yliopistossa

– Lähtökohtaisesti on tosi hyvä, että tämä kurssi lähtee liikkeelle siitä, että meidät laitetaan pohtimaan kurssin sisältötavoitteita sekä sitä mihin kurssilla pyritään. Eihän niitä sisältötavoitteita muuten välttämättä edes lukisi, saati että ajatuksella miettisi mitä ne tarkoittavat.

– Yllätyin positiivisesti myös siitä kuinka tutkimuslähtöisesti tämä kurssi heti käynnistyi. Onhan se kuitenkin yliopiston päällimmäinen tehtävä tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä maailmasta, meidän alalla tietoa kasvatuksesta.

– Se tuli mullekin positiivisena yllätyksenä. Odotin, että tämä olisi jotain muuta, enemmän ehkä laulu- ja leikkikoulua.

– Tosi hyvä myös, että heti alusta alkaen painotetaan kriittisen ajattelun merkitystä.

– Taustalla minulla on se kokemus mitä nyt lukiosta on saanut. Tietenkään lukiossa ei tehdä tutkimusta. Lukiossa ei myöskään kyseenalaisteta olemassa olevaa tietoa. Mielestäni sitä pitäisi tehdä jo lukiossa. Toki ymmärrän, että tiedon kyseenalaistaminen vaatii melko laajan tietopohjan taustalle.

– Lukiossa oppimistapa oli hyvin opettajajohtoista. Tässä tieto, opi se.

– Jonkin verran yliopistokokemusta omaavana tämän kurssin pedagoginen ote yllätti, koska olen tottunut perinteiseen ‘luennoitsija luennoi ja muut kuuntelee’ -opetukseen. Tiivis ryhmätyöskentely täysin uusien ihmisten kanssa tuntuu jännittävältä mutta on parhaimmillaan hyvin antoisaa.

– Minun on vaikea uskoa, että kurssin sisältö tavoitteet tulisi edes täytettyä perinteisellä opettajajohtoisella lähestymistavalla. Pääsemme todella harjoittelemaan tieteellisessä tutkimusympäristössä ja -yhteisössä vaadittavia taitoja.

– Aiemmissa opiskeluissani ryhmätöitä oli myös paljon. Kuitenkin siellä yleinen tapa oli mennä sieltä mistä aita on matalin, eli kurssin alussa jakaa ryhmätyöt osiin siten, että jokainen tekee itsenäisesti oman palasensa. Toivonkin, että nyt täällä pääsen oppimaan erilaisia ryhmätyöskentelytapoja.

– Odotan, että tulevaisuudessa voin hyödyntää täällä oppimiani ryhmätyöskentelytaitoja ja pedagogisia menetelmiä esimerkiksi oman luokkaopetukseni apuvälineinä.

– Ryhmätyöskentelyssä opitaan parhaimmillaan myös erilaisten konfliktitilanteiden hoitamista. Esimerkiksi, että osataan ja uskalletaan ottaa puheeksi jos joku ei toimi. Konfliktien ratkaisutaito tulee varmasti olemaan tosi tärkeä myös tulevaisuudessa elämässämme.

– On kivaa, että tuntuu että meidän ryhmässämme ollaan kaikki aidosti kiinnostuneita annetusta aihealueesta ja päästään käymään dialogia sen ympäriltä.

– Motivaatio opinnoissa on nyt ihan eri kuin esimerkiksi lukiossa. Tämä lähtee nyt sisäisestä motivaatiosta ja tähtäimessä on korkeat tulokset

– Saadaan varmasti parempia tuloksia aikaiseksi kun kaikilla on hyvä ja turvallinen olo ryhmässä.-

– Oppimisen kannalta on myös hyvä, että emme arvostele kriittisesti pelkästään aihettamme vaan myös ryhmätyöskentelyämme.

– On myös tosi kiinnostavaa, että päästään haastattelemaan tutkijaa.

– Tutkija esittelyt ovat kyllä minunkin mielestäni erittäin hyvä tapa päästää meidät lähemmäs tieteenalamme yhteisöä ja tutkimusta. Avaa oven kohti alan syvempää tuntemusta.

– Mielestäni kurssi on mielenkiintoinen, pääsemme jo opintojen alkuvaiheessa käsiksi siihen, miten tutkimustyötä yliopistossa toteutetaan. Se, että isossa ryhmässä tutustutaan tähän ja päästään oman alan ammattilaisten kanssa keskustelemaan aiheesta, on todella mielenkiintoista.

 

– On myös tosi hyvä, että piilotavoitteet on kirjoitettu auki.

– Odotan yliopistolta, että tulen oppimaan kaikki piilotavoitteissa määritellyt kohdat.

– Piilotavoitteet tuntuvat melko kovilta vaatimuksilta yhdellä kurssilla omaksuttaviksi.

– Se on totta, esimerkiksi argumentointitaitojen kehittyminen on mitä luultavammin koko elämän mittainen prosessi.

– Ehkä olennaista kurssille merkittyjen tavoitteiden kohdalla on löytää omaa opiskelua ja kehittymistä palvelevat tavoitteet ja sitten edistää niitä. Ei kannata pelästyä että kaikki ulkopuolelta annetut tavoitteet eivät omassa työskentelyssä täyty. Miettii, mikä on itselle tärkeää.

– Pikkuhiljaa luultavasti ymmärretään myös mitä kasvatustiede ihan oikeasti on.

 

Ryhmän jäsenet: 

Elia Nissinen, Aino Saari, Petra Pulli, Tommi Mäntysalo, Veera Ojajärvi, Matilde Pelkonen, Joonas Junttila, Evi Ekroos, Meri Vainio, Akipekka Alanko ja Otso Saano

5 Replies to “”Mikä on se koko kasvatustieteen perusta?” ryhmän 12 mietteitä kurssin tavoitteista ja piilotavoitteista”

  1. Hauska ja mukava idea kirjoittaa pohdintanne tähän keskusteluna! Mukavinta sitä oli lukea tekstinne loppuosassa, sillä siinä vuoropuhelu muistutti eniten keskustelua. Alussa se tuntui enemmän vain hyviltä pointeilta ja eri näkökulmilta, jotka on listattu. Hyvää pohdintaa kuitenkin!

  2. Hei ja kiitos kirjoituksestanne!

    Tapanne rakentaa teksti vuoropuhelun muotoon oli kiinnostava ja kiva lähestymistapa. Aluksi sitaatit tuntuivat minusta hankalammilta sitoa yhteen kuin loppua kohden. Tästä syystä en ihan tältä lukemalta päässyt ajatustenjuoksunne virtaan. Olisin kaivannut hivenen irrallisen tuntuisille ajatuksille jäsennellympää kehikkoa, tai kenties puhujien nimeämistä tai yksilöimistä sitaatin alkuun.

    Odotuksenne opiskelulle tuntuvat mukavan optimistisilta ja vaikuttaa siltä, että teillä on runsaasti kunnianhimoa ja innostusta opiskelua kohtaan. Tekstistänne välittyy hyvin se, että olette todella pohtineet keskustelussa esiin nousseita teemoja. Uskon, että ryhmässänne vallitsee pirteä kuhina ja saatte ammennettua paljon toisistanne!

    Aida Zakik / ryhmä 10

  3. Hei! Tosi hauskasti ja omalaatuisesti toteutettu blogipostaus! Oivalluksia pompsahteli vähän väliä ja sai ainakin minut nyökyttelemään reippaasti mukana.

    Tiia / Ryhmä 10

  4. Mooiikka! Olipahan hauska lukea teidän näkemyksiä näistä asioista ja ideana hieno koota kaikkien ajatuksia tällä tavoin yhteen! Aloin itsekkin pohtimaan kasvatuksen perimmäistä ajatusta niin onnellisuuden näkökulmasta kuin sen merkityksellisyydestä.. ehkä siinä taustalla on ne molemmat.. 🙂

    Ryhmä 11/ Kaisu

  5. Hei! Mielestäni teidän tapa, jolla toteutitte blogitekstin oli kekseliäs, ja juuri kaikkien äänet kuuluviin saava tapa. Oli kiva kuulla ajatuksia joihin itsekin helposti samaistui! Erityisesti pidin osiosta jossa puhuitte kasvatuksen perimmäisestä tarkoituksesta, se pisti miettimään 🙂

    Vilma/ Ryhmä 2

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *