Selkäsairauksien aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet

Vuonna 1990 tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi kaksinkertainen määrä verrattuna mielenterveyden häiriöihin perustuviin eläkkeisiin. Vuosituhannen vaihteessa mielenterveyshäiriöt nousivat tuki- ja liikuntaelinten sairauksien rinnalle ja nämä kaksi olivat edelleen vuonna 2009 yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy (mielenterveyshäiriöt 30%, tuki- ja liikuntaelinsairaudet 34%, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmästä lähes joka toinen (46 %) siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle selkäsairauden vuoksi.

Selkäsairauksien aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kuitenkin (onneksi) vähentyneet. Ortopedit Tom Asklöf, Ilkka Kiviranta ja Timo Pohjolainen työryhmineen analysoivat selkäsairauksien aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä Suomessa 21 vuoden ajanjaksolla 1990-2010 KELA:n rekisterien avulla. Kaikkiaan 84,375 kansalaiselle myönnettiin työkyvyttömyyseläke selkäsairauden vuoksi tuona ajanjaksona. Yleisimmät syyt olivat selän rappeumasairaudet (47%) ja välilevysairaudet (37%). Miehille eläkkeitä myönnettiin 12% naisia enemmän. Yli 60% eläkkeistä myönnettiin ikäryhmässä 55-64 vuotta

Vuodet 1990-94 olivat tämän tarkastelukauden huippuvuosia, silloin selkäsairauksien aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin miehistä 0.21%:lle ja naisista 0.19%:lle. Tämän jälkeen luvut pienenivät merkittävästi: 1995-99 (miehet 0.10%, naiset 0.09%), 2000-2004 (0.12%, 0.10%) ja 2005-2010 (0.11%, 0.11%).

Kirjoittajat pohtivat mahdollisia syitä selkäsairauksien aiheuttamien eläkkeiden puolittumiseen verrattuna vuosiin 1990-94. Lamavuosien aiheuttamaa tilapäistä nousua 1990-94 kirjoittajat pitivät epätodennäköisenä. Selkää kuormittavien töiden vähenemistä ja yleisen koulutustason paranemista he pitivät mahdollisena osatekijänä tässä muutoksessa, mutta ne tuskin selittävät näin nopeaa muutosta. Tutkimusajanjaksoon vaikuttaa useat eläkepoliittiset muutokset ja nämä ovat ilmeisimmät taustalla vaikuttavat tekijät. Vuonna 1986 lanseerattiin ns. yksilöllinen varhaiseläke -järjestelmä, jonka perusteella oli mahdollista jäädä sairauden perusteella varhennetusti eläkkeelle. Ikäraja oli alun perin 55 vuotta ja vuonna 1995 sitä nostettiin 58 vuoteen ja vuonna 2000 edelleen 60 vuoteen. Sittemmin yksilöllinen varhaiseläke peruttiin vuonna 2006. Työkykyä ylläpitävää kuntoutusta uudistettiin vuonna 2004, mikä on saattanut estää työkyvyttömyyseläkkein nousun seurantajakson loppuvuosina.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että lainsäädännöllä ja eläkekriteereillä voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa selkäsairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrään.

Asklöf T, Kautiainen H, Järvenpää S, Haanpää M, Kiviranta I, Pohjolainen T. Disability pensions due to spinal disorders: nationwide finnish register-based study, 1990-2010. Spine. 2014 Mar 15;39(6):503-8.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24384661?dopt=Abstract