University of Helsinki
Liian vähäinen yöuni paitsi uuvuttaa, myös saa elimistön immunipuolustuksen tolaltaan. Tarja Stenbergin (Porkka-Heiskanen) tutkimusryhmä testasi, miten valkosolujen geenien ilmentyminen muuttui, kun terveiden koehenkilöiden kahdeksan tunnin yöunet vaihtuivat neljäksi tunniksi, viitenä peräkkäisenä yönä.
Tutkijat altistivat samat koehenkilöt ensin riittäville ja sitten riittämättömille yöunille. Veren valkosolujen RNAsta tutkittiin eripituisiin unijaksoihin liittyvät geenien ilmentymiserot. Tutkimusryhmä oli huolella vakioinut ulkoiset muuttujat: tutkittavien ravinto ja päivän aikainen aktiivisuus pyrittiin saamaan mahdollisimman samanlaisiksi, ja heidän toteutuvaa unirytmiään seurattiin jatkuvalla EEG-rekisteröinnillä.
Stenbergin tutkimusryhmä raportoi PloS One lehdessä, tutkija Vilma Ahon johdolla, että riittämätön uni johtaa monimuotoiseen tulehdus- ja immuunivasteen heräämiseen. Lymfosyyttien aktivaatioon liittyvät geeniverkot muuttuivat valvomisen myötä, kuten myös sytokiinit, erityisesti interleukiini-8 ja sen synteesiteihin liittyvät transkriptit.
Tutkimusryhmä validoi löydöksiään myös suomalaisen väestön seurantatutkimusen, FINRISKI:n, aineiston avulla, ja löysi samojen geenituotteiden muuttunutta ilmentymistä henkilöillä, jotka olivat ilmoittaneet yleensä nukkuvansa huonosti. Myös tulehdusmerkkiaine CRP oli koholla sillä väestönosalla, jolla oli univajetta.
Aiemmat tutkimukset ovat viittanneet vähäisen unen olevan terveysriski, ja altistavan mm. lihavuudelle, sydän- ja verisuonisairauksille sekä vanhuustyypin diabetekselle. Stenbergin tutkimusryhmän tulos tuo näille löydöksille molekyylitason pohjaa: vähäunisuuden liittyminen tulehdus- ja immuunivasteen muutoksiin viittaa siihen, että kroonistuessaan nämä voivat myötävaikuttaa sairauksien syntyyn ja etenemiseen. Tutkijat tuovat täten konkreettisia kohteita jatkotutkimuksille unen ja rappeumatautien yhteydestä.