Kurssikerta 1 – Palaaminen QGIS:in pariin

Tiistaina 17.1.2023 palasimme jälleen vanhan ystävämme (tai vihollisemme?), QGIS:in pariin Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla. Kartan tekeminen tunnilla oli mielestäni suhteellisen helppoa, mutta toki aina kärryiltä pudottua oli kysyttävä vierustoverilta neuvoa. Ilman opettajan ohjeistusta tehtävänteko olisi kuitenkin ollut aivan toista. QGIS on eräs vaikeimmista työkaluista, mitä olen yliopistossa päässyt tähän mennessä käyttämään, mutta toivon sen muuttuvat vihollisesta ystäväksi mahdollisimman pian. Jokainen tunti auttaa tutustumaan hieman paremmin sen saloihin, kyllä tämä vielä tästä!

Kuva 1: Itämeren typpipäästöt valtioittain

Kuvasta 1 voidaan huomata Puolalla olevan suurimmat typpipäästöt Itämereen, jopa 13,3-33,7. Tämä johtunee luultavasti siitä, että maatalous on päätekijöitä Itämeren typpiarvojen nousussa, ja suurin osa Itämeren valuma-alueen viljelymaasta sijaitseekin Puolassa (MTK, 2021). Pienimmät arvot saavuttaa Viro, jonka jälkeen toisiksi pienimmässä luokassa tulevat Suomi, Tanska, Saksa ja Liettua.

Mielestäni kuvasta 1 tuli hieman sekava, järvien turkoosi väri loistaa kartalta turhan kirkkaana, vaikka ne eivät ole kovin oleellinen osa tehtävänantoa. Myös Itämeri sekä “Not HELCOM areas” olisivat voineet olla vaaleampia.

Kotitehtävä

Aluksi mainittakoon, että QGIS toimii välillä niin turhauttavan hitaasti omalla läppärillä, että saa vähän väliä hengitellä syvään ja yrittää keskittyä taustalla pauhaavaan aaltojen kuohu -ASMR:ään. Mukavaa, etten ole ainoa, jolla on kotikoneella ongelmia, sillä esimerkiksi Anni Lindegren mainitsee blogissaan vastaavasta ongelmasta ja kehottaa itseään tekemään tehtävät tulevaisuudessa yliopiston koneella. Taidan noudattaa itsekin tätä neuvoa.

Kuva 2: Suomen kuntien syntyvyys suhteutettuna koko maan syntyvyyteen

Kuvan 2 mukaan syntyvyys suurimmassa osassa Suomen kunnista on 0-5 eli positiivista, ja Kouvolassa luku ylittää jopa viiden. Sen sijaan syntyvyys negatiivista on muutamissa yksittäisissä kunnissa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla. Helsinki ja Espoo ovat ainoat kunnat jossa syntyvyys alittaa -15.

Kotitehtävän teko oli sikäli vaikeaa, etten aluksi tajunnut suhteuttamisen kokonaissummaan menneen oikein. Minua hämäsi syntyvyyslukujen etumerkit, sillä laskukaavan jälkeen niistä osa vaihtoi etumerkkiä ja osa ei. En tietenkään voi sanoa varmaksi tehtävän menneen täysin oikein, mutta ymmärsin, miten negatiivinen summa saattaa vaikuttaa alkuperäisiin lukuihin yllättävällä tavalla. Lisäksi koin vaikeuksia valita kartalle sopivia värejä ja luokittelutapaa, mutta tyydyin lopulta siniseen, vaikka muutama sävy onkin turhan lähellä toisiaan.

Lähteet:

MTK. (20.9.2021). Itämeri, ravinnekuormitus ja tilan muutos. Viitattu 6.2.2023. https://www.mtk.fi/itameri

Lindegren, A. (2023). QGIS-ohjelmiston harjoittelua kotona. ANNI LINDEGREN – GEOINFORMATIIKAN MENETELMÄT. Viitattu 6.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/