0-14-vuotiaiden osuus kunnissa -visualisointi
Aloitin aluksi helpomman tehtävän tekemisen. Tajusin, että tietokoneeni ei sovellu hyvin QGIS -ohjelman käyttöön, joten päätin jättää tehtävän alkuviikkoon ja tehdä sen koulun tietokoneella, jossa käyttö on mutkattomampaa. Ensimmäisessä tehtävässä tuli luoda koropleettikartta 2015 -vuoden kunta-aineistosta ja valmiita muuttujia tuli visualisoida haluamallaan tavalla. Visualisoin aluksi lasten, eli 0-14 -vuotiaiden suhteellisen osuuden kunnittain ja tämän jälkeen ruotsinkielisten suhteellisen osuuden (kuva 1). Luin Senjan blogipostauksen vertailun vuoksi, sillä hän oli visualisoinut saman muuttujan. Hänen karttansa näytti mielestäni samalta kuin omani.
Lasten suhteellinen osuus kiinnosti minua, sillä halusin tietää, missä kunnissa lapsia saadaan eniten. Tämän olisi toki voinut selvittää myös visualisoimalla suhteellisen syntyyyden. Huomasin Senjan tavoin, että pienikin valinta muuttaa kartan ulkoasua jopa dramaattisesti. Minulle oli vielä epäselvää, minkä luokkajaon käyttö olisi paras kyseiselle koropleettikartalle. Senja oli käyttänyt kartassaan kvantiililuokkajakoa ja tasavälistä luokkajakoa. Päätin itse käyttää tasavälistä luokkajakoa ja viittä luokkaa. Karttani (kuva 1.) näkyy alla.
Kuva 1. 0-14 -vuotiaiden suhteellinen osuus Suomen kunnissa vuonna 2015.
Kartasta voimme huomata, että esimerkiksi itäisessä Suomessa on keskittymä, jossa on suhteessa hyvin vähän lapsia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla taas lasten määrä on suhteellisen suuri. Uusimaan alueella on myös suhteessa paljon lapsia. Kartasta voi myös huomata, että pienempiä suuren lasten määrän keskittymiä on useita. Pohjoisessa Suomessa lapsia on suhteessa vähän, mutta tulee huomioida, että siellä asuu myös huomattavasti vähemmän ihmisiä. Syntyvyys on laskenut viime vuosina koko Suomessa. On kuitenkin mahdollista, että syntyvyyden lasku näkyy enemmän joissain kunnissa kuin toisissa. Esimerkiksi taloudellinen tilanne ja terveydenhuoltopalveluiden sekä koulujen yms. palveluiden saatavuus voi vaikuttaa asiaan.
Kuva 2. Histogrammi 0-14- vuotiaiden määrästä Suomen kunnissa vuonna 2015.
Ruotsinkielisten suhteellinen osuus -visualisointi
Seuraavaksi visualisoin ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa v. 2015. Osasin ennustaa tuloksen jo ennen kartan tekoa. Arvaisn, että mm. Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pohjanmaan alueelle on keskittynyt paljon ruotsinkielistä väestöä mm. naapurimaan läheisyyden takia. Arvaukseni osuivat oikeaan, minkä voi nähdä kartasta (kuva 3). Maan keskiosissa on vähän ruotsinkielisiä kuten myös Lapissa, poislukien aivan Lapin pohjoisimmat osat, jossa ruotsinkielisiä on enemmän. En ole aivan varma, valitsinko karttoihin oikeat luokkavälit yms., ja tämä voi vaikuttaa lopputulokseen. Mielestäni kartat onnistuivat lopulta hyvin ja ilmiöt ovat mielestäni hyvin luettavissa molemmista kartoistani.
Kuva 3. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus Suomen kunnissa vuonna 2015.
Useiden teknisten ongelmien jälkeen koen, että ohjelman kanssa taisteltuani osaan nyt ainakin sen peruskäytön. Ehkä seuraavalla kerralla yritän myös vaikeampaa tehtävää. 🙂
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/senjamak/