Helsingin yliopisto
Muuttuva lukijuus -hanke on virallisesti jo päättynyt, mutta tieteellinen julkaiseminen vie aina oman aikansa, joten tutkimustuloksia esitteleviä julkaisuja on vielä tulossa. Ilmoittelemme julkaisuista tässä blogissa ja lisäämme ne julkaisuluetteloon. Lokakuussa julkaistaan myös Pirjo Hiidenmaan, Ilona Lindhin, Sara Sintosen ja Roosa Suomalaisen toimittama Lukemisen kulttuurit (Gaudeamus 2023), joka sisältää muhkean kokoelman tutkimuspohjaisia artikkeleita. Ne käsittelevät muun muassa lukemisen sosiaalisuuden muotoja, lukemisen tapoja ja vaikutuksia sekä tapoja puhua lukemisesta ja määritellä lukijuutta.
Mukana kirjallisissa tapahtumissa
Kevätkauteen on mahtunut monenlaista ohjelmaa. Roosa ja Ilona vierailivat maaliskuun lopussa Oxfordin kirjallisuusfestivaaleilla. Oxford on kaupunki, jossa historia ja tarinat elävät, ja festivaali tapahtuma, jossa kirjailijat ja lukijat kohtaavat. Ilman festareitakin kaupunki vetää puoleensa kirjallisuuden lukijoita kulkemaan suosikkikirjojensa tai -kirjailijoidensa maisemissa. Siellä on syntynyt taianomaisia maailmoja muun muassa J. R. R. Tolkienin, C. S. Lewisin, Lewis Carrollin ja Philip Pullmanin kynästä. Mikä olisikaan ollut sopivampi kohde meille lukemisen tutkijoille!
Festivaaleilla kuulimme muun muassa professori Cristina Dondin luennon kirjapainotaidon vaikutuksista, Martin Sixsmithin ja Mihail Hodorkovskin keskustelun Venäjän nykytilasta, Ukrainasta paenneen 13-vuotiaan Jeva Skaletskan tarinan, Dave Richin haastattelun kulttuuriimme ja arkipäiväämme punoutuneesta antisemitismistä sekä professori John Careyn esitelmän tietokirjallisista lukukokemuksista. Lisäksi ihastelimme kaupungin kirjakauppojen valikoimia ja tunnelmaa sekä vierailimme Oxfordin yliopiston Bodleian-kirjastossa, jonka historia ulottuu 1400-luvulle. Bodleian-kokonaisuuteen kuuluvissa 27 kirjastossa on yhteensä 13 miljoonaa painettua teosta.
Pirjo, Roosa ja Ilona kävivät huhtikuussa vierailulla Taideyliopiston Kirjallisuuden tulevaisuuden tekijät -kurssilla, jota on kevään mittaan vetänyt Minna Castrén. Me Muuttuva lukijuus -hankkeen edustajat puhuimme tietenkin lukemisesta ja lukemisen tutkimuksen näkökulmista sekä oman lukemisen reflektoinnista. Kurssilaiset olivat pitäneet lukupäiväkirjaa etukäteen ja sen kautta kiinnittäneet huomiota omiin lukutottumuksiinsa.
Lukijan ääntä avaamassa kotimaisissa konferensseissa
Kirjallisuudentutkimuksen päivät järjestettiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin tiloissa 4.–5.5., ja päivien teemana oli kokemus. Roosan esitelmässä ”Lukijan ääni lukukokemuksen kielellisissä kuvauksissa” käsiteltiin sitä, miten vaikuttavista lukukokemuksista kertoessaan lukijat etsivät kytköksiä erilaisiin tosielämän konteksteihin, kuten paikkoihin, fyysisiin tuntemuksiin ja muihin lukemiinsa teksteihin, esimerkiksi karttoihin tai valokuviin. Konferenssin ohjelmaan kuului myös Eevastiina Kinnusen ja Kaiju Harisen luotsaama paneelikeskustelu ”Miten tutkia lukukokemuksia”, jossa Ilona oli panelistina yhdessä Laura Karttusen, Päivi Kososen, Toni Lahtisen, Aino Mäkikallin, Viola Parente-Čapkován ja Riikka Rossin kanssa. Paneelissa esiin nousseet ajatukset jäivät elämään, niin että nyt on suunnitteilla eri yliopistojen välistä verkostoitumista ja muuta toimintaa. Konferenssijärjestäjien eli Miranda Geustin, Niina Hanhisen, Oiva Ristimäen ja Maarit Soukan kiitoskirjettä lainataksemme: ”Kun panelisteilta kysyttiin mitä kirjallisuudentutkimus, ja tarkemmin ottaen lukututkimus, tarvitsee, Päivi Kosonen tiivisti tarpeemme kahteen sanaan: rakkautta ja resursseja.” Tähän toiveeseen voimme sydämestämme yhtyä.
Kielitieteen päivät järjestettiin Oulussa 24.–26.5., ja Roosa oli mukana esitelmöimässä osana Kielitieteen tutkimuskohteet: kohti 2030 lukua -työpajaa. Esitelmä ”Lukijan ääni lukemiskulttuurien muovaajana” tarkasteli kielitieteen ja monitieteisen lukemistutkimuksen välisiä suhteita ja lukemisen, kielen ja kulttuurin välisiä rajapintoja diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Työpajassa käytiin ilahduttavaa pohdintaa tieteidenvälisyyden mahdollisuuksista kielitieteellisessä tutkimuksessa, ja samalla tilaisuus toimi Helsingin yliopiston yliopistonlehtorina toimineen Tapani Kelomäen muistoseminaarina.
Uutta kohti
Tutkimushankkeen päättymisen myötä projektissa päätoimisina työskennelleet tutkijat siirtyvät uusiin kuvioihin. Aihepiiri kuitenkin pysyy samana: Ilona jatkaa kirjoihin, kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyviä töitä yrittäjän roolissa. Roosa puolestaan jatkaa väitöskirjatutkimusta ja työskentelee ensi vuonna myös äidinkielen didaktiikan yliopisto-opettajana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä.
Jatkossa Roosa kertoo tarkemmin omasta väitöstutkimuksestaan toisessa blogissa ja Ilona pohtii kirjoittamisen ja lukemisen teemoja omassaan.