Blogi

Joukko työelämäkurssilaisia oli mukana Kalevalaisten naisten liiton järjestämässä Kalevalanpäivän tapahtumassa Finlandia-talolla. Opiskelijajoukkiomme sai tehtäväkseen kaikenlaisia töitä tarrojen liimauksesta ilmanpallojen solmimiseen ja juttujen kirjoittamiseen. Saimme myös iloksemme osallistua illan konserttiin, joka tarjosi hienoja elämyksiä.

Saavuimme Finlandia-talolle lauantaina puolen päivän maissa ja meille jaettiin päivän tehtävät. Itse liimasin laatikolliseen tiskiliinoja tarroja ja järjestin myyntipöytää, jonka jälkeen sain olla mukana pukemassa erilaisia muinaispukuja liiton jäsenten päälle. En ole koskaan aiemmin päässyt muinaispukujen makuun, mutta täytyy myöntää niiden olevan melko hieno ilmestys suurissa joukoissa. Samalla saimme myös paljon tietoa ja kuulimme erilaisia henkilökohtaisia kokemuksia pukujen käytöstä sekä niihin liittyvistä tapahtumista. Illan aikana moni kansallis- tai muinaispuvun käyttäjä kertoikin mielellään omia muistojaan puvuista ja niiden tekemisestä.

Plazalle rakentui kokonainen juhlanäyttämö erilaisine myynti- ja esittelypöytineen. Ennen varsinaista konserttia ja väliajalla Plazan lavalle nousi hienoja nuoria muusikoita ja laulajia, jotka innostivat muun joukon jopa perinteisiin tansseihin! Myös Duudsonit innostivat varsinkin nuorempaa polvea kaikenlaisiin aktiviteetteihin.

Kaikenlaista juhlahumua oli tarjolla ja pääkonsertti tarjosi musiikkia laajalla skaalalla. Omaksi illan lempiesityksekseni voin nimetä Pitkäsen Matin vedon bändeineen ja tanssijoineen. Harvoin olen esityksiä seuranneena ollut niin haltioissani musiikin ja tanssin yhteispelistä. Folkin ja räpin yhdistäminen käy harvoin näinkin saumattomasti ja illan keskusteluista päätellen bändi sai monta uutta ihailijaa. Toki tarjolla oli myös perinteisempää kansanmusiikkia ja esityksiä.

Kulttuuripuolen opiskelijan näkökulmasta oli kiintoisaa nähdä, miten ajatusta perinteestä on jatkettu Kalevalaisten naisten alkuvuosista tähän päivään. Suurin osa yleisöstä koostui itseäni vanhemmasta sukupolvesta, mutta uusi sukupolvi näyttää ottaneen osia perinteistä myös itselleen. Kansallispukujen osia oli yhdistelty onnistuneesti modernimpaan pukeutumiseen ja oman perinteen tunteminen näytti olevan monelle kunnia-asia. Oli kiintoisaa seurata myös yhteisön itsensä toimintaa ja tapoja, jotka itselleni ovat vielä varsin vieraita. Aiempien sukupolvien perinne näyttääkin olevan hyvin eloisa osa nykypolvenkin toimia. Perinteet vain muovautuvat vastaamaan tämän päivän elämää. Ei muuta kuin juhlimaan Kalevalan juhlavuotta!

Joukko Jyväskylän yliopiston nefalaisia saapui Helsinkiin maaliskuun 5.päivä tutustumaan muun muassa arkistoihin ja siinä sivussa myös meihin Helsingin nefalaisiin.

Kluuvin Memphiksessä juomien äärellä keskustelimme opiskelujen yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa ja selvisi, että Jyväskylän nefat ovat etnologeja, kun me Helsingissä olemme folkloristeja ja kansatieteilijöitä. Opiskelukäytännöt tuntuivat muutenkin eroavan toisistaan yllättävän paljon. Keskustelua käytiin muun muassa opintojen sisällöistä, tenttikäytännöistä, ulkomaan vaihdosta ja työharjoittelusta, työllistymisestä sekä tietenkin ainejärjestötoiminnasta sekä yhteistyöstä muiden ainejärjestöjen kanssa ja vappu- ym. perinteistä. Kiinnostavaa ja tärkeää!

Hedelmää tulevaisuuteen vierailu kantoi myös: suunnitteilla on tehdä jatkossakin yhteistyötä nefojen kesken ja ehkäpä myös jonkinlainen Helsingin Nefan ekskursio jyväskyläläisten vieraaksi. Yhteisten sitsien järjestämistäkin illan väläyteltiin.

Ja ettei tärkein anti unohtuisi, me nefalaiset elämme kuulemma tällä hetkellä muurahaiskarhun aikaa :)

Nefa-Helsinki Ry täyttää 45 vuotta ja juhlimme tapahtumaa tietenkin sen arvoisesti. Juhlintamme paikkana toimii Ravintola Piano perjantaina 13. maaliskuuta kello 18.00 alkaen.

Päivälliskortin (30e/40e) hintaan sisältyy buffet, jälkiruoka, sekä kaksi lasia viiniä tai alkoholitonta juotavaa. Muut juomat ovat omakustanteisia.

Menu:
Vihersalaattisekoitus
Marinoitua, tuoreita kasviksia
Timjami-tuoreherkkusieniä

Valkoviinissä höyrytettyjä sinisimpukoita (sekä aiolia ja hakattua tilliä)
Limemarinoitu katkarapu-tomaattisalsa
Kananpoikasalaatti (sekä paholaisen kastike)

Lämmin paprika-sipuli-kanakasari
Kasviskasari
(sekä riisiä)

Talon leipää ja voita

Täytekakkua
Kahvia ja haudutettua teetä

Ilmoittautuminen juhliin on avattu ja se sulkeutuu viimeistään Kalevalan päivänä 28.2. Tilaa on rajallisesti, joten älä odota liian pitkään tai paikat täyttyvät ilman sinua. Lisätietoja juhlasta voi myös kysellä järjestömme sihteeriltä Liisalta tai lukea ilmoittautumislomakkeesta.

Haikein mielin muistelen vuoden 2014 Nefan tapahtumia ja kokouksia. Suosituimmat tapahtumat olivat ehdottomasti vuosijuhla ja fuksiaiset. Muuta kivaa vuoden aikana olivat nefa-kahvit, laskiaishengailu, vappukiva, piknik (joka jouduttiin kylläkin pitämään sisätiloissa), puurojuhla ja baarikierrokset. Kulttuuririentoja ylläpiti Isien työt -elokuvaillat ja museokäynnit – jotka eivät valitettavasti olleet liian suosittuja.

Tänä vuonna nähtiin herkkuja jos jonkinlaisia, mielenkiintoisia drinkkisekoituksia sekä tietenkin ihania ihmisiä. Legendaarinen malja jouduttiin korvaamaan uudella ja sama työ on ensi vuonnakin edessä. Ehkä tästä tulee uusi perinne!

Uudella hallituksella tulee olemaan kujeet mielessä ja vaihto tapahtuu tämän vuoden lopussa. Ensi tiistaina on vuosikokous, jonka yhteydessä uusi hallitus valitaan. Vuoden alussa vanha hallitus luovuttaa päätäntävallan uudelle karonkan yhteydessä. Tänä vuonna hallituksessa olivat seuraavat työtehtävät edustettuina:

– puheenjohtaja
– varapuheenjohtaja
– sihteeri
– tiedottaja
– taloudenhoitaja
– tilavastaava
– kulttuurivastaava
– opinto- ja työelämävastaava
– blogivastaava
– yhdenvertaisuusvastaava

Monet näistä olivat yhdistettyinä niin, että yhdellä hallituslaisella saattoi olla kaksi ”tointa”. Samat pestit pysyvät edustettuina todennäköisesti vuonna 2015, mutta uusiakin pestejä saatetaan kaavailla. Hallitus on mukautuva ja muuttuva yhteisö kuten tänä vuonna nähtiin, kun vastuualueet siirtyivät hallituslaiselta toiselle.

Vuosi 2015 tulee olemaan mielenkiintoinen vuosi Nefalle sillä Nefa-Helsinki Ry täyttää juhlittavia vuosia. Tuleva vuosijuhla tulee siis kaikella todennäköisyydellä olemaan muhkeampi ja kuohkeampi kuin koskaan aiemmin. Ehkä jopa sitsivastaavalle olisi uudessa hallituksessa tarvetta…

Nefan hallitus on matalan kynnyksen paikka. Aiempaa kokemusta ei vaadita kuin muutamalta pestiltä. Kuka tahansa on siis tervetullut liittymään tähän iloiseen seurueeseen. Tehdään ensi vuodesta vielä parempi kuin mitä kuluva vuosi on ollut!

Vuoden 2014 tiedottaja (ja vähän-niinkuin-blogivastaava) kiittää ja kumartaa. Ensi vuonna saadaankin sitten tiedotuksia joltain muulta, mutta viestit tulevat olemaan aivan yhtä tärkeitä eli tarkkail… siis lukekaa postianne!

Pusuja ja haleja!

-Mirkka-

Heippa!

Iloiset terveiset fuksiviikolta. Viikko oli rankka, mutta antoisa. Tänä vuonna molemmat Nefan-alaiset aineet tekivät vahvasti yhteistyötä. Meni siis kansatieteilijät ja folkloristit sekalaisena mössönä melkein koko viikon. Eriydyttiin ainoastaan ainekohtaisiin tilaisuuksiin, mutta muuten kuljeskeltiin käsi kädessä. Tai tutorit ainakin.

Viikko alkoi tutustumisella ja jatkui myös sillä. En halua edes ajatella kuinka monta kertaa aloittaneet opiskelijat joutuivat nimeään toistelemaan.

Viikon aikana tutustuttiin myös oppiaineeseen, yliopiston tiloihin ja tietenkin ainejärjestöön. Juotiin skumppaa, valkkaria ja roséta. Syötiin vaahtokarkkeja, fetapyöryköitä ja sipsejä. Tutustuttiin WebOodiin, Flammaan, Moodleen, WebMailiin ja jopa Almaan.

TVT-startti kärsittiin ja rehtoriakin pääsi lääppimään. Siis kättelemään. Tavattiin henkilökuntaa molemmista oppiaineista ja ylikin. Kampussuunnistuksessa tutorit pitivät oman oppiaineensa rastia ja siten pääsivät hauskalla tavalla toivottamaan uudet opiskelijat tervetulleiksi sivuaineita opiskelemaan.

Yritettiin erottaa tiedekunta, laitos ja oppiaine toisistaan, itse saatoin mainita jotain kuuluisasta kultahifistä, koska se auttaa muistamaan mistä meidän laitos koostuu. Päntättiin myös tutkintorakennetta ja pohdittiin sopivia kursseja. Suurin osa uusista opiskelijoista vaikutti innostuneilta aloittamaan syksy ja epäilen, että joukosta saattaa löytyä kunnon kurssihamstereita.

Ei kuitenkaan unohdettu hauskanpitoa ja ainejärjestöön tutustumisen lisäksi rennon hetken tarjosi fuksipiknik. Piknik pidettiin sisätiloissa, koska Topelian pihalle ripsotti sadetta. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja uudet opiskelijat pääsivät tutustumaan myös vanhoihin opiskelijoihin.

Oli ilo päästä toivottamaan kaikki tervetulleiksi ja pidän peukkuja, että ainakin muutama uusista lähtisi ahkerasti ainejärjestötoimintaan mukaan… ehkä jopa tutoriksi :)

Ensi perjantaina sitten fuksiaiset. Mahtavaa, mahtavaa!

-Mirkka-

Heippa!

Sovimme edellisessä hallituksen kokouksessa, että minä, Mirkka-tiedottaja, otan blogivastuun tästä eteenpäin. Uusia tuulia siis tulossa ja toivottavasti saamme kaikki yhdessä heräteltyä blogin mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi pläjäykseksi.

Keväällä hallituksen kokouksessa päätimme, että Napakaira -lehti halutaan elvyttää ja samoin blogi. Nämä yhdistyvät yhdeksi ja samaksi asiaksi. Blogista tulee siis Napakaira -nimellä kulkeva verkkojulkaisu. Jotta saamme homman pyörimään, on tarvetta muutamalle aktiiviselle kirjoittajalle, joilta odotettaisiin noin yhtä tekstiä kuukaudessa. Sisällöltään tekstien ei tarvitse olla akateemisia tai edes opiskeluihin liittyvää, vaan aiheet voivat olla mitä tahansa opiskelijan, alumnin tai laitoksen työntekijän näkökulmasta kirjoitettua. Tähän tehtävään voit hakea lähettämällä sähköpostia uuteen hienoon osoitteeseen nefa-tiedottaja@helsinki.fi. Tarvittaessa hallitukselta voi tulevaisuudessa pyytää todistusta tehtävän hoitamisesta (näyttää aika hyvältä CV:ssä, wink wink nodge nodge). Julkaistujen tekstien ei myöskään tarvitse olla pitkiä tai syvällisiä ja kuvat on aina kivoja. Kirjoittaa voi siis tapahtumista mihin on osallistunut (liittyivät ne opiskeluun tai eivät), arjen kurjuudesta ja pienistä iloista, tai ihan mistä tahansa (aikuisten oikeesti). Lähetä siis s-postilla viesti kiinnostuksestasi hommaan minulle ja pistetään rattaat liikkumaan!

Uusi lukukausi on alkamassa ja uudet opiskelijat aloittavat jo huomenna maanantaina. Viikko huipentuu fuksipiknikkiin ja tarkoituksena on, että lukuvuoden ensimmäinen kunnon blogipostaus tulee käsittelemään tätä riemun viikkoa. Tänä vuonna uusia folkloristeja ohjastaa Ida Bragge ja kansatiedettä Liisa Oikari ja minä. Tervetuloa osallistumaan ja toivottamaan uudet opiskelijat tervetulleiksi. Lisätietoa viikon tapahtumista löytyy sivuiltamme facebookista.

Pysykää kanavalla!

-Mirkka-

 

Uusi vuosi, uudet kujeet ja kevätkin on jo ovella! Mikä olisikaan parempi tapa kaivaa blogi talviteloilta kuin esittelemällä nykyisen hallituksen jäsenet. Ohessa he kertovat omin sanoin hieman taustojaan sekä mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Jatkossa blogia on tarkoitus päivitellä hieman tiuhemmin. Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan juttuja Nefan blogiin vaikkapa opiskelusta, mahtavista kurssikokemuksista taikka seminaareista, ota ihmeessä yhteyttä esimerkiksi kommenttikentän kautta taikka sähköpostilla! Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät Hallitus 2014 -välilehdeltä.

Lisää tietoa Nefan toiminnasta löytyykin kätevimmin Facebookista.

https://www.facebook.com/pages/NEFA-Helsinki/166040816744584

Jaana Ahtiainen

Tottelen (ainakin toisinaan) nimeä Jaana Ahtiainen ja häärään Nefan puheenjohtajan tittelin takana. Folkloristiikan opintoja on takana kahden ja puolen vuoden verran, kandi on valmistumassa kevääksi ja sivuaineitakin on kertynyt enemmän kuin kehtaa edes myöntää. Ainejärjestöön lähdin mukaan toisen opiskeluvuoden syksyllä ihan vain kurkkaamaan, miltä se touhu vaikuttaa ja päädyin heti hoitamaan ummikkona sihteerin pestiä. Osasyynä ainejärjestökiinnostukseen saattoi lisäksi olla loputon tarve tunkea lusikkaa jokaiseen mahdolliseen soppaan, mikä johtaa myös krooniseen ajanpuutteeseen. Blogivastaavan toiveeseen kertoa jotain siitä, mitä tulevaisuudessa häämöttää, totean vain, että toivottavasti haasteita ja paljon inspiroivaa tekemistä. Krooniselta ajanpuutteelta tuskin voin jatkossakaan välttyä.

Matias Halonen

Aloitin folkloristiikan opiskelun vuonna 2012. Ensimmäisen vuoden opintoni osoittautuivat lähes täydeksi hepreaksi, jonka luonnollisena jatkona olen toisena lukuvuonna laajentanut seemiläisten kielten repertuaariani arabian opintojen kautta. Tavoitteenani on aikanaan vähintään filosofian maisterin tutkinto. Valmistumisen jälkeen kävelen maailman ympäri, tai tutkin puolipaimentolaisten elämää Saharassa. Ehkä myös oikeat työt ovat mahdollisia.

Ainejärjestötoimintaan päädyin, koska olin kuullut väitteitä, joiden mukaan opiskeluaikana kannattaa tehdä varsinaisen opiskeluaktin ohessa muutakin. Tartuin ensimmäisenä opiskeluvuotenani tilavastaavan tehtävään tointa aiemmin hoitaneen Unto Vanhamäen kehotuksesta. Taloudenhoitajan virkaan puolestaan ajauduin varhaisempaan matematiikan opiskeluuni liittyneen ennakkoluuloisuuden saattelemana. Jälkimmäisessä virassa jatkan myös tämän kauden Nefan kirjanpitoa tehden ja pankkikorttia halliten.

Mirkka Hekkurainen

Toimin Nefan hallituksessa tiedottajana. Pääaineena on kansatiede ja sivuaineiksi voi kai nimetä kulttuuriperinnön tutkimuksen, museologian sekä yleis- ja aikuiskasvatuksen. Ainejärjestön toiminnassa olen mukana, koska koen perinteiden ylläpitämisen tärkeäksi. Nefa kaipaa aktiivisia jäseniä, joten aloitin rekrytoimisen itsestäni. Nefa on arvokas kanava suhteiden ylläpitämiseen oman oppiaineen sisällä ja mahdollisesti kurotella sitä kautta ulospäinkin. Tulevaisuudessa toivon jakavani kertynyttä tietopankkiani muille, aion sukeltaa online-kokemusten syviin syövereihin ja tehdä pitkiä kävelyretkiä rannalla.

Heidi Hemming

Olen alanvaihtaja ja aloittanut opinnot yliopistossa vuonna 2011. Opiskelen muun muassa folkloristiikkaa, kansatiedettä ja museologiaa. Olen kiinnostunut Suomen lähihistoriasta; viimeisimmistä sodista ja lottatoiminnasta sekä ylipäänsä suomalaisista perinteistä. Nefan toiminta kiinnosti itseäni jo opintojen alussa ja tällä toimintakaudella yritän olla mukana varsinkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä.

Liisa Oikari

Pääaineenani on kansatiede, sivuaineina kulttuuriperintö, museologia, taidehistoria ja kohta myös elokuva- ja televisiotiede. Kandintyön aiheeksi valikoitui elokuvateattereiden digitalisointi ja sen vaikutukset koneenhoitajan työhön.

Toimin NEFA:n varapuheenjohtajana sekä opinto- ja työelämävastaavana. Hain ainejärjestöön mukaan, koska opiskelijoiden yhteinen toiminta on äärimmäisen tärkeää.

Tulevaisuudessa toivottavasti työskentelen museossa tai jossain muussa kulttuuriperintöön liittyvässä työpaikassa sekä jatkan vapaa-ajalla folkin ja bluesin laulamista.

Aku Seppänen

Olen folkloristiikan pääaineopiskelija, mutta aikeissa vaihtaa pääaineen kotimaiseen kirjallisuuteen. NEFA:n hallituksessa istun toista vuotta, ensin kulttuuri- ja nykyään tilavastaavan roolissa. Akateeminen tulevaisuuteni on toistaiseksi avoin.

Unto Vanhamäki

Olen alkujaan pohjalainen, sittemmin pikaisesti itähelsinkiläistynyt, kansatieteen opiskelija ja kolmannen vuoden NEFA-aktiivi. Lisäksi alkanut vuosi on ensimmäiseni Kulon hallituksessa, jossa toimin sisäasiainsihteerinä. Tässä pestissä vastuullani on Kulon jokasyksyisen seminaarin järjestäminen Helsingissä tulevassa lokakuussa.

Sivuaineikseni ovat valikoituneet kulttuuriperintö ja Euroopan tutkimus. Olen erityisen kiinnostunut aineellisen kulttuurin, populaarimusiikin sekä nuoriso- ja alakulttuurien tutkimuksesta. Näillä alueilla liikkuessa kiinnostavaksi kysymykseksi nousee etenkin kulutuksen rooli nykyihmisen identiteetinmuodostuksessa.

Marika Tarkiainen

Kansatiede on rakas pääaineeni ja sivuaineinani opiskelen museologiaa, folkloristiikkaa sekä kulttuuriperintöopintokokonaisuutta. Mielenkiinnon kohteita opiskelussani on viime aikoina olleet erityisesti kulttuuriperintö ja sen aineelliset muodot, varsinkin eri ihmisten tärkeiksi koetut maisemat ja ympäristöt. Haluaisin opiskella ikuisesti, mutta päästä myös töihin museoalalle, joka onkin kiinnostanut minua pienestä pitäen. Toisaalta omaehtoinen työllistyminen kulttuurialalla voisi olla myös yksi vaihtoehto. Nefan toimintaan uskalsin liittyä vasta tänä vuonna ja toimenkuvaani kuuluu sihteerin hommat sekä Nefan blogin herättely.

 

Teksti: Aku Seppänen

Tuli pistäydyttyä kamraattiainejärjestömme Mythoksen kanssa Tartu maailmafilm -dokumenttifestareilla. Olihan tuo totisesti sangen onnistunut kulttuurimatka kaikkinensa, mitä nyt junamatka Tallinnasta Tarttoon oli pitkä ja ikävystyttävä, ja perillä oli hyytävän kylmä, vaikka elettiinkin jo maaliskuun loppua. Koskettavien, viihdyttävien ja keskustelua herättäneitten dokumenttirainojen ohessa monet tutustuivat myös sikäläisiin museoihin, tähtitorniin ja tietysti A. Le Coqin tehtaaseen. Innokkaimmat festarikävijät kiirehtivät jo päiväseltään esitettyihin ilmaisnäytöksiin osan väkeä vielä nukkuessa.

Suunniteltu Nefa-Tartu ry:n tapaaminen valitettavasti kariutui, koska heikäläisillä oli kuulemma valtavasti tekemistä elokuvafestareiden kanssa. Pariin Tarton nefalaiseen tuli kuitenkin törmättyä festivaalien jatkoilla, mutta kommunikointiyhteys jäi melko ohueksi. Jatkoilla oli hurjaa menoa. Alakerrassa oli pieni tanssilattia ja dj soittamassa levyjä, alkoholinmyyntipiste, ja yläkerrassa puolestaan oli suuri sali ja lava, jolla perjantai-iltana jokin suomalainen kahden miehen hevibändi veivasi tiukkaa settiä, kunnes joku ilkikurinen Kalevipoeg tyhjensi ovensuusta käsisammuttimen yleisöön. Kaikki vaatteet olivat natriumkarbonaattipölyn peitossa, ja niitä saikin sitten toista päivää pudistella. Hevibändin närkästynyt solisti sadatteli keikan jälkeen, että ilmassa leijuneen ruokasoodan takia hän ei pystynyt enää keikan loppuvaihella laulamaan. Että sellainen pikku kepponen.

Kuten yleensäkin Nefalaisten harjoittaessa viihdyntää, venyivät illanistumiset järjestään pitkälle yöhön. Vaikka Virossa ei maksansa ilahduttamisesta joudu pulittamaan maltaita, keveni lompakko matkan kuluessa suorastaan aavemaisesti. Suomenlahden takainen hintataso on suorastaan petollisen alhainen: Takseillakin tuli huristeltua yli tarpeen jopa naurettavankin lyhyitä matkoja – olihan se niin halpaa ja kun ulkonakin oli niin vietävän kylmä!

Vaikka paluumatkalla oli hieman uupumusta ilmassa eikä bussilla körötellessämme oikein juttukaan luistanut, on uusi Tarttoon suuntautuva seuramatka ehkä odotettavissa jo lähitulevaisuudessa. Mahtava oli reissu ja autuaita ne jotka olivat mukana!

 

Teksti ja kuvat: Aleksi Lehtiö

Keskiviikkona 20.3. pakkasin kameran mukaan ja lähdin lämmin kahvi kädessäni tallustelemaan kohti Senaatintoria. Jo kauan ennen Tuomiokirkkoa kadut alkoivat täyttyä vaeltavista opiskelijoista, joillain haalarit ja toisilla ylioppilaslakit. Huomasi että tänään tapahtuu jotain erikoista.

Kyseessä olikin ”Näpit irti opintuesta” -mielenosoitus. Itse olin kuullut tästä ensimmäistä kertaa yli kuukausi sitten, kun minulle tungettiin flyeri käteen Porthanian edustalla. Facebookissa tapahtumaan oli ilmoittautunut n. 5000 osallistujaa. Poliisin mukaan paikalla saattoi olla enemmänkin. Kulkue eteni Senaatintorilta Eduskuntatalolle, jossa meitä oli vastassa kansanedustajia. Loppu oli varsin antiklimaattinen, sillä kansanedustajat vain totesivat tämän hetkisen opintotuen olevan liian vähäistä ja lupasivat sitoa sen indeksiin.

Ei minua kuitenkaan kaduttanut seisoskella siellä kengät lumessa ja näpit jäässä. On kenties naiivia kuvitella, että mielenosoitus olisi muuttanut päättäjien kantaa, mutta palautteen antaminen ei koskaan ole turhaa. Mielenosoitus nosti opintotuen julkisuuteen ja keskustelunaiheeksi myös muualla kuin kansanedustajien ja opiskelijoiden piirissä.

Fiilis kulkueessa oli kuitenkin korkealla. Tässä kuvia joita sieltä räpsin.